Focke-Wulf Fw 44J Stieglitz näytteille Kyläkauppaan

[Juha Klemettinen 28]

Ilmailumuseoyhdistyksen tiedote 14.3.2010

 

Focke-Wulf Fw 44J Stieglitz-lentokone SZ-18 näytteille Veljekset Keskisen Kyläkauppaan Tuuriin.

 

Suomen Ilmavoimilla oli vuosina 1940 - 1960 käytössä yhteensä 35 kappaletta Saksasta hankittuja Focke Wulf Fw 44J Stieglitz-koulutuslentokoneita.

 

Ilmailumuseoyhdistys ry osti Stieglitz-koneen vuonna 2000. Kauppaan kuului vaurioitunut runko, uusvalmisteiset verhoilemattomat siivet ja suuri määrä pisteosia. Koneen yhdeksän vuotta kestänyt, noin 6500 työtuntia vaatinut entisöinti, saatiin valmiiksi yhdistyksen 40-vuotisjuhlanäyttelyyn joulukuussa 2009. Entisöintityö tehtiin kokonaan vapaaehtoisvoimin.

 

Koska konetta ei yhdistyksen 40-vuotisjuhlanäyttelyn jälkeen tilanpuutteen takia voitu pitää näytteillä ensisijaisessa sijoituspaikassa, päätettiin sille etsiä muu sellainen näyttelypaikka, jossa se, sekä sen edustama suomalainen ilmailuhistoria saataisiin mahdollisimman laajan yleisön nähtäväksi.

 

Sijoituspaikaksi löydettiin, Veljekset Keskisen Kyläkauppa Tuurissa. Yhtenä tekijänä Kyläkaupan valinnassa oli sen sijainti Kauhavan lähellä, olivathan Stieglitz-koneet palvelleet pääasiassa Lentosotakoulussa Kauhavalla. Veljekset Keskinen Oy suhtautui alusta alkaen positiivisesti ideaan koneen sijoittamiseen Kyläkaupan tiloihin.

 

Kone koottiin ja ripustettiin Kyläkaupan varastomyymälän kattoon 12. – 14.3.2010. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa kun entisöity museolentokone sijoitetaan näytteille tavarataloon.

 

Kyläkaupassa kone on vuosittain noin viiden miljoonan kävijän nähtävissä. Koneen sijoituspaikka ilmailumuseoiden ulkopuolella, Suomen suosituimmassa matkailukohteessa vahvistaa Ilmailumuseoyhdistyksen ja ilmailumuseotoiminnan tunnettavuutta Suomessa.

 

Stieglitz on näytteillä Tuurissa elokuun loppuun 2013, jonka jälkeen sijoituspaikkaa arvioidaan uudelleen.

 

 

[Juha Klemettinen 28]

http://www.tuuri.fi/ajankohtaista/

 

Juttua Stigusta Kyläkaupan nettisivuilla

Juha

[Guest Igor]

Näyttää saanneen hyvää ja positiivista mainosta paikallislehdissä. 

[Jarmo Kempas 0]

Onko tiedossa mitkä tekijät vaikuttivat siihin että kone entisöitiin 1950-luvun lopun asuun? Monet laitteethan entisöidään vastaamaan sitä hetkeä kun kone on ollut uusi.

 

Paljonko olisi tarvittu lisätyötä että koneesta olisi saatu lentokelpoinen?

 

jk

[Juha Klemettinen 28]

Onko tiedossa mitkä tekijät vaikuttivat siihin että kone entisöitiin 1950-luvun lopun asuun? Monet laitteethan entisöidään vastaamaan sitä hetkeä kun kone on ollut uusi.

 

Paljonko olisi tarvittu lisätyötä että koneesta olisi saatu lentokelpoinen?

 

En ole itse osallistunut aktiivisesti Stigun entisöintiin ennen näitä loppuvaiheita. Mutta luulisin päätöksen syntyneen ainakin sen perusteella, että runko ja siinä kiinni olevat varusteet olivat 1950-luvulta (ts. lentänyt viimeksi 50-luvulla). Entisöinnissä oli mukana henkilöitä jotka olivat 1950-luvulla tekemässsä koneiden perushuoltoja Karhumäelle, joten sekin on saattanut vaikuttaaa asiaan.

 

Lisätyötä olisi varmasti tarvittu paljon. Siivethän on periaatteeessa lentokelpoiset uustuotantosiivet, mutta kaiken muun korjaaminen lentokelpoiseksi olisi ollut iso työ. Esimerkiksi moottori on käsittääkseni aikanaan kasattu irto-osista. Jo pelkästään sen saaminen pyörimään käsin vaati moottorin purkamisen ja uudelleenkasauksen. Kone on tällä hetkellä aika täydellinen laitteiltaan ja varusteiltaan, mutta kaukana lentokelpoisesta.

 

Juha

[Topi Falkenberg 417]

.

Paljonko olisi tarvittu lisätyötä että koneesta olisi saatu lentokelpoinen?

 

jk

 

Koneen entisöinnissä oli mukana useita henkilöitä, jotka aikoinaan ovat suunnitelleet, rakentaneet ja huoltaneet lentäviä koneita. Ehkä tarvetta tämän tasoisen urakan toteuttamiseen ei enää ollut. IMY:n taloudenhoitajalle lentävän museokoneen rakentaminen ainakin kohdistaisi aivan uudenlaisia haasteita. Toisaalta olisiko koneelle kuitenkaan koskaan rekisteröinnissä saatu museolentokoneen statusta, koska tyyppikilpeä tai valmistusnumeroa rungosta ei käsittääkseni ole löytynyt. Kalle Temmes määritteli omana aikanaan asian niin, että Suomessa saa rakentaa lentävän museokoneen tyyppikilven ympärille, en tiedä onko kukaan testannut tätä laveaa tulkintaa nykymääräysten aikana.

 

topi