DC-2 OH-LDA:n lokikopiot Kalajoen vierailusta

[Olavi Uotila 184]

Ohessa kopiot alkuperäisestä lokikirjasta. OH-LDA oli 13.10.1945 reitillä Hyvinkää - Vaasa - Kemi v.v. Paluumatkalla Kemistä Vaasaan, oikeasta moottorista irtosi kolmossylinteri. Kapteeni Helge "Hege" Laitinen oli valmistautunut laskemaan koneen mahalleen Kalajoen särkille, mutta laskua tehdessään, viime hetkellä, arveli hiekan kantavan. Siispä teline ulos, mikä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Moottori vaihdettiin Kalajoella, ja kone pääsi jatkamaan matkaa 17.10.1945 Kalajoki - Vaasa - Hyvinkää.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Nisula 2 236]

Se on tuokin reissu ollut aikamoinen seikkailu. Kirjailija Pauli Hirvonen kertoo mukaansa tempaavalla tyylillään tuosta pakkolaskusta kirjassaan "Siivet maailman taivaalla-ilmailukirjailijat kertovat". Kirja on painettu vuonna 1966. Juttu on otsikoltaan "Kalajoen särkillä". Pakkolasku tapahtui siis 13.10. 19461945 (korjattu). Kannattaa ehdottomasti lukea tuo kirja.  Kerron seuraavassa tapauksen kulun:

 

Oman mausteensa tapaukseen toi huono sää. Kemissä lähtiessä tuuli oli 8 bofooria, eli puhuttiin syysmyrskystä. Meressä näkyivät mahtavat vaahtopäät. Tuuli kuitenkin puhalsi pohjoisesta, joten matka taittui joutuisasti pilvessä 800 metrin korkeudessa etelään päin.

 

Mukana oli 15 matkustajaa, eli kone aivan täynnä. "Hege" Laitinen kipparina ja "Voima"-koneen päällikkönä, sähköttäjänä Topi Illi, mekaanikkoja kaksi eli "Poro-Pekka" Simonen ja mekaanikko-oppilas Vili Partio.

 

Mekaanikko Simosen, joka istui perämiehen paikalla, huomattua oikean moottorin sylinteripään tärisevän ja lentävän tiehensä, hän karjaisi varoituksen ohjaajalle. Laitinen tempaisi kaasun pois oikeasta myllystä, mutta potkuri jäi jarruttamaan menoa. Täysi kaasu vasemmassa väsyneessä vanhassa moottorissa ei auttanut pitämään konetta ilmassa, kone kallistui ja ja se alkoi vajota alla möyryävää merta kohti. Laitinen poisti ylimääräisen polttoaineen ja valmistautui pakkolaskuun, sillä vasen moottori saattaisi ylirasitettuna tehdä saman tempun...koneet olivat loppuunajettuja, se tiedettiin.

 

Raahen tienoilla kone saavutti rannikon vajottuaan koko ajan alaspäin. Sähköttäjän ilmoitettua vaikeasta tilanteesta, maa-asemat odottivat jännittyneinä jatkoa, mihin asti Voima pääsisi. Matkustajille tiedotettiin tilanne, ja naismatkustajat tulivat hetkeksi hysteerisiksi. Miehet, joiden enemmistö oli Lapista palaavia rakennusmestareita, ottivat rauhallisemmin. Pelastusliivit puettiin päälle. Kaikki siirtyivät koneen etuosaan, jotta koneen tasapaino saatiin paremmaksi.

 

Voima puski eteenpäin 150 metrissä voimakkaasti kallellaan. Kapteeni Laitinen mietti kokemuksellaan ja järkevästi vaihtoehtoja, sillä kone ei enää juuri vajonnut. Ylivieskaan, jossa on jonkinlainen kenttä? Ei, käyvän vasemman moottorin arvot olivat sellaiset, joita ei juuri huvittanut katsoa. Kalajoen hiekkasärkkien sukeltaessa yhtäkkiä näkyviin "Hege" päätti laskeutua sinne. Hän teki varovasti laajan kaarron meren päällä myrskyisään vastatuuleen. Laitinen päätti laskea aivan vesirajaan, jossa hiekka on kaikkein kovinta, mahalaskuna. Viime tingassa hän huusi "Telineet ulos!", koska huomasi hiekan olevan tasaista kuin pöytä. Mekaanikot veivasivat käsipumppua kuin heikkopäiset, ja juuri ennen kosketusta telineet olivat kokonaan ulkona. Lasku oli hivelevän tasainen ja hieno.

 

Koneen pysähdyttyä vaurioitta, mukana ollut tanskalainen professori tarjosi ryypyt kaikille koneessa olijoille. Hän kertoi pakkolaskun olleen kolmas hänen elämässään. Kaksi muuta oli kuulemma päättynyt huonommin. Matkustajat lähtivät sitten kävellen kohti Kalajoen kirkonkylää, josta jatkoivat matkaa kuka minnekin.

 

Malmilta saapui kuorma-autolla uusi moottori, joka vaihdettiin paikan päällä. Kone lennettiin sitten Laitisen toimesta pois. Seuraavana päivänä loppui koneen taru Aero Oy:ssä, kun lentäjät yksinkertaisesti kielsivät lentämästä DC-2:lla. Koneilla ei enää tämän jälkeen lennetty muuta kuin rahtilentoja seuraavana kesänä. Ja lentäjien purnattua edelleen koneista, joissa oli koko ajan vikoja, ne "maadoitettiin". Mutta kelpasivathan ne sitten hetken kentän laidalla seisottuaan, Ilmavoimille...

 

Jukka

 

 

 

[Arne Wallen 72]

Eikö Laitinen ollut jo harjaantunut moottoriongelmien mestari, OH-ALL hukkasi Turun saaristossa moottorin ja Laitinen oli silloinkin etupenkillä.Ellen väärin muista.Taulukin aiheesta löytyy seinältä.

[Juha Lampi 266]

Kun kävin Kalajoen särkillä joskus viime vuosituhannen puolella, nostin hengessäni hattua Hegelle&kumppaneille. Vesirajassa hiekka oli kyllä tasaista, mutta melkoisia töyräitä oli tarjolla heti sisämaan puolella. Onneksi mahtuivat hyvin sekaan

[Aarno Isomäki 11]

siihen sitten sekaan vaan 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Olavi Uotila 184]

Eikö Laitinen ollut jo harjaantunut moottoriongelmien mestari, OH-ALL hukkasi Turun saaristossa moottorin ja Laitinen oli silloinkin etupenkillä.Ellen väärin muista.Taulukin aiheesta löytyy seinältä.

 

Kyllä! Hege oli 10.11.1937 startannut Kalevalla Turusta kohti Tukholmaa. Päästyään matkalentokorkeuteen, alkoi tärinäongelma, joka paheni nopeasti, ja keskimoottori putosi, aiheuttaen tietysti painopisteongelman. Lisäksi ruiskunnut öljy huononsi olennaisesti näkyvyyttä lasien läpi. Tilanne pysyi kuitenkin käsissä, ja palasivat onnistuneesti Turkuun. Platalla ihmeteltiin oudon näköistä nokkaa. Tarina kertoo, että lehtimies oli kysynyt Hegeltä, oliko koneen ohjaaminen vaikeaa. Hege: "Ei, ei se ollut vaikeaa. Tietääkös lehtimies, mikä on vaikeaa?" "???" No se, kun puhaltaa käyrätorven suoraksi." "Tietääkös lehtimies mikä on vielä vaikeampaa?" "?????" "No se, kun imaisee sen torven takaisin käyräksi."

[Jukka Nisula 2 236]

siihen sitten sekaan vaan 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Pohjanlahdella yleensä vedenpinta laskee voimakkailla pohjoistuulilla, ja kovaa hiekkapohjaa paljastuu siksi. Onni onnettomuudessa on saattanut olla, että olosuhteet ovat olleet sellaiset. Toisaalta nuo hiekkapankit liikkuvat virtauksien ja maankohoamisen vuoksi, ja rantaviiva elää jatkuvasti. Yli 60 vuotta sitten normaali vedenpinta on ollut karkeasti ottaen ainakin 60 cm ylempänä, joten Aarnon kuvasta voi kukin päätellä, montako kymmentä metriä sisämaahan päin "Hege" on laskua todellisuudessa tuolloin sorvannut.

 

Jukka

[Olavi Uotila 184]

Se on tuokin reissu ollut aikamoinen seikkailu. Kirjailija Pauli Hirvonen kertoo mukaansa tempaavalla tyylillään tuosta pakkolaskusta kirjassaan "Siivet maailman taivaalla-ilmailukirjailijat kertovat". Kirja on painettu vuonna 1966. Juttu on otsikoltaan "Kalajoen särkillä". Pakkolasku tapahtui siis 13.10. 1946. Kannattaa ehdottomasti lukea tuo kirja. 

 

Jukka

 

 

Pieni korjaus ylläolevaan: Niinkuin lokista näkyy, vuosi oli 1945. Hirvosen kirjassa on kylläkin mainittuna tuo 1946.

[Markku Koponen 61]

Kalajoen hiekkasärkkiin viitaten:

Jo ilmailuhistoriaa seuraavakin muistelo n. 30 vuoden takaa:

Hiekkasärkiltä, siitä "kovasta" vedenrajasta, muistaakseni lensivät raahelaiset ilmailijat yleisölennätyksiä Rallye Minervalla joskus 70-luvulla. Muistaako kukaan tuollaista tapahtuneen, vai olenko väärässä?

MKO

[Guest rahko55]

Varmasti se on jo ilmailuhistoriaa kun Kalajoen hiekkasärkkäin rannasta yleisöä lennätettiin, ei ainakaan nykyään homma onnistus samaan malliin. Tapahtuman ajankohta oli Juhannus... aika tarkkaan 72v ja koneena "isorally", pyöräkoneella lennätys tais jäädä yhteen Juhannukseen.  Kiitotienä oli leirintäalueen ranta joka ei tuossa Aarnon kuvassa näy. Kyseiselle paikalle ei milloinkaan ole kovinpitkää kiitotietä sopinut mutta, kyllä meitä silti kolmematkustajaa kerralla kyytissä oli. Nykyään kyllä kovasti arvelluttas kans miten saadaan Juhannuksen juhlijat pysymään "kiitotieltä" pois.

[Antti Mäkelä 2]

Myöhempinä kesinä väkeä on lennätetty kellukkeilla olleella Minervalla OH-SEB joka on nykyään Kannuksessa.

[Guest KimmoR4]

Rekisteröidyin tänne sivustolle, kun huomasin täällä keskusteltavan Laitisen "Hegestä", joka on vaimoni isoisä. Koska olen appiukoltani kuullut näitä samoja tarinoita (kuten tämä Kalajoen pakkolasku), niin kysynkin onko kenelläkään kuvia ym. tietoa Hegestä ja hänen tekemisistään? Esim. Turun saariston moottorinputoamistapaukseen tms. liittyen.  Vaimoni oli todella innoissaan, kun näki Pappansa käsialaa noista lokikirjoista. Kaikenlainen "Hege-tieto" kiinnostaisi.

[Raine Ampuja 1]

Ainakin kirjoissa:

 

Selvä nousuun Caravelle, Pauli Hirvonen; tarina moottorin irtoamisesta ja Kalajoelta ...taitaa olla kopsattu tännekin)

Tavallinen kapteenei, Antti Tervasmaa; Tarina sumuissta Dusseldorfin matkasta

 

 

[Juha Klemettinen 28]

Kaikenlainen "Hege-tieto" kiinnostaisi.

 

Laitisesta löytyy lisätietoa myös kirjasta: Ylitse maan ja veen 1924–1999. Suomen liikennelentäjäliitto, 1999. ISBN 952-91-1371-4 (sid.). Suomen liikennelentäjäliitto ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu. Kirja voi olla tosin vaikea löytää.

 

Kalevan moottori-tapauksesta on muistaakseni ollut juttu 1990-luvulla Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-lehdessä.

 

Eikös Junnu Vainio laula jossain laulussaan "lentokapteeni Laitisesta, joka kuljetti Dakotalla" laulajaa johonkin...

Juha

[Jukka Nisula 2 236]

Tuo Juhan mainitsema kolmen sivun juttu "Hegestä" on Feeniksin numerossa 4/1993. Sen nimi on "Kun Kalevasta katosi keskimoottori", ja kirjoittanut museonjohtaja Yrjö Toivanen. Lehteä saattaa löytyä vielä mahdollisesti Suomen Ilmailumuseosta. Antti Salminen on maalannut aiheesta taulun, jonka taidepainantajäljennöksiä myytiin Suomen Ilmailumuseolla Vantaalla. Niitä on tehty 400 kappaletta (jutussa on myös kuva siitä), yksi sellainen on itsellänikin. Taulu on signeerattu Helge Laitisen ja Wolmar Laurilan nimikirjoituksilla.

 

Veikko Juurikkaan "Lentomestarit"-kirjasta löytyy hänen henkilökronikkansa ja kuva. (Lentovarikon Kilta ry, painettu 1999 Vammala)

 

Tässä ketjussa on Aeron "lentomiljonääreistä" juttua:

 

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,73599.0.html

 

Nämä kuvat (via Antero Siirilä) ovat olleet joskus foorumillakin tuossa linkissä:

 

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php?FSNSESS=nla96u2fedu2kccglgq2qh3vo3&topic=73599.msg841422#msg841422

 

Laitisesta "kaksoismiljonääri":

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kimmo Penttilälle voin skannata tuon Hegen jutun, ota yhteyttä vaikka privaatisti allekirjoittaneeseen.

 

Jukka

 

 

[Jukka Nisula 2 236]

 

Eikös Junnu Vainio laula jossain laulussaan "lentokapteeni Laitisesta, joka kuljetti Dakotalla" laulajaa johonkin...

Juha

 

Juha muisti aivan oikein!

 

Tässä mennään Dakotalla Laihialle:

 

http://lirama.net/song/278503?setlang=sv

 

"Salakuljettaja Laitinen" taasen taisi olla joku muu kuin "Hege"!

http://www.sweetslyrics.com/407179.Juha%20Vainio%20-%20Vanha%20Salakuljettaja%20Laitinen.html

 

Jukka

 

[Juha Ritaranta 930]

"Salakuljettaja Laitinen" taasen taisi olla joku muu kuin "Hege"!

http://www.sweetslyrics.com/407179.Juha%20Vainio%20-%20Vanha%20Salakuljettaja%20Laitinen.html

 

Jukka

 

 

 

Olen kyllä kuullut semmoisenkin tarinan, että Junnu Vainio tunsi Helge Laitisen, olivat naapureita tjsp, ja Helgellä taas oli silloin tällöin ulkomaantuliaisia. Ja tästä sitten tuon kappaleen nimi. Tokihan Helgen tuliaiset oli luonnollisesti tuotu tullauskirjalla ihan laillisesti.

 

Nythän tämänkin tarinan todenperäisyyden saa sitten varmennettua/kumottua?

[Topi Falkenberg 406]

Rekisteröidyin tänne sivustolle, kun huomasin täällä keskusteltavan Laitisen "Hegestä", joka on vaimoni isoisä. Koska olen appiukoltani kuullut näitä samoja tarinoita (kuten tämä Kalajoen pakkolasku), niin kysynkin onko kenelläkään kuvia ym. tietoa Hegestä ja hänen tekemisistään? Esim. Turun saariston moottorinputoamistapaukseen tms. liittyen.  Vaimoni oli todella innoissaan, kun näki Pappansa käsialaa noista lokikirjoista. Kaikenlainen "Hege-tieto" kiinnostaisi.

 

Tapasin vuosia sitten sattumalta Haminassa puiston laidalla vanhemman hieman enemmän elämää kokeneen herrasmiehen, katselimme molemmat yli lentänyttä Cesnaa ja tästä intoutuneena hän alkoi kertoa faijansa lentosuorituksista ja mainitsi hänen aikoinaan tehneen pakkolaskun uimarannalle sekä lentäneen myös Junnua josta oli irronnut moottori ilmassa. Olikohan tämä mies appiukkosi vai vaimosi setä? joka tapauksessa hän muisteli isänsä lentopäiväkirjojen yms. ilmailuaiheisen materiaalin jääneen aikoinaan Hegen broidin suvun haltuun. Taisin lähettää hänelle myös mainitun Antti Salmisen öljyvärityöstä tehdyn taidepainatuksen: "2-moottorinen Junnu".

 

topi

[Guest KimmoR4]

Topi Falkenbergille: kyllä tapaamasi herrasmies oli appiukkoni, kuvauksesta ei voi erehtyä!

[Jukka Nisula 2 236]

Keskipohjanmaa-lehti kirjoittaa 20.7.1939 seuraavasti:

 

Lentopäivät Kalajoella

 

"Kalajoen sk:lla oli lauantaina ja sunnuntaina lentopäivät Hiekkasärkillä. Kauniin sään ansiosta yleisömenestys oli erinomainen. Lauantaina myytiin lippuja n. 2.000, sunnuntaina 3.000 kpl. Varsinaisen juhla-alueen ulkopuolella oli lisäksi runsaasti väkeä, niin että sunnuntaina meren rannalla Särkillä oli ainakin 4.000 henkeä.

  Lentäjä Uuno Karhumäki suoritti launtaina 16 lentoa. Sunnuntaina ei suoritettu lentoja lainkaan lentäjän ilmoituksen mukaan korkean aallokon vuoksi."

Eli lentotoimintaa on ollut jo ennen sotia Särkillä, mutta lennätykset vesitasolla.

 

Jukka

 

[Antti Laukkanen 15]

Lauri Larjon kirjassa "Taitolento"  - joka on siis alan ensimmäinen suomalainen oppikirja ja historiikki 40-luvulta, kertoillaan Helge Laitisen urasta taitolennon saralla. Kirjassa on myös kuva tekstillä "Hullulentäjä Laitinen". Tarttee yrittää muistaa skannata se joskus.

 

-Antti-

[Guest Tonih22]

Olikos tässä suomen ilmavoimien  DC-2 ne vihreät merkinnät,  muistan joskus että jossain kuvassa taisin nähdä. Tikkakoskella tms.

[Jukka Nisula 2 236]

Olikos tässä suomen ilmavoimien  DC-2 ne vihreät merkinnät,  muistan joskus että jossain kuvassa taisin nähdä. Tikkakoskella tms.

 

Kaikki Suomessa rekisterissä olleet DC-2 koneet ovat olleet vihreäsävyisiä jossakin vaiheessa.

 

Alkujaan hopeanharmaat Aero Oy:n käyttämät kaksi DC-2 konetta ”Voima” (OH-DLA/LDA) ja Sisu (OH-DLB/LDB/) olivat Ruotsissa tehdyssä, hieman omaperäisessä ja arvioiden mukaan vihreäpohjaisessa/siniharmaa/musta laikullisessa maalauksessa tunnuksin DO-2 ja DO-3. Näin koneet poikkesivat  koko käyttöikänsä Ilmavoimien palveluksessa lentäneestä ”Hanssin-Jukasta” (DC-1/DO-1) joka oli Jatkosodan aikana normaalissa Ilmavoimiemme vihreä/musta-sotamaalauksessa. Talvisodassa sekin oli ollut hopeanharmaa, ja uudestaan Jatkosodan jälkeen.

 

Sodan jälkeen myöskin Aeron käytössä olleet ”Voima” ja ”Sisu” -koneet olivat jälleen hopeanharmaita, samaten siirtyessään Ilmavoimille 1949, jossa niillä lennettiin viimeiset tunnit. "Sisusta" tuli samalla "Pikku-Lassi", "Voimasta" "Isoo-Antti". Ne olivat tuolloin edelleen hopeanharmaita, ja niiden merkinnät eli ”vauhtiraidat” kyljessä ja ohjaamon takana, olivat vihreällä, aivan kuten myös Tikkakoskella museon varastohallissa olevassa DO-1 ”Hanssin-Jukassa” edelleen on näkyvissä.

 

Tässä DC-1/DO-1 ”Hanssin-Jukka” sekä Talvi- että Jatkosodan asussa:

 

http://wp.scn.ru/en/ww2/t/53/78/0/1_b3

 

Sekä Keski-Suomen Ilmailumuseon varastossa Tikkakoskella:

 

http://www.preservedaxisaircraft.com/Finland/images/DC2.jpg

 

Jukka

 

[Juha Klemettinen 28]

Pauli Hirvosen kirjassa Selvä nousuun Caravelle on kuva OH-LDA:sta kun siihen vaihdetaan moottoria Kalajoella. Kone on kuvassa maalattu selvästi jollain tummalla värillä. Eli aivan heti sodan jälkeen ei Aeron koneita ole maalattu hopeiseksi (tai maaleja poistettu alumiinipinalle). Hirvosen kirjan kuvasta ei oikein voi sanoa onko kone ylimaalattu esim. vihreällä, vai onko koneessa edelleen kulunut suojamaalaus (siviilireittilentoja suojamaalatulla koneella rauhan aikana?).

Juha

[Jukka Nisula 2 236]

Löytyisikö muita kuvia, jossa tuo Aeron sodan jälkeen käyttämä väri näkyisi? Vuonna 1951 otetuissa kuvissa Ilmavoimissa koneet ovat kyllä jo hopeanharmaita taas, esim. "Suomen Ilmavoimien maalaukset ja merkinnät kirjassa" on kuvat Isoo-Antista ja Hanssin-Jukasta, vihreät raidat kyljessä.

 

Jukka