Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

[Peter Lord 187]

Toivoa ei ole syytä menettää. Koska sitä on vielä.

Esiin tulee syitä ja mahdollisuuksia jotka pitää selvittää.

Te jotka tunnette poliitikkoja, muistakaa lobata Malmin puolesta nyt.

Kun on tarkempaa kerrottavaa, kerrotaan...

 

Peter

[Timo Hyvönen 208]

Huom, muistakaa ilmoittautua fly iniin, www.helsinkiflyin.fi. Kaikki toukokuussa Stadiin! Ensi lauantain 5.4. https://www.facebook.com/groups/malmiairport/ tapahtumaan mahtuu vielä, nyt vasta 4000 ilmoittautunut.

 

t. Timo

[Petri Lehtovirta 901]

Helsingin Uutisten pääkirjoitus pohdiskelee, että millainen lähiö Malmin kentästä olisi tulossa.

Päättäjien puheissa vilahtelevat termit kohtuuhintainen, elävä, kaupunkimainen, vetovoimainen... Harmi vain, että Helsingillä ei ole kykyä tuottaa juuri muuta kuin ankeita lähiöitä ilman palveluita.

 

Nyt voi jo veikata, että Malmille nousee samanlaisia bulkkikerrostaloja kuin muuallekin. Eloa alueelle tuo sitten se, kun talojen kosteusvaurioiden remonttirumba alkaa noin parin vuoden kuluttua valmistumisesta.

 

Kohtuuhintainen lienee ihan hyvä tavoite. Esimerkiksi Malmin kentän naapurissa Alppikylässä on ollut vaikea saada käyntiin mitään muuta kuin tuettua vuokra-asuntotuotantoa ja asumisoikeusasuntoja, sillä yksityisiä rakennuttajia ei ole kiinnostanut koko alue.

 

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/288049-taas-yksi-uusi-ahdas-lahio

[Topi Falkenberg 412]

Helsingin Uutisten pääkirjoitus pohdiskelee, että millainen lähiö Malmin kentästä olisi tulossa.

 

Jokainen voi käydä katsomassa Tasankotien ympäristöön muutama vuosi sitten rakennettua Falkullan asuinaluetta, tuskin tämä siitä paljon tulee poikkeamaan.

[Timo Kasurinen 2]

Jokainen voi käydä katsomassa Tasankotien ympäristöön muutama vuosi sitten rakennettua Falkullan asuinaluetta, tuskin tämä siitä paljon tulee poikkeamaan.

 

Kohtuullisen painajaismaiselta tulevaisuus siis vaikuttaa pitemmän päälle.

 

Enkä ole vielä viikon jälkeenkään ollenkaan toipunut valtioneuvoston ilmoituksesta lakkauttaa ilmailu Helsingissä ja aloittaa intensiivinen rakentaminen Malmin lentotoiminta-alueella.

 

Tässä henkisesti häirityssä tilassani ja surutyötä tehdessäni, yritän ymmärtää päätöksenteon logiikkaa, joka ei kyllä hirveän tuttua itselleni ole.

 

Erään lähteen mukaan julkishallinnon arvopohja perustuslaissa määräytyy mm. seuraavasti:

- Laillisuus: toiminnan lainmukaisuus ja lainalaisuus

- Julkisuus: lähtökohtana avoimuus, julkisuusperiaate

- Puolueettomuus: riippumattomuus, objektiivisuus, luotettavuus

- Vastuullisuus: valvonta, virkavastuu ja muut vastuun muodot

- Tasa-arvo: tasapuolinen menettely, yhdenvertainen kohtelu, syrjinnän kielto

- Oikeusturva: oikeusturvan saatavuus ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti

- Kunnan asukkaiden itsehallinto

- Hyvä palvelu, korkea laatu, tuloksellinen toiminta

 

Edellä olevista:

- Julkisuus ei toteutunut ainakaan tehdyssä päätöksessä, koska päätös tuli miltei kaikille yllätyksenä.

- Puolueettomuus ja tasa-arvo arveluttavat itseäni suuresti. Olen havainnoinut ja epäilen vahvasti, että kaupunginsuunnitteluvirastoon on pesiytynyt tietty koulukunta, joka ei ole kyennyt ymmärtämään kenttäalueen muita mahdollisuuksia ja nykyistä arvoa. Vaikuttaa, että tehty päätös on muodostunut yksipuolisella arvopohjalla.

- Vastuullisuus: Ajoiko tässä Kyllösen tarve saada pisteitä eurovaaleja varten vastuullisen demokraattisen toiminnan yli?

- Kunnan asukkaiden itsehallinto on tässä tapauksessa täysi vitsi. Ainakin, jos tieto, että yli 50% helsinkiläisistä kannattaa kentän säilyttämistä. Äskettäin oli myös yleiskaavaan liittyen kaupunginsuunnitteluviraston järjestämä kaupunkilaisten työpaja, jonka tulokset ovat Malmin osalta valtioneuvoston päätöksestä johtuen mitätöityneet.

 

Olisikohan esim. näistä mitään aihetta jatkotoimenpiteille?

 

 

[Lauri Tarkkonen 0]

Onko kukaan selvillä uuden liikenneministerin kokoomuslaisen Henna Virkkusen ajatus- ja asennemaailmasta.  Jos kokoomus olisi edes jollain tavalla laajemmin talouselämän kannalla, niin kommunikaatio ja liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän kehittämisessä avainasemassa ja olisi hullua lopettaa suorat lentoyhteydet Jyväskylästä Helsinkkin, siis pienkoneyhteydet.  Olisiko toivoa, että Virkkunen haluaisi kohentaa profiiliaan EU-vaaleihin, ottamalla vastakkaisen asenteen Merja Kyllöseen nähden?

 

Kävin joskus professorien edustajana kahden opetusministerin puheilla, kun yritimme vaikuttaa yliopistoja rapauttavaan lainsäädäntöön, kyllä Virkkunen kuunteli ja hänellä oli aika asiallisia avustajia, jotka hyvin vähäisessä määrässä tunnustivat meidän olevan oikeassa, mutta vaikutus ei tietenkään ollut kovin mainittava.  Nyt kun MLY on kerännyt jälleen melkoisesti materiaalia, jotka faktuaalisesti puolustavat Malmin kentän olemassaoloa, niin voisiko ajatella, että delegaatio, jossa olisi sekä Malmin ympäristön asukkaiden, Malmilla toimivien yritysten sekä kerhojen edustajia, kävisi ministerin puheilla. Audiensin rakentaminen alkaa siitä, että kysellään ministerin avustajilta tämän kalenterin tilaa ja tehdään ehdotus tapaamisesta.  Uskoisin tämän olevan sen suuruusluokan juttu, että siitä kiinnostuu myös media ja silloin myös ministeri.

 

- Lauri Tarkkonen

[Topi Falkenberg 412]

Kokoomuksen asennemaailmaan vaikuttaa (kuinkakohan suuresti)? ylipormestari Jussi Pajusen tahtotila. Lisäksi malmilaisten asukasdelegaatioon tulisi luultavasti "virallisena" edustajana Malmi-Seura ry, joka on sitoutunut vahvasti kentän asuinkäyttöön ottamisen puolesta.

[Seppo Sipilä 8]

MLY:n sivua "Yleisimpiä harhaluuloja ilmailusta ja Malmin lentoasemasta" on päivitetty ajan tasalle Helsingin tonttimaatarpeen osalta:

http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/harhaluulot.html#kahdeksan

 

 

[Seppo Sipilä 8]

Ei tuo varsinaisesti ole kuin (t)ulostus kehysriihen linjauksista, jotka päätettiin jo siellä riihessä. Erityisen irvokasta tuossa on se, että Malmin lakkautus on otsikon "Talouden kilpailukyky" alla. Juuri tuossa edellä mainitsin linkin tonttimaaharhaluuloon.

 

Malmin kenttä on asutuspoliittisesti täysin mitätön lillukanvarsi verrattuna valtion pontevasti ajaman metropolihallinnon/kuntaliitosten pääkaupunkiseudulle lähivuosina tuomaan asuinrakentamisen tonttivarantoon.  Liikenneinfrastruktuurina Malmi taas olisi tulevaisuudessa aivan omaa luokkaansa, myös sen kilpailukyvyn kannalta (http://pelastamalmi.org/fi/luettavaa/harhaluulot.html#kuusitoista)

 

[Juha Lampi 270]

"Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin

seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta

siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään

2020-luvun alussa."

 

Jahas, siitä on varmuuden vuoksi kadonnut se lause, jossa edellytettiin korvaavan paikan löytämistä lentotoiminnoille?

[Christian Kvikant 0]

Jahas, siitä on varmuuden vuoksi kadonnut se lause, jossa edellytettiin korvaavan paikan löytämistä lentotoiminnoille?

 

Mielestäni tota voisi kyllä tuoda esiin. Valtioneuvoston tänään julkaisema suunnitelma ei vastaa hallituksen 25.3.2014 tekemää päätöstä:

 

Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa 25.3.2014, jossa seisoo:

...Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.

[Timo Kasurinen 2]

Kaupunkisuunnitteluviraston visioita :'(

 

http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-23.pdf

 

 

[Pekka Salo 42]

Mitähän tapahtuisi jos kentää ympäröivien puiden alta löytyisi maailman voimakkainta ainetta, eli liito-oravan papanoita. Ne pienet papanat kun pysäyttävät suurimmankin kaivinkoneen? 

 

Pekka

 

P.S. Pyydän jo etukäteen anteeksi kaikilta niiltä jotka imaisevat tästä lapsellisesta kommentista herneen neunuun!!

[Erik Schobesberger 0]

Eiköhän Helsinki ole ennenkin häätänyt liiketoimintaa esimerkiksi asumisen tieltä. Kaupungin kehittyvät ja kasvavat ja sitä myötä alueiden käyttötarpeet muuttuvat ja tästä hyvänä esimerkkinä voi pitää vaikka entistä VR:n Pasilan konepajan aluetta Vallilassa. Jos tuohon laskennalliseen tetson menetelmään aletaan, niin kahden miljoonan tappiot on oikeasti pähkinöitä kun verrataan siihen kuinka paljon Helsingin kehitystä haittaa asuntojen korkea hintataso.

 

Mitäs sitä sanotaan pirusta ja raamatusta? Jos olisit sisäistänyt, tai edes lukenut, mitä kirjoitin, niin en todellakaan ole väittänyt Malmin lentoaseman olevan taloudelliselta vaikutukseltaan sama kuin 30.000 uuden asunnon rakentaminen. Kyse oli Helsinkiläisen veronmaksajan edusta, minkä voi määritellä monella eri tavalla. Demokraattisissa maissa kuten Sveitsi tuo etu yleensä annetaan äänestäjän itsensä määriteltäväksi, äänestäjä voi sitten itse päättää haluaako lisää asuntoja, säilyttää lentoaseman tai vaikka sitten rakentaa paikalle jättimäisen Juche-aatetta ylistävän patsaan, kunhan enemmistö sitä kannattaa (ja samalla kunnioitetaan yksityisen omaisuuden suojaa). Samalla argumentoinilla keskuspuisto olisi lanattava samantien, samoin tappiota tuottava ooppera olisi välittömästi muutettava kovan rahan asunnoiksi. Ateneuminkin tilalle voisi rakentaa 30-kerroksisen talon, joka lisäisi taloudellista aktiviteettia.

 

Mitä tulee tuohon VR:n esimerkkiin, niin vertailusi on varsin erikoinen, sillä Pasilan konepaja oli todellakin täysin tarpeettomaksi käynyt ja korvaavat tilat olivat jo Ilmalassa ja Hyvinkäällä. Itse asiassa VR suoraan halusi luopua alueesta, mitä ei voida sanoa Malmin käyttäjistä.

 

Ei kai kukaan oletakkaan että juuri tuolle seudulle tulisi niitä suurituloisia, vaan tuosta tulisi käytännössä sellainen tyypillinen kahden aikuisen keskiluokkaisen tuloilla ostettava kerrostalo "onnela", jossa elettäisiin kädestä suuhun velkojen puristuksessa. Kyse on enemmän siitä miten yleisesti saadaan asuntojen tarjontaa Helsingin rajojen sisään, ja näin saadaan hintataso pysymään vähän aikaa paremmin kurissa, eli ihan normaalia kysyntä tarjonta settiä. En jaksa uskoa että varsinaisesti tuo 30000 olisi juuri vain tuolle kenttäalueelle sijoittuvien asukkaiden määrä, vaan kyseessä olisi varmasti yhdistelmä nykyisen kentän alueelle rakennettavaa aluetta, täydennysrakentamista alueille joilla on jotain kaavoituksellisia "käyttörajoituksia" johtuen kentästä, ja eiköhän jossain vaiheessa Tattiksenkin ruosteisten kaarihallien kohtalo tulisi keskustelun alle.

 

Niin, aina yhtä luotettavan HS:n mukaan alueesta kaavaillaan vuokratalovaltaista, Suomen asumisrakenteen tuntien siitä voi jo päätellä minkälaista porukkaa alueelle on keskimäärin muuttamassa. HS:ssa olleessa alueen suunnitellussa kaavassa Tattarisuon alue muuten jätettäisiin rauhaan, mitä tosin itse vahvasti epäilen. Pelkästään vuokrataloja ei alueelle tietenkään tule, mutta korkeat rakennuskustannukset yhdistettynä alueen markkinoinnin vaikeuteen tekevät kovan rahan omistusasunnoista kannattamattomia gryndereille, joten jotain julkista rahoitustukea nauttivia projekteja vaaditaan myös omistuspuolelle. Mainitsemasi kaksi keskiluokkaista aikuista todennäköisesti käyttävät pankista lainatut rahat johonkin täysin muuhun kohteeseen. Mitä tulee tuohon normi kysyntä-tarjonta settiin, niin tekisipä mieli teinimäisesti ilmaista mielipiteeni "LMAO!!!111", mutta tyydyn kysymään että oletko oikeasti sitä mieltä että pk-seudulla markkinataloudella on mitään tekemistä asumisen kanssa? Malmin kentän rakentaminen on täysin merkityksetöntä tässä ruletissa.

 

Kysymyshän ei ole siitä voiko tuota väkimäärän asuttamista käytännössä välttää, vaan miten se tehdään ja tässä Malmi on juuri avainasemassa sen hyvän sijainnin takia. Kyseessä on kaupungille suht helppo alue koska alueella on jo nykyisen Malmin infra sairaaloineen ja vastaavineen  ja joukkoliikenne voi tukeutua suht helposti Malmin ja Tapanilan asemiin, kun taas esimerkiksi Sipoon ja Vantaan entisten alueiden investoinnit vaativat raskaita investointeja infraan ja ovat sijainniltaan syrjemmässä. Se että Helsingissä on rakennusmaata X ihmisen tarpeisiin ei tarkoita sitä että kaikki rakennusmaat olisivat yhtä hyviä ja halpoja kaupungille.

 

Tuossa on jo ihan hyvä argumentti, toki olettaen, että Helsingin väestö kasvaa odotettua tahtia. Ongelmana on aiempi rakentamisen ja kaupunkisuunnitelun repaleisuus, minkä vuoksi täydennysrakentaminen ja uusien aluiden gryndaaminen on niin pirun kallista.

 

Noihin puolustajien hehkuttamiin suuriin liikevaihtoihin koulutustoiminnan ja muun liiketoiminnan osalta ei vaadita kovin kummoista K-supermarkettia ja keskiolutkippolaa paikkaamaan alueen liiketoimintaa kun se on jo ns plussalla, ja muutenkin olisi mielenkiintoista nähdä oikeaa analyysia siitä että miksi kaikki nykyinen liiketoiminta katoaa, jos sitä ei saa harjoittaa juuri Malmilla, eli mikä osa siitä nykyisestä toiminnasta on oikeasti sidoksissa Malmin sijaintiin.

 

Totta, BKT:lla mitattuna mikä tahansa 30.000 asukkaan lähiö on taloudellisesti toimeliaampi kuin Malmin kenttä, vaikka sitä saataisinkiin kasvatettua. Näinhän minä kirjoitinkin, mutta hyvä että olet samaa mieltä. En tosin ymmärrä, miten tämä liittyy Helsingin alati paisuvaan budjettivajeeseen, tuolla logiikallahan asukasmäärän kasvaessa kaupungin tulojen pitäisi jatkuvasti kasvaa kun asukamäärä nousee. Tai kyllähän ne itse asiassa kasvavat, mutta menot kasvavat huomattavasti nopeammin, joten sekä budjettivajeen absoluuttinen että suhteellinen määrä ovat kasvussa. Syitä erittelinkin jo aiemmassa kirjoituksessani, Pekka Potka lisäsi listaan vielä Helsingin Energian tulevaisuudessa rajusti pienenevät tuloutukset uusista investoinneista johtuen. Argumenttini koski siis Helsingin kaupungin talouden tasapainoa, ei kaupungin kokonais BKT:ta. Näin nettoveronmaksajan kannalta Malmin rakentaminen tulee siis näkymään lähinnä kunnallisveroprosentin nousuna ja kunnallisten palvelujen entistä suuremmassa ruuhkautumisessa.

[Topi Falkenberg 412]

Pelkästään vuokrataloja ei alueelle tietenkään tule, mutta korkeat rakennuskustannukset yhdistettynä alueen markkinoinnin vaikeuteen tekevät kovan rahan omistusasunnoista kannattamattomia gryndereille, joten jotain julkista rahoitustukea nauttivia projekteja vaaditaan myös omistuspuolelle.

 

Ala-Malmilla on sekoitettu jo yli 30 vuotta menestyksekkäästi vuora- ja omistusasumista. Uudella Falkullan asuinalueella palettiin mukaan otettiin myös osaomistusasunnot. Kaikki nämä kerrostaloalueet on rakennettu samalle savikolle mitä lentokenttäaluekin on, en kuitenkaan muista näiden alueiden markkinoinnissa olleen mitään vaikeuksia. Käytettyjen asuntojen myyntiajat ja -hinnat ovat näillä seka-asumisalueilla normaalit.

[Olavi Uotila 184]

Ala-Malmilla on sekoitettu jo yli 30 vuotta menestyksekkäästi vuora- ja omistusasumista. Uudella Falkullan asuinalueella palettiin mukaan otettiin myös osaomistusasunnot. Kaikki nämä kerrostaloalueet on rakennettu samalle savikolle mitä lentokenttäaluekin on, en kuitenkaan muista näiden alueiden markkinoinnissa olleen mitään vaikeuksia. Käytettyjen asuntojen myyntiajat ja -hinnat ovat näillä seka-asumisalueilla normaalit.

 

Minä kun luulin, että Malmin kenttä on rakennettu suolle.

[Erkki Mikola 1]

Kaupunkisuunnitteluviraston visioita :'(

 

http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-23.pdf

 

 

 

Katsokaapa, montako kertaa siellä puhutaan lentoasemista. Missäköhän kaupungeissa ne sijaitsevat?

[Erik Schobesberger 0]

Ala-Malmilla on sekoitettu jo yli 30 vuotta menestyksekkäästi vuora- ja omistusasumista. Uudella Falkullan asuinalueella palettiin mukaan otettiin myös osaomistusasunnot. Kaikki nämä kerrostaloalueet on rakennettu samalle savikolle mitä lentokenttäaluekin on, en kuitenkaan muista näiden alueiden markkinoinnissa olleen mitään vaikeuksia. Käytettyjen asuntojen myyntiajat ja -hinnat ovat näillä seka-asumisalueilla normaalit.

 

Mennyt ei ole tae tulevasta   Ala-Malmia en kyllä lähtisi millään muotoa vertaamaan kentän alueelle suunniteltuun alueeseen, asukastiheys on moninkertainen kentän alueen sunitelmissa ja toteutusnopeus samoin. Ala-Malmi on kehittynyt hyvin hitaasti tähän suunnitelmaan verrattuna, jolloin asuntoja ei ole tullut markkinoille suurena yksittäisenä ryppäänä. Kun katsotaan viime vuosien rakennustoimintaa taantuman keskellä, ovat grynderit tosin laittaneet projekteja jäihin hyvin nopeasti kysynnän hiljetessä (lue: kun järkyttävää hintaa maksamaan ei enää löydy porukkaa joka saa tarpeeksi velkaa).  Sen sijaan tuetut rakennustoiminnot ovat jatkuneet, koska tuotto on ollut varmaa, vaikka sitten hieman matalampaa. Kentän alueella tämä johtaisi siihen, että kovan rahan asuntoja ei taatusti tulla aloittamaan, vaikka niitä olisi kaavoitettu ja suunniteltu, sen sijaan erilaiset vuokra- ja osaomistusasunnot todennäköisesti tulisivat toteutumaan vaikka talouden yleinen flegmaattisuus jatkuisikin.

 

Falkulla on niin uusi alue, ettei siitä voi vielä sanoa pitemmän tähtäimen kysynnän suhteen yhtään mitään, mutta hintatasoltaan se on matalammasta päästä ja alueen asukkaiden tulotaso on alle Helsingin keskiarvon. Erilaisilla tukimuodoilla tuetun asumisen määrä on myös Falkullassa suurempi kuin Helsingissä keskimäärin, alueelle ei selvästikään ole kannattanut rakentaa kovan rahan vuokra- tai omistusasuntoja. Alueen viihtyisyyteen en osaa ottaa kantaa koska en aluetta juuri tunne, mielipiteitä, myös varsin voimakkaita tuntuu kuitenkin olevan sekä puolesta että vastaan. Itse en alueelle muuttaisi, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla oikein kivakin alue. Tälläiset alueet eivät kuitenkaan tee Helsingistä yhtään sen enempää "metropolia".

[Sami Puro 599]

Eilinen Kauppalehti:

https://scontent-a-mad.xx.fbcdn.net/hphotos-ash3/t31.0-8/p180x540/1920973_641694819218120_1533236821_o.jpg

[Topi Falkenberg 412]

Minä kun luulin, että Malmin kenttä on rakennettu suolle.

 

Niin luulee moni muukin, myös Heikki Haapavaara Samin linkittämässä Kauppalehden ansiokkaassa kolumnissa viittasi tähän yleiseen harhaluuloon, mutta suota Malmilta saa hakemalla hakea! Nimi tattarinsuo saattaa olla peräisin pinnan läheisyydestä löytyvästä pohjavedestä tai siitä ohuen ohuesta turvekerroksesta, joka aikoinaan savikon päällä on ollut? Tämä turvekerros jalostettiin mullaksi viimeistään siinä vaiheessa kun nykyinen lentokenttäalue raivattiin pelloksi - tässä käytössä se oli ennen lentotoiminnan aloittamista, eikä siellä viljelty suomuuraimia, hilloja eikä lakkoja karpaloista puhumattakaan  . hmm ehkäpä vaan tattaria...

[Mika Koski 0]

Nimi tattarinsuo saattaa olla peräisin pinnan läheisyydestä löytyvästä pohjavedestä tai siitä ohuen ohuesta turvekerroksesta, joka aikoinaan savikon päällä on ollut?

 

Rakentamisen kannalta tuo pinnan läheisyydessä oleva pohjavesi on riittävä vaurioiden syntyy, sillä vesi nousee kapillaarisesti rakenteisiin ja sitä ei oikein pysty mitenkään pysyvästi estämään. Malmille rakentaminen on hyvä business rakentajille, sillä saavat alkuvaiheessa koko kapasiteettinsa myytöä maanrakennus- ja paalutustöihin, itse rakentamiseen ja myöhemmin sitten korjausrakentamiseen ja saneeraukseen. Hyvä tilauskanta koko rakennuksen elinkaaren ajaksi.

 

 

Tossa vähän lisäinfoo.

 

http://www.betoniyhdistys.fi/index.php?__EVIA_WYSIWYG_FILE=1536&name=file

 

T. Mika

[Pentti Köylijärvi 42]

Jaakon kuvaamat pohjaolosuhteet ovat kuitenkin tämän päivän pohjanrakennusinsinöörille ihan peruskauraa. Eivät toki halvimpia paikkoja tehdä perustuksia, mutta pääkaupunkiseudulla tuiki tavallisia. Jääkausi kun jätti juuri Uudenmaan aluelle ihan riittävästi tuollaisa pahoja savikoita. Ja mitä tulee Mikan mainitsemaan pohjaveteen, se on Suomessa kaikkialla matalalla, joten kyllä senkin metkut osataan, jos vain halutaan. Joskus on yritetty säästää ja tulos on sitten ollut huono. Ja mm. Hollannissa pohjavesi on vielä pinnemmassa ja sielläkin rakentaminen on onnistunut vuosisatoja. Kun rakennettavaa ja perustettavaa on paljon, ovat kustannuksetkin varsin siedettäviä. Onhan se lentokenttäkin kiitoratoineen ja muine liikennöintialueineen siinä kestänyt, mitä nyt vähän paikoitellen kupruillut.

 

 

[Topi Falkenberg 412]

Oletkos Topi kaivanut ( vaikka Bobcatilla) sitä maaperää Malmin kenttäalueella. Minä olen.

Multakerroksen alla on savea, kymmenien metrien matkalta. Vesitaskuja on savikerrosten välissä. Tein RC-autoradallamme kenttäalueen pohjoispuolella monia salaojia ja muutaman pystykaivon. Tyhjensin erään pystykaivon, kentän palokunnann lainaaman pumpun avulla, ja lopputuloksena alueellamme ollut kumpare katosi.

Aikoinaan Mr Demoulin/ Soffco Oy suoritutti konehalliaan varten maapohjartutkimuksenja totesi  paalutuskustannusten järjettömän kalliiksi ja rakennutti Hyvinkäälle huoltohallinsa

 

Joo en ole käyttänyt konevoimaa, lapiolla kyllä - lähes vuosittain on tullut kuokittua - ja kuten sanoin savikkoa se on ja nyt Jaakkokin on sen vahvistanut. Helsingin alueesta on noin 35 % kallioalueita, 20 % moreenia, 15 % hiekka-sora-alueita ja noin 30 % on savien peitossa, joka parhaimillaan tai pahimmillaan yltää parinkymmenen metrin syvyyteen saakka.

[Topi Falkenberg 412]

jatkoa....

joku on sanonut ,että kunnallistekniikkakin pitää paaluttaa 

 

Seurasin vuosien varrella noita Papi-valojen paalutushommia. Eräskin paaluttajakoneen kuljettaja otti heti lopputilin kun paalu lähti omille teilleen. Ensimmäinen metri meni jyskyttäen ja sitteen holahti koko paalu kerralla maahan.

Tuo maaperä ei ole rakennusmaata, se on SAVIKAKKUA, johan kentän pohjoispuolella oli aikoinaan TIILITEHDAS, junaratoineen.

Mitä noihin Falkullan taloihin tulee, seinät halkeilevat  söpösti, eikä rakennuttaja ota vastuuta, seuraa vain "tilannetta".

 

Kyllä, maan stabilointi on edellytys onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi, ja näin Malmin savikkoalueilla on tehty jo parinkymmenen vuoden ajan. Olen asunut kymmenen vuotta siinä tiilitehtaan mäellä - se faktori oli ymmärretty rakentaa ns. kovalle pohjalle  - eikä viemärilinjojen kunnosta tarvinnut olla huolissaan, toisin kuin seuraavassa kohteessani Vilppulantien kerrostaloalueella, missä maaperän stabilontia ei kunnalistekniikan osalta ole suoritettu rakennusvaiheessa. Kalliiksi tulee myöhemmin korjattuna, mutta ei se mitään haittaa koska asukkaathan sen maksavat! Talot onneksi seisovat tukevien pohjatöiden ansiosta edelleen suorina kuin toteemipaalut.

[Mika Koski 0]

Ja mitä tulee Mikan mainitsemaan pohjaveteen, se on Suomessa kaikkialla matalalla, joten kyllä senkin metkut osataan, jos vain halutaan.

 

Pohjavesi on suhteellisen lähellä maanpintaa (alle 100 m joka paikassa), mutta kyllä rakentamisessa tulisi viimeiseen asti välttää asuin- ja kellaritilojen sijoittamista pohjaveden pintaa alemmaksi. Esim. Espoossa voi olla hyvin vaikea saada lupaa pientalon kellarille jos pohjavesi on lähellä maanpintaa. Hollanti ja moni muu maa on sitten luku sinänsä. Tottakai on pakko rakentaa paalujen päälle, jos ei ole vaihtoehtoa. Malmista ei saada asukkaille kohtuuhintaista ilman ulkopuolista subventiota, koska rakennuskustannukset tulevat olemaan kaikkea muuta kuin kohtuulliset.

 

Jos helsinkiläiset haluavat rahoittaa kalliita rakennushankkeita, kuten Länsimetro, Guggenheim ja Malmi muun Suomen hyväksi, niin ei minulta ole pois.

t. Mika