Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

[Sauli Vuori 21]

Sama meininki minullakin kuin M. Kartanolla. Toki voin sanoa, että päätökseen lopettaa ainakin väliaikaisesti ( koskaan ei saisi sanoa ei koskaan ) vaikutti moni muukin syy. Muunmuassa jatkuva kustannusten nousu alkoi mietityttämään siinä määrin, että onko oman koneen ylläpito yksin ja harrastukseen kuluva noin 25000e vuodessa enää järjellä perusteltavissa. Silti lentäminen oli minulle kuin terapiaa - unohtui työasiat ym ja keskittyi vain olennaiseen. Malmilla lensin lupakirjan 1994 ja omalla tavallaan se oli myös toinen kotikenttä - vaikka asuinkin Hyvinkäällä. Olinhan töissäkin Malmilla vuosikaudet. Naurattaa vieläkin kun kuljin nuorena poikana työmatkat Hyvinkäältä Malmille yhden kesän kaverin Arrowilla. Kaverilla oli paperit vanhana ja se sanoi mulle että sen kun lennät, koska kone tykkää, että sillä lennetään

Malmin lakkauttaminen on hyvin valitettavaa. Upea paikka. En kuitenkaan ole tähän säikeeseen juuri osallistunut, koska merkillepantavaa on, että päättäjien ajamaan politiikkaan ei tällaisen tapauksen lopputulemassa voine vaikuttaa. Sitä voi vain hidastaa. Ihailen suuresti sitä työtä mitä Malmin kentän ystävät ovat vuosien saatossa kentän säilymisen eteen tehneet. Lopputuloksen olisi toivonut olleen toinen...mutta minkäs teet. Kävin eilen illalla pitkästä aikaa Hyvinkään klubilla istumassa kahvilla kavereiden kanssa - ja silloin tuli se tunne, että mitäpä jos vielä kerran....

Olen yrittänyt löytää lentämiselle korviketta. Toistaiseksi tuloksetta. Mökkeily, veneily ym veden päällä / äärellä puuhastelu ei anna samaa vapauden tunnetta kuin lentäminen. Autotkaan ei nykyään enää harrastuksena kiinnosta. Vaikea sanoa, vieläkö tässä olisi miestä palata taivaalle...aika näyttää.

[Jaakko Männistö 268]

1 tunti sitten, Sauli Vuori kirjoitti:

Sama meininki minullakin kuin M. Kartanolla. Toki voin sanoa, että päätökseen lopettaa ainakin väliaikaisesti ( koskaan ei saisi sanoa ei koskaan ) vaikutti moni muukin syy. Muunmuassa jatkuva kustannusten nousu alkoi mietityttämään siinä määrin, että onko oman koneen ylläpito yksin ja harrastukseen kuluva noin 25000e vuodessa enää järjellä perusteltavissa. Silti lentäminen oli minulle kuin terapiaa - unohtui työasiat ym ja keskittyi vain olennaiseen.

Kunhan vartioit,ettei tuo"väliaikainen" veny enempään kuin 5 v.,silloin joudut tenttimään kaikki teoriat uusiksi(ainakin ennen oli näin). Ja onko siitä nautinnosta välttämättä kärsittävä se 25000,kun sen voi saada 4 - 5 tonnillakin ( 20 h) per vuosi! Tai sitten kymppitonni,jos vaikka 50h haluaa lentää.  Pitääkö se välttämättä olla oma kone?          ps.palolennoilla voi ajaa ihan ilmaista tiimaa,jos vaan aikaa on käytettävissä ilmailuun,ja onhan sitä

 

[Peter Lord 185]

2/8/2022 at 10.39, Juri Pelkonen kirjoitti:

Mikäs nyt yleensäkään on ollut ilmailuliiton panos Malmin kentän säilyttämiseen? 

 

Tämä varsin aiheellinen kysymys on esitetty aina uudelleen ja uudelleen.

Uhka Malmia kohtaan on alkanut konkretisoitua jo Kalevi Sorsan aikaan vuosikymmeniä sitten.
Osmo Jalovaara, SIL:n pitkäaikainen varapuheenjohtaja, muisteli minulle äskettäin, kuinka hän ja Esa Korjulan isä Matti jo tuolloin saivat torjua ulkoista uhkaa, joka silloin tuli poliittisten puolueiden taholta. Nythän (sanoi Osmo)  uhka tulee Helsingin kaupungin virkamiesten suunnasta.

Olen ollut SIL hallituksessa vuosina 2012-2019. 

Sain siellä tietooni, että aiemman puheenjohtaja Hannu "Wille" Halosen aikaan SIL suhtautui melko nuivasti Malmiin; Halonen piti Malmia ”yhtenä kenttänä muiden joukossa” joka ei tarvinnut hänen mielestään mitään erityistä SIL:n tukea. Se oli toki ymmärrettävää, koska Halonen oli ensisijaisesti MM-tason purjelentäjä ja hänen intressinsä erityisesti Räyskälän purjelentokeskuksen tukemiseen SIL:n voimin oli kaukana edellä.

Sen jälkeen, Merja Kyllösen ollessa liikenneministerinä ja Petteri Tarman ollessa SIL:n puheenjohtajana, oliko se nyt 2014, alkoi tämä viimeisin hyökkäys.  Muistanette, kuinka Kyllösen mukaan "72 ilmailjan ja 22 000 asunnon tarvitsijan edut olivat Malmilla vastakkain".  SIL aktivoitui asiassa vielä samana päivänä ja käytti kaikki mahdolliset kontaktinsa Malmin puolesta puhumiseen. SIL koki Malmin puolustamisen hyvin tärkeäksi.

SIL:n toiminnanjohtajana on ja oli Suomen Keskustan ytimestä SIL:iin tullut OTK Timo Latikka, jolla oli kattava kontaktiverkosto poliitikkoihin ja valtionhallintoon tuolloiseen päämisteriin saakka. SIL:n toiminta on kuitenkin tapahtunut ennemmin kulisseissa ja sellaisissa pöydissä, jonne Malmin Lentoaseman ystävät ry:llä ei ehkä aina ollut pääsyä.  Hyvösen vetämä Malmin lentoaseman ystävät on puolestaan toiminut enemmän julkisuus- ja valitushakuisesti.

SIL hallituksessa tilanne koettiin haastavana: Oli selvästi nähtävissä, että Malmi tullaan sulkemaan ennemmin tai myöhemmin ja sille tarvittaisiin korvaava vaihtoehto.  Oli nähtävissä, että jos SIL kertoisi julkisuudessa korvaavan kentän selvityshankkeesta, se koettaisiin "Malmin pettämisenä" mikä vihastuttaisi malmilaiset, jotka vahvasti uskoivat että Malmi kyllä säilyy.  Kuitenkin näimme senkin skenaarion, että jos ja kun Malmi suljetaan eikä SIL:llä ole tuossa tilanteessa esittää mitään korvaavaa vaihtoehtoa, SIL joutuisi taas syyllisen osaan "kun SIL näki mitä tuleman pitää mutta ei tehnyt mitään".  Suo siellä, vetelä täällä.

Kartoitimme hiljaisuudessa eri vaihtoehtoja ja löysimme Porvoon öljynjalostamon pohjoispuolelta erinomaisesti tarkoitukseen sopivan alueen. Ryhdyimme kaikessa hiljaisuudessa tekemään asiassa selvitystyötä.  Mainitsin asiasta kolumnissani SIIVET-lehdessä. *)  

Malmin puolustajien reaktio oli välitön ja vihainen. Silloin koettiin että "SIL puukottaa Malmin puolustajia selkään".   Sain vihaisen yhteydenoton Malmin puolustajilta ja kuulin kuinka siellä on "iso joukko vihaisia toimijoita".  Järjestimme näille ”vihaisille” keskustelutilaisuuden SIL:n talolle.  Paikalle saapuneilla malmilaisilla oli vakaa usko, ei vähiten Hyvösen suusta kuultuna, että SIL ei ole tehnyt mitään Malmin puolustamiseksi.  Tuossa tilaisuudessa tmj Latikka esitteli muistaakseni 13-sivuisen PowerPoint-esityksen - jossa seikkaperäisesti ja kronologisesti esitettiin eri toimenpiteet, joita SIL oli nimenomaan Malmin eteen tehnyt.  Muistaakseni edes Hyvönen ei sen jälkeen ole esittänyt enää väitettään SIL:n passiivisuudesta.

Ainut särö tuolloisessa tilaisuudessa oli se, että SIL puheenjohtajan määräyksestä Porvoon potentiaalisen kentän suunnitelmia ei esitelty Hyvöselle. SIL hallituksessa pelättiin, että ne vuotaisivat julkisuuteen välittömästi, tilanteessa jossa Porvoon kaupunki ei vielä tiennyt SIL:n aikeista mitään. Tarman kielto asiassa oli ehdoton.

Ikäväkseni havaitsin, että Malmin puolustajat ja SIL olivat tuolloin tarpeettomasti napit vastakkain; varsin kuvaava oli silloisen Malmin lentoaseman puolustajien pj:n FB Messenger-viesti minulle: "Rakentele mitä rakentelet, meitä ei kiinnosta!"

Aikaa on tuosta kulunut ja nyt olen ilahtuneena pannut merkille (Timo Hyvösen esitys SIL avainhenkilöpäivillä viime syksynä) että SIL on edelleen- ja nyt nimenomaan entisen pääopponentti Hyvösen johdolla -  aktiivinen Porvoon kenttähankkeen kanssa.
Kaipaan suuresti Malmia.  Haluaisin että se voitaisiin pelastaa. Tiedossani ei ole ainakaan nopeata keinoa millä sen tuhoaminen voitaisiin estää.

Jos aidosti kiinnostaa tietää mikä SIL:n rooli asiassa on ollut, täytynee pyytää tmj Latikkaa julkaisemaan tuolloinen esitys.

Peter

PS.

Ote SIIVET-lehden kolumnista

"Jokohan SE nyt löytyy?

LVM on jakanut äskettäin avustusta lentopaikkojen kehittämiseen Etelä-Suomessa. Mm. Pyhtään vielä keskeneräinen lentopaikka ja Nummelan lentopaikka ovat päässeet avustuksista osallisiksi.  Onnittelut voittajille – niille rahoille on varmasti käyttöä.  Kumpikaan lentopaikka ei kuitenkaan voi korvata Malmia, vaan niillä on ja tulee olemaan eri käyttäjäkunta.

Valtioneuvosto on kuluneen kuukauden aikana saanut Suomen Ilmailuliitolta aloitteen kokonaan uuden lentopaikan rakentamisesta pääkaupunkiseudulle.  Jo toissa vuoden syksynä pääministeri Sipilä lupasi (tiedän kun olin mukana keskustelussa) rahoituksen kokonaan uudelle kentälle ”jos vain hyvä paikka löytyy”.  Hyvä paikka on löytynyt, noin 20 minuutin ajomatkan päästä.  Ilmailuliiton esittämä sijaintipaikka mahdollistaisi jopa 2000 metrin mittaisen kiitotien rakentamisen alueelle, jossa lentomelustakaan ei olisi haittaa ympäristölle. Kentälle on myös mahdollista toteuttaa satelliittipohjaiset lähestymismenetelmät, jotka mahdollistavat IFR-lentotoiminnan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kentälle olisi tarkoituksenmukaista, ellei jopa houkuttelevaa, sijoittaa ilmailuun liittyvä ja sitä palvelevaa liiketoimintaa.  ja mikä parasta, suunniteltu uusi kenttä olisi hyvien ja nopeiden kulkuyhteyksien varrella, mikä mahdollistaisi harrastajille helpon tavan päästä pääkaupunkiseudulta ilmailuharrastuksen pariin.

Ilmailuliiton kirjelmää lainaten:  ”Siellä missä on tahtoa, on lentokenttä”.

Toivon, että kykenen avaamaan tätä hyvää uutista teille lähemmin seuraavassa numerossa. Toteutuessaan tämä hanke olisi se vuosikymmeniä etsitty ratkaisu Malmin korvaavaksi kentäksi.

Nyt peukut pystyyn."

 

Muokattu: Helmikuu 9, 2022, käyttäjä: Peter Tähtinen
Lisätty lainaus SIIVET-lehden kolumnista

[Juri Pelkonen 590]

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta Peter! 

Tarkoittamatta minkään osapuolen olleen toimintatavassaan erityisemmin väärässä, totean että tässäkin kuviossa ilmenee piirre, jonka olen tunnistanut jo aikaa sitten: ilmailijat ovat harmittavan heterogeenistä porukkaa, ja napit saadaan käsittämättömällä tavalla vastakkain asiassa kuin asiassa.

Yhteisen edun ajaminen yhdellä rintamalla ei ilmailijoilta onnistu, eikä se tieten ole eduksi lopputuloksen kannalta.

Kukas sen täällä nyt joskus totesikaan: väittely lentäjän kanssa on kuin painisi mudassa kera sian. Voit kyllä pärjätä jonkin aikaa, mutta lopulta tajuat että sika nauttii siitä.

Ilmailussa ollaan suurten persoonien temmellyskentällä, harmi vaan että se tuntuu yhä harvemmin olevan kellekään eduksi. 

[Timo Hyvönen 208]

Hei,

Malmin lentoaseman ystävät ry (jonka puheenjohtajana olen osallistunut joihinkin SIL-tilaisuuksiin aikanaan) ei ole nyt eikä ole koskaan ollutkaan kiinnostunut mistään korvaavien ratkaisujen rakentamisesta. Yhdistys ei koskaan ole myöskään vastustanut minkään tahon tahtoa tai hankkeita rakentaa lentokenttiä, päinvastoin. Enemmän kyllä on ihmetelty SIL:n passiivisuutta tässä sen toimenkuvaan kuuluvassa asiassa. 

Yhdistyksen säännöt löytyvät https://www.malmiairport.fi/mly/saannot/. Yhdistys on käynyt kymmeniä-satoja keskusteluita kaikkien eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajien, ministerien ja virkamiesten kanssa. Yhtenä tuotoksena tästä työstä on Lex Malmi, jonka hallitusta velvoittama lausuma on edelleen voimassa. Yhdistys jatkaa edelleen työtään, josta julkisuudessa tietenkin näkyvät lähinnä väärinkäytösten paljastukset ja näistä poikivat valitukset eri hallinto- ja oikeuskanaviin. Tällä hetkellä näitä on avoinna lukuisia.

Suomen Ilmailuliitto on lopultakin alkanut viedä konkreettisesti asioita eteenpäin korvaavien ratkaisujen edistämiseksi. On sääli, ettei tuota Porvoon ehdotusta ole aikanaan viety eteenpäin todellisesti, vaan se on jäänyt pöytälaatikkoon. Onneksi suunnitelma kuitenkin on ollut tallessa, joten otimme sen nyt todellisesti työn alle. Kävimme SIL:n puolesta tästä syksyllä keskustelun Porvoon kaupungin kanssa. Päivtimme suunnitelman, teetimme alueelle estevaratarkastelun, kävimme sen läpi Traficomin kanssa ja lopulta julkistimme asian. Korvaavan ratkaisun toteteuttaminenhan on valtioneuvoston vastuulla, joten olemme vaatineet heitä keskusteluun aiheesta vastahakoisen Porvoon kaupungin kanssa. Jos tuota hanketta olisi viety aiemmin eteenpäin, voisi asia tietenkin olla paljon pidemmällä, mutta hyvä että edes nyt uusien tekijöiden viemänä. Saimme vaikutettua Lex Malmi -lausumankin säilymiseen, kun keräsimme julkisuudessa korvaaviksi ehdotettujen kenttien ympäristölupien sallimat lentomäärät ja viestimme ne liikenne- ja viestintävaliokunnalle, joka piti lausuman voimassa. 

Oma roolini molempien yhdistysten puheenjohtajana on välillä hankala, mutta näin insinöörinä pystyn edistämään ja erottelemaan kyllä nämä hankkeet loogisesti toisistaan. Joskus kyllä pystyy ajamaan kaksillakin rattailla - parempi sekin kuin ettei aja ollenkaan.

 

t .TImo

 

Muokattu: Helmikuu 9, 2022, käyttäjä: Timo Hyvönen

[Esa Karanko 1 232]

9.2.2022 at 11.03, Sauli Vuori kirjoitti:

Olen yrittänyt löytää lentämiselle korviketta. Toistaiseksi tuloksetta. Mökkeily, veneily ym veden päällä / äärellä puuhastelu ei anna samaa vapauden tunnetta kuin lentäminen. 

Deep Blue

Laitesukeltaminen (scuba diving) muistuttaa lentämistä monella tapaa. Se antaa minulle samanlaisen vapauden tunteen kuin varsinkin purjelentäminen. Kaikki turha katoaa. Syvän Sinisen lumo on vastustamaton.

 

Esa

[Juri Pelkonen 590]

8 tuntia sitten, Esa Karanko kirjoitti:

Deep Blue

Laitesukeltaminen (scuba diving) muistuttaa lentämistä monella tapaa. Se antaa minulle samanlaisen vapauden tunteen kuin varsinkin purjelentäminen. Kaikki turha katoaa. Syvän Sinisen lumo on vastustamaton.

 

Esa

Laitesukelluksessa on vaan se paha puoli että sitä ei saa harrastaa yksin. Tai ei saisi. 

Itselleni tärkein ominaisuus harrastuksessa on se, että mukaan ei tarvitse ottaa kaveria. 

[Tauno Voipio 87]

Sama sopii purjelentämiseen. Tarvitaan:

- kone

- säätä

- hinaus

- apuväkeä (siivenkärkimies jne)

- aikaa

 

[petri a hiltunen 68]

Moottoripyöräily.

Samoja elementtejä kuin lentämisessä

-vapauden tunne

-fiilis kun luulet hallitsevasi ajopelin vallitsevissa olosuhteissa

-valmistautuminen ennen ajoa, ole aina valmis odottamattomaan.

-reitin ja tankkauspisteiden suunnittelu

-sään huomioiminen reittiä suunniteltaessa

-yhteisöllisyys kaveriporukassa

-kaluston ylläpito ja huoltaminen (katso edellinen)

-halvempaa kuin lentäminen mutta riskit konkretisoituessaan isommat

Ja paljon muuta.

Mieluummin lentäisin jos se ajankäytön puolesta olisi edelleen kotoa käsin mahdollista. Nyt menee likimain kokonainen työpäivä jos aikoo lentää 45min ja pitää ajaa autolla/prätkällä 170km yhteensä. 

Prätkän kun kaivaa talon tallista niin on heti perillä eli matkalla jonnekin. Vaikka duuniin.

Vähän kuin veneily kotimaassa ja Attlantin ylityksillä.

Muokattu: Helmikuu 13, 2022, käyttäjä: petri a hiltunen

[Juri Pelkonen 590]

Niin, onhan näitä, mutta kun lentämisessä on vaan sitä jotain mitä muissa lajeissa ei ole 😔

[Esa Karanko 1 232]

13.2.2022 at 17.22, Juri Pelkonen kirjoitti:

Laitesukelluksessa on vaan se paha puoli että sitä ei saa harrastaa yksin. Tai ei saisi.

Suomen lainsäädäntö ei kiellä huvisukeltamista yksin. Virkistyssukelluksen erinomainen turvallisuus perustuu kansainvälisten sukellusjärjestöjen, kuten PADI CMAS NAUI SSI, edellyttämään parisukeltamiseen. Kahden sukeltajan yhteiset resurssit mahdollistavat ongelmatilanteesta selviämiseen. Vakuutusyhtiöistä ainakin DAN vaatii, että sukellusjärjestöjen määräyksiä noudatetaan.

Esa

[Juri Pelkonen 590]

3 tuntia sitten, Esa Karanko kirjoitti:

Suomen lainsäädäntö ei kiellä huvisukeltamista yksin. Virkistyssukelluksen erinomainen turvallisuus perustuu kansainvälisten sukellusjärjestöjen, kuten PADI CMAS NAUI SSI, edellyttämään parisukeltamiseen. Kahden sukeltajan yhteiset resurssit mahdollistavat ongelmatilanteesta selviämiseen. Vakuutusyhtiöistä ainakin DAN vaatii, että sukellusjärjestöjen määräyksiä noudatetaan.

Esa

Juurikin näin, kyllä itselleni PADI-kurssilla useastikin painotettiin että yksin ei sukellella, ihan perustellustikin toki. Lakihan ei sooloilua kiellä, mutta ymmärrettävistä syistä olisi suotavaa että kaveri olisi mukana.

[Jukka Lahtinen 325]

Hjallis puhuu kyllä asiaa.

[Petri Lehtovirta 900]

Konekorhosen tulee purkaa kaksi halliaan lentokentältä pikavauhtia.
 

Lainaa

 

Konekorhosen kahden lentokenttähallin purkutyöt alkavat ensi viikon maanantaina Malmin lentokentällä. Samalla seitsemän vuotta kestänyt riita Helsingin kaupungin kanssa on päätöksessään.

– Saimme häädön helmikuun toisena päivänä. Pahinta on se, että joudumme tuhoamaan kaksi kiinteistöä, joiden vakuutusyhtiön määrittelemä jälleenrakennusarvo on noin miljoona euroa. Nyt ne menevät haaskuuseen, yrittäjä manaa.

Hallien purkamiselle on annettu aikaa kuusi viikkoa. Tilalle rakennetaan väliaikaisia tiloja muun muassa trukinkuljettajien koulutusta varten. Kataisen yritys tarjosi halleja Helsingin kaupungille, mutta kiinnostusta ei ollut.

 

 

https://www.yrittajat.fi/uutiset/kokenut-lentokenttayrittaja-joutuu-purkamaan-arvokkaat-hallinsa-pikavauhtia-kustannus-lahes-100-000-euroa-kaupunki-tulee-katumaan-paatostaan-malmilla/

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Ellen olisi itsekin ollut hieman yli neljännesvuosisata sitten pelinappulana poliittisessa kädenväännössä nimeltään terve maalaisjärki ja valtakunnan etu vastaan (sosialistinen) poliittinen periaate ja sitä puolustavat poliittiset virkamiehet, olisin yllättynyt. Nyt olen pelkästään surullinen ja pettynyt. Pettynyt siihen, ettei maalaisjärki ja valtakunnan / Helsingin kaupungin etu taaskaan voittanut. Vaan voiton vei se sama kasvoton ja vastuusta vapautettu poliittinen virkamiesporras, jolle virkavastuu näyttää olevan vuosikymmenestä toiseen tuntematon käsite. Suoremmin sanottuna, mikä helvetti näitä vaivaa, ettei edes selvässä ja yksinkertaisessakaan tilanteessa voida toimia kuten järkevää olisi ja kuten valtakunnan ja Helsingin kaupungin etu olisi? Purkaa nyt hyväkuntoiset hallit ja rakentaa vastaavat tilalle, vain siksi, että saadaan maksimoitus kiusanteko ja yrittäjän taloudelliset menetykset. Ja sitten juhlapuheissa kehutaan yrityksiä ja yrittäjiä, jotka kaikesta päälleen kaadetusta paskasta huolimatta jaksavat mennä eteenpäin. Tsemppiä Kataisen Karille.

Seppo  

[Juha Lampi 270]

Konekorhosen halli Malmilla oli 50-vuotissynttärieni  juhlapaikka. Häpeä, Helsingin hallinto!

[Jorma Laiho 448]

Tätä pitäisi kysyä  suoraan Ilmailuliitosta, mutta kysytään nyt julkisesti tässäkin.

Mikä on tuon Ilmailuliiton toimistorakennuksen tämän hetkinen tilanne ? Purkuun ja siirtoon on varauduttu, mutta muuta tietoa ei ole.

Nimim. jäsenmaksukin jo maksettu

[Ilkka Mäkelä 1 215]

Ainakin yhdestä Konekorhosen hallista olen ottanut kuvan vuonna 2010, ja pannaan nyt näkyville kaikki 5 hallia jotka tuolloin olivat kiitotien 18/36 länsipuolella - jolla tulin käyneeksi valitettavan harvoin.

Muokattu: Helmikuu 23, 2022, käyttäjä: Ilkka Mäkelä

[Juha Ritari 243]

Kymmenen vuotta ja maisemalliset muutokset vielä melko vähäisiä. Kuvia tammikuulta 2021.

 

[Kimmo Rantanen 13]

https://www.sll.fi/helsinki/2022/03/04/helsy-vetoaa-kaupunkiin-puiden-kaadosta-luovuttava-malmin-lentokentan-ymparistossa/

[Petri Lehtovirta 900]

Lukijan mielipide | Nummelan lentokentälle ei kaivata enempää koneita:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008658980.html

Enpä olisi osannut arvata, että tästä tulee vielä parranpärinää.

[Juha Lampi 270]

Uutta ympäristölupaa viritellään Nummelassa ja kaikki muutokset aiheuttavat liikehdintää. Tällaistahan aavistelimme jo 2014. 

[Mikko Kartano 157]

Se on aivan sama missä lentokenttä sijaitsee, aina joku valittaa.

[Jarmo Kohtanen 237]

Eikö nykyisessä maailmantilanteessa pitäisi vahvasti vaatia että Malmin kenttä otettaisiin pikimmiten ilmavoimien käyttöön ja samallahan sinne mahtuu siellä aiemmin ollut siivili-ilmailukin?

Helsingillähän on vielä kokonaan käyttämättä ne Sipoonkorven rakennusmaatkin?

[Juha Lampi 270]

…mutku just tänään luin, ettei se millään käy, koska Helsingin hallinnolla on meneillään kenttään kohdistuva ”luonnonsuojelullinen erikoisoperaatio”…