Jaakko Kuusisto

Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

2 681 viestiä aiheessa

Juttu on maksumuurin takana, ohessa sama teksti:

 

Peipohjasta ponnistavasta liikennelentäjästä ei tule presidenttiä, mutta kampanjasta jäi hyvä mieli - "Ehdottomasti kannatti tähän ryhtyä"

Kimmo Rantanen sai kiitosta demokratian puolesta puhumisesta.

Helsingissä asuva, Peipohjassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Kimmo Rantanen ei ole Suomen tasavallan seuraava presidentti. Hän kampanjoi syksyn mittaan puolueiden ulkopuolisena ehdokkaana kannattajakortteja keräten, mutta jo nyt on selvää, että korttien määrä ei riitä ehdokkuuteen.
"Selvää on, että 20.000 kannattajakorttia ei tule täyteen. Kampanjan aloitus syksyllä oli siihen liian myöhäinen", Rantanen kertoo viimeisenä viikonloppuna ennen kuin ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle.
Vaikka matka ei maaliin asti mennytkään, se ei ollut Rantasen mukaan turha.
"Kampanja yllätti todella positiivisesti, ihmisiltä on tullut hyvää palautetta, on ollut erinomaisia keskusteluita nimiä kerätessä ja ehdottomasti kannatti tähän ryhtyä."
Rantasta kiiteltiin muun muassa siitä, että on hyvä saada ehdolle uusia kasvoja puolueiden ulkopuolelta. Peipohjasta maailmalle ponnistaneen liikennelentäjän kampanjan ytimessä oli myös vuonna 2021 suljetun Helsingin Malmin lentokentän kohtalo.
"Todella monet totesivat, että Malmin lentokentän kohdalla demokratia ei ole toteutunut", Kimmo Rantanen kertoo.
Laajemminkin demokratian puolustaminen ja kansan äänen kuuluminen päätöksenteossa oli tärkeä osa Rantasen kampanjaa.
"Yksi lentokenttä on siitä vain kapea osa, mutta demokratia on valtavan suuri länsimainen arvo, ja Suomessakin demokratia on kehittynyt huonompaan suuntaan."

Yksi esimerkki demokratian toimivuudesta on hyvinvointialueiden toiminta. Kimmo Rantanen seuraa Helsingistä käsin edelleen tiiviisti Satakunnan asioita, muun muassa täällä porisevaa sote-soppaa.
"Sote ei tietysti liity presidentin toimivaltaan", Rantanen aluksi täsmentää ja sitten jatkaa:
"Uudistuksessa on monia näkökulmia. Paikkakunnan kannalta on hyvin negatiivista, jos palvelut huononevat, siinä ymmärrän hyvin kokemäkeläisten huolen."
Tässä vaiheessa kukaan ei vielä osaa sanoa, millainen Satakunnan lopullinen sote-ratkaisu on - ja Kimmo Rantanen toteaa, että kokonaisuus tuskin tulee koskaan valmiiksi.
"Aika vaikea on löytää sellaista tasapainoa, että kaikki olisivat tyytyväisiä."

Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on onnistunut  ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Kimmo Rantasen arvion mukaan erinomaisesti. Vähän kuitenkin jäi myös parantamisen varaa.
"Kun katsoo 12 vuoden taakse, en ole Suomen demokratiakehitykseen tänä aikana tyytyväinen. Presidentti Niinistö olisi voinut tehdä sen eteen nykyistä enemmän", Kimmo Rantanen arvioi.
Presidentinvaalin ensimmäinen kierros käydään tammikuussa, toinen helmikuussa. Kimmo Rantanen uskoo että Suomi tulee saamaan hyvän presidentin eikä isoja muutoksia suuriin linjoihin tarvita.
"Kukaan ei pysty vielä sanomaan, miten Suomen Nato-suhde muotoutuu, mutta on upeaa, että meillä on tutkitustikin maailman mittakaavassa huippuluokan maanpuolustustahto. Naton lisäksi tärkeitä ovat myös suorat suhteet Yhdysvaltoihin."
Demokratiakehityksen kääntämiseen positiiviseksi pitäisi tulevan presidentin kuitenkin panna paukkuja.
"Kansan ääntä olisi syytä kuunnella enemmän."

Kampanjansa päätyttyä Kimmo Rantanen keskittyy työhönsä liikennelentäjänä Suomessa ja ulkomailla. Politiikkakaan ei ole poissuljettua.
"Ensi vuonna on kuntavaalit. Ehkä olen ehdolla, mutta aika näyttää, miten käy", viimeksi vuosituhannen alkuvuosina sitoutumattomana ehdokkaana eduskuntaan ja Helsingin valtuustoon yrittänyt Rantanen toteaa.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joskus tulevaisuudessa tehtäneen johonkin formaattiin ohjelma ”Olipa kerran Helsnki-Malmin-lentoasema elokuvissa". Tuohon projektiin löytyy materiaalia myös tänän 4.1. TV2:lla esitetty Kiljusen herrasväen uudet seikkailut -elokuvasta (1990). Olisikohan ollut hieman yli tunti alusta kulunut kun kohelletaan myös lentovehkeisiin tukeutuen. Helikopteripalvelu Oy:n operoimalla Agusta A.109A Hirundo II-kopterilla (OH-HAD) operoidaan ilmassa ja maastossa, josta kopteri sekä elokuvan juoni siirtyy Malmille. Vielä Ilmavoimien sinisellä kylkiraidalla varustettu DC-3, OH-LCH, laskeutuu kiitotielle 18 ja rullaa asematasolle. Koneesta astuu ulos Fruktoosian päämies, jota esittää Pertti Lindgren.(kreivi). Jo Utissa ennen koneen siirtolentoa Helsinki-Vantaalle tammikuussa 1986 pois ”raaputetun"Ilmavoimat-sanan tilalle on teipattu ”Fruktoosian Airlines" tai jotain sen kaltaista. DC-3 lentoonlähtö on kuvissa myös. Muutenkin elokuvassa oli minuuttikaupalla ainakin minun mieltäni lämmittävää ympäristökuvausta Heskinki-Malmin lentoasemalta ajalta, jolloin kaikki oli vielä hyvin.

Muokattu: , käyttäjä: Juha Ritari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Valitettavasti Ilmailuliitto joutuu luopumaan toimitalostaan. Helsingin kaupunki irtisanoi tonttivuokran vaatien purkamaan rakennuksen. Talohan rakennettiin 1985 omalla kustannuksella, rahoittaen se Helsingin kaupungin takaamalla pankkilainalla. 

Toimisto muuttaa Finavian rakennukseen Hevalla. https://www.ilmailuliitto.fi/2024/02/13/ilmailuliitto-muuttaa-vantaalle-2/

Malmin oikeuskäsittelyt taas näyttävät jatkuvan eri oikeusasteissa (ml. EU), MLY jatkaa aktiivista työtä kentän säilyttämiseksi 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Timo Hyvönen kirjoitti:

Valitettavasti Ilmailuliitto joutuu luopumaan toimitalostaan. Helsingin kaupunki irtisanoi tonttivuokran vaatien purkamaan rakennuksen. Talohan rakennettiin 1985 omalla kustannuksella, rahoittaen se Helsingin kaupungin takaamalla pankkilainalla. 

Toimisto muuttaa Finavian rakennukseen Hevalla. https://www.ilmailuliitto.fi/2024/02/13/ilmailuliitto-muuttaa-vantaalle-2/

Malmin oikeuskäsittelyt taas näyttävät jatkuvan eri oikeusasteissa (ml. EU), MLY jatkaa aktiivista työtä kentän säilyttämiseksi 

Meneekö SIL siis Finavian alivuokralaiseksi AVIA Pilotiin vaiko sittenkin kiinteistön omistajan, AVIA Real Estate Oy:n päävuokralaiseksi?  Talossahan on/oli ainakin viimenäkemältä useita muitakin vuokralaisia Finavian yläkerrosten lisäksi. Tuo AVIA Real Estate Oy:hän on siis ex. Lentoasemakiinteistöt Oyj (LAK), josta Finavia omisti vuoteen 2017 100 % ja nykyisin 49 % enemmistöomistajien ollessa NREP Oy ja Pontos Oy (=Kokkilan perhe). https://aviarealestate.fi/aviarealestate/ 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
On 15.2.2024 at 11:47 AM, Timo Hyvönen said:

Valitettavasti Ilmailuliitto joutuu luopumaan toimitalostaan. Helsingin kaupunki irtisanoi tonttivuokran vaatien purkamaan rakennuksen. Talohan rakennettiin 1985 omalla kustannuksella, rahoittaen se Helsingin kaupungin takaamalla pankkilainalla. 

Ilmailuliiton toimitaloa Helsinki-Malmin lentoasemalla tyhjennetään parhaillaan.

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailuliitto/sil/pilvilinnan-loppuun-tyhjennys/

22. ja 23.3. Avoimet ovet – tule ja hae

  • PE 22.3. klo 14–18
  • LA 23.3 klo 12–16

Paljon on jo tavaraa lähtenyt mutta esimerkiksi vanhoja Ilmailu-lehtiä on jäljellä paljon. Mappeja yms toimistotavaraa sekä jonkun verran kirjojakin näytti olevan.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tilanne Ilmailuliiton toimitalon tyhjennyksessä perjantaina noin kello 16. Huomenna siis ovet auki 12–16.

sil_tyhj_0324_1.jpg

sil_tyhj_03234_2.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Tero Tuominen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2/15/2024 at 11.47, Timo Hyvönen kirjoitti:

Valitettavasti Ilmailuliitto joutuu luopumaan toimitalostaan. Helsingin kaupunki irtisanoi tonttivuokran vaatien purkamaan rakennuksen. Talohan rakennettiin 1985 omalla kustannuksella, rahoittaen se Helsingin kaupungin takaamalla pankkilainalla.

Miten tässä on päädytty tällaiseen tilanteeseen, että vuokranantajalla, siis Helsingin kaupungilla, ei ole tontinvuokrasopimuksen päättyessä rakennuksen lunastusvelvollisuutta?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
23.3.2024 at 00.32, Tauno Hermola kirjoitti:

Miten tässä on päädytty tällaiseen tilanteeseen, että vuokranantajalla, siis Helsingin kaupungilla, ei ole tontinvuokrasopimuksen päättyessä rakennuksen lunastusvelvollisuutta?

Käsittääkseni ihan yleinen ehto tontinvuokrasopimuksissa tuo ennallistaminen. Jos olisin maanomistaja, en haluaisi vuokralaisen purkukuntoista röttelöä riesakseni.

-M-

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ongelma kai lienee se, että Finavia tekee kahdenlaisia maanvuokrasopimuksia, vähän "pärstäkertoimen" perusteella. Esimerkiksi vuokratessaan maapohjan Malmilta Finnaviationille (ja sittemmin sulautumisen jälkeen Finnairille) vuokrasopimuksen mukaan maan vuokraaja lunastaa rakennukset niiden teknisestä arvosta. Mutta kun yritin ostaa tämän "Patrian hallina" tunnetun hallirakennuksen Finnairilta 1990-luvulla, maanvuokrasopimusta muutettiin siten, että "vuokra-aika on 10 vuotta ja vuokrakauden loppuun mennessä vuokralainen luovuttaa maapohjan tasoitettuna lentoaseman pällikön hyväksymässä kunnossa". En edes yrittänyt tarjota hallikiinteistöä vakuudeksi pankinjohtajalle.

Seppo     

4 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
9 tuntia sitten, Matti Huoviala kirjoitti:

Käsittääkseni ihan yleinen ehto tontinvuokrasopimuksissa tuo ennallistaminen. Jos olisin maanomistaja, en haluaisi vuokralaisen purkukuntoista röttelöä riesakseni.

-M-

Juuri näin. Ainakin omassa päivätyössäni näiden kanssa puljatessa on yleisin ehto tuo että vuorkalainen vei kämpän mukana lähtiessään. Toki meillä vuokrasopimukset ARA-ehtojen mukaisesti kymmeniä vuosia pitkät... Mutta ei ole maanomistajan edun mukaista että vuokralaiselta jää mahdollisesti epäkurantti rakennus maalle. Riskiä tuosta ei kannata ottaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
22 tuntia sitten, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Ongelma kai lienee se, että Finavia tekee kahdenlaisia maanvuokrasopimuksia, vähän "pärstäkertoimen" perusteella. Esimerkiksi vuokratessaan maapohjan Malmilta Finnaviationille (ja sittemmin sulautumisen jälkeen Finnairille) vuokrasopimuksen mukaan maan vuokraaja lunastaa rakennukset niiden teknisestä arvosta. Mutta kun yritin ostaa tämän "Patrian hallina" tunnetun hallirakennuksen Finnairilta 1990-luvulla, maanvuokrasopimusta muutettiin siten, että "vuokra-aika on 10 vuotta ja vuokrakauden loppuun mennessä vuokralainen luovuttaa maapohjan tasoitettuna lentoaseman pällikön hyväksymässä kunnossa". En edes yrittänyt tarjota hallikiinteistöä vakuudeksi pankinjohtajalle.

Seppo     

Jostain syystä kaupunki kuitenkin lunasti tuon "Patria-hallin" aikalailla käypään hintaan. Toiset ovat yhdenvertaisempia kuin toiset. Pilvilinnan purkukulut tulevat liitolle.

t. Timo

5 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
49 minuuttia sitten, Juri Pelkonen kirjoitti:

Näin se menee, verkostot ja suhteet ovat tärkeitä.

Joidenkin kanssa neuvottelut sujuu, toisten ei.

-M-

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos esim. Flightforumin perusteella pitäisi muodostaa kuvaa siitä minkälainen yhteisö ilmailijat ovat, on siitä ilo kaukana. Vahingon- tai minkään muunlainen ;)

#huumori

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Ari Simonen kirjoitti:

Aistittavissa vahingoniloa.

Malmilla paljon lentäneenä pidän kentän menetystä suurena tappiona. Aistisi eivät siis tuota oikeita havaintoja. Tosiasioiden sanominen ei ole suosittua.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jostain syystä tuo Patria-halli lunastettiin valtiolta jollain diilillä jo paljon ennen kuin näitä yksityisiä sopimuksia alettiin irtisanoa. Kaupunkihan "neuvotteli" yhdentoista eri maanvuokralaisen kanssa, kunnes yhteydenpito heihin loppui kuin seinään ja maanvuokrat irtisanottiin:

https://ahjojulkaisu.hel.fi/AF97C1F3-3D83-CF89-86B8-75C08AE00000.pdf

Ilmailuliiton talon maanvuokrasopimus irtisanottiin jostain syystä vasta marraskuussa 2020, https://www.ilmailuliitto.fi/2021/06/08/helsinki-haluaa-irtisanoa-suomen-ilmailuliiton-maanvuokrasopimuksen-helsinki-malmin-lentoasemalla/ . Ei kaupunki tuostakaan lähtenyt neuvotteluun eikä oikein osannut edes hoitaa hallinnollista puolta vaan unohti oikaisupyynnöt (https://ahjojulkaisu.hel.fi/CE536667-24EE-C13F-94D0-7A7629900000.pdf) käsittelemättä- https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2021-007959/66ec0188-5713-476b-9670-88f5e8fa6390 . Asia oli kuitenkin näköjään ollut vireillä jo 2019, https://www.ilmailuliitto.fi/wp-content/uploads/2017/04/ilmailuliitto-vastaus-kuulemiseen-hel-2019-010374-31.-10.-2019.pdf , aika pitkään nuo prosessit näyttävät kestävän. 

Liiton toimitalolle on anottu kaupungilta purkulupaa, mutta se tuntuu kestävän. Aiemmista purkuluvista (mm. helikopterihalleista) on tullut ulkopuolisia valituksia, jotka ovat viivyttäneet kentän rakennusten purkutoimia joillain vuosilla. Onneksi liiton kulut tuosta loppuvat todennäköisesti siihen, kun kaupunki ottaa alueen hallintaansa ilmeisesti huhtikuun alussa. 

EU-komissio näyttää kuitenkin rientävän lentokenttäasiassa apuun (https://www.malmiairport.fi/eu-komissio-ryhtyy-tutkimaan-suomen-menettelyja-malmin-lentokentan-direktiiviluonnon-kohtelussa/) ja lentokenttäyhdistys jatkaa oikeuskäsittelyjä kaupungin kanssa käsittääkseni myöhemmin keväällä hovioikeudessa. Kenttäalue on edelleen sekä asemakaavassa että AIP:ssa lentokenttä - aika hyvin siinä mielessä, että koko paikka piti rakentaa asunnoiksi jo 2006 alkaen. 

Seurataan mielenkiinnolla, Kaikki näyttää olevan mahdollista, kunhan joku jaksaa ajaa asiaa. 

t .Timo

 

4 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lintutornin perustukset on näköjään valettu Malmin lentokentällä. Torni tulee kiitotien 36 puoleenväliin melkein asfaltin reunalle.  Kyltti sanoo, että rakennusaika on 08/2024 - 12/2024.  

Muokattu: , käyttäjä: Simo Lallukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Malmin terminaalirakennuksen remontti on valmistumassa. Ravintolan terassilta voi kohta katsella autiota kenttää. Uutinen tässä:

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8019099
 

Mutta mikä on tilanne tuon Lenttokenttäyhdistyksen ja Helsingin riidassa ?
Sovitteluehdotusta ei keväällä hyväksytty ja käsittely jatkui Helsingin Hovioikeudessa.
Mitään julkista tiedotetta ei ole näkynyt ja kenttä on edelleen vain suljettuna.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään