Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

[Antti Glad 0]

Hieno otos!

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Laitetaan sitten vielä toinen samasta kuvakulmasta, enempää ei ole

 

[ attachment removed ]

 

[Antti Tuomela 2]

Basea sisätiloissa pyöreän yläkerrasta, Ilkka ottanut kuvan just ennen hyppyä vai kuinka

[Topi Falkenberg 412]

Basea sisätiloissa pyöreän yläkerrasta, Ilkka ottanut kuvan just ennen hyppyä vai kuinka

 

Näyttipä nopeasti vilkaistuna lattianvahausoperaatiolta.

[Arne Wallen 72]

Ovat sitten tulleet katosta läpi.

[Akseli Keränen 13]

60-luvulla pakattiin varjot usein tässä tilassa.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Juttuhan on niin, että laskuvarjokerho on muuttanut pois kerhotiloistaan ykköshallin takaa, joten ne tilat eivät taida olla enää käytettävissä.

 

terv. nimim. "tekniseltä romulavalta rekvisiittaa talteen ottanut" 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Raine kertoo kentästä lukiolaisille. Esitelmä on itse asiassa vielä käynnissä  8)

 

 

[ attachment removed ]

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tänään klo 17 eteenpäin pyöreän aulassa Jaskan putiikin kohdalla filmataan pätkää johonkin ranskalaiseen elokuvaan. Jos haluatte päästä mahdollisesti vilahtamaan filmissä statisteina, viivana paikalle kuikuilemaan 

[Tuomo J Aho 63]

Tänään hesarissa helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava kommentoi: "Väylähankkeiden lisäksi pitää muistaa,  että Malmia korvaavan kentän asia on ratkaistava, kun Uusimaa ja Itä-Uusimaa yhtyvät."

 

Kuulostaa pahaenteisesti siltä että Malmin sulkeminen on jo päätetty kun korvaavista puhutaan? Rautavaa tuskin voi pitää Malmin ystävänä? Milloin tämä yhdistäminen on ajankohtainen?

[Timo Hyvönen 208]

Uusimaa ja Itä-Uusimaa yhdistyvät 2011 alussa.

 

Kentän siirtohankkeista ei olekaan hetkeen kuulunut mitään - onkohan jossain menossa jotain vai ovatko rahat jopa suunnitteluunkin vain loppu?

 

t. Timo

[Raine Haikarainen 4]

Kentän siirtohankkeista ei olekaan hetkeen kuulunut mitään - onkohan jossain menossa jotain vai ovatko rahat jopa suunnitteluunkin vain loppu?

 

Valtiohan pani pelin ainakin hetkeksi poikki pysäyttämällä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA)  korvaavien paikkojen osalta. Syynä oli lähinnä se, etteivät ao. kuntien päättäjät lähteneet rahallisesti tukemaan kallista arviointiprosessia. Tästä eteenpäin hanketta yritetään  viedä eteenpäin uuden maakuntakaavan kautta. Helsinki ei ole luopunut Malmin tappolinjasta ja tulee mitä ilmeisemmin yrittämään vahvaa vaikuttamista juuri maakuntakaavaan.

 

Finavia on puolestaan antanut ymmärtää (näin esim.  Siivet-lehdessä 6/2010 viestintäjohtaja Irmeli Paavolan kirjoituksessa), että laitos on sitounut ylläpitämään Malmia nykyisellään, muttei aktiivisesti kehittämään. Kirjoituksesta käy selvästi ilmi, ettei kiitotien pidentämiseen tai kääntämisen riittä varoja eikä kinnostusta. Siksi on myös epätodennäköistä, että liikelentoja siirtyisi Malmille. Se edellyttäisi kentältä myös 24/7 aukioloa.

 

Itse veikkaisin, että Malmin tulevaisuus on nykyisenlaisessa kevyessä yleisilmailussa ja erityisesti koulutuksessa ja viranomaistoiminnoissa.  Uudet lähestymistekniikat voivat tuoda kentälle uusia mahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä menetelmäsuunnittelijat eivät ole innostuneita Malmin tarkkuuslähestymisien kehittämisestä. Helsinki-Vantaan sujuvan liikenteen varmistaminen on ensisijainen tehtävä. Helsingin kaupungin toivoisi puolestaan tunnustavan elävään lentoasemaan liittyvät matkailulliset, historialliset, elämykselliset ja kullttuuriset arvot. Rakennuttajien ja kaavoittajien paine on kuitenkin suuri ja vaikuttaa myös  päätöksentekoon. Kentän käyttösopimuksen aikaa on kuitenkin jäljellä 24 vuotta ja siinä ajassa ehtivät päättäjät  vaihtua moneen kertaan. 

[Erkki Pulkkinen 0]

Tähän Malmin säilyttämiseen olisi hyvä ratkaisu kun siirretään EFHK:n toiminnot Jyväskylään. Näin saatisiin helsingin ilmatila riittämään, Malmille kaupallista liikennettä paikallisia asukkaita varten, EFHF 24/7, kansainvälisten lentojen solmu tasapuolisemmin keskelle suomea.

[Topi Falkenberg 412]

Tähän Malmin säilyttämiseen olisi hyvä ratkaisu kun siirretään EFHK:n toiminnot Jyväskylään. Näin saatisiin helsingin ilmatila riittämään, Malmille kaupallista liikennettä paikallisia asukkaita varten, EFHF 24/7, kansainvälisten lentojen solmu tasapuolisemmin keskelle suomea.

 

Tämä olisikin kaunis kukkanen valtion alueellistamisohjelman aloittamaan toimintojen siirtoketjuun. 

[Hannu Tiitu 26]

HS tänään: Pääkaupunkiseudulla vielä 7000 hehtaaria peltoa.

 

"Pääkaupunki ei ole pelkkää kivikylää. Helsingin, Espoon ja Vantaan maista noin 7 000 hehtaria on peltoa."

 

"Vantaan yleiskaavoituksen maisema-arkkitehdin Anne Mäkysen mielestä pellot kuuluvat pääkaupunkiseudulle."

 

"... saviset pellot ovat vaikea sekä kallis paikka rakentaa."

 

"Espoossa ja Vantaalla on käyttämättä liki kuusi miljoonaa kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, jota on varattu kaavoituksessa asumista varten. Jos kaikki käytettäisiin kerralla, uusia asuntoja syntyisi 150 000 ihmiselle."

 

[Topi Falkenberg 412]

HS tänään: Pääkaupunkiseudulla vielä 7000 hehtaaria peltoa.

 

"Vantaan yleiskaavoituksen maisema-arkkitehdin Anne Mäkysen mielestä pellot kuuluvat pääkaupunkiseudulle."

 

 

Joo, Mäkysen ajatukset mahdollisimman pienestä hiilijalanjäljestä ovat kyllä suuresti tätäpäivää.  Lähialueella tuotettu puhdas kotimainen ruoka -voisiko helsinkiläinen parempaa leipäviljaa toivoa kuin mitä kaupungin omilla pelloilla kasvatettu ruis edustaa-  ja vielä kun saisimme pari suursikalaa ympäristökuntien laajoille peltoaukeille, niin maailman kaikki murheet hälvenisivät pääkaupunkilaisten mielistä. 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Evakuointiharjoitus tänään, eipäs ollut juurikaan evakuoitavia paikalla mutta harjoitus pidettiin kuitenkin

 

[ attachment removed / expired ]

 

Harvemmin nähty kuvakulma 1

 

[ attachment removed / expired ]

 

Harvemmin nähty kuvakulma 2

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Petri Lehtovirta 900]

Helsingin seudun lentokenttäasia on todennäköisesti jälleen tulossa porvoolaisten päättäjien pöydälle – hyvinkin nopeasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki ovat edellyttäneet, että Uudenmaan liitto pohtii lentokentän sijoituspaikkaa jo nyt tekeillä olevan Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisen yhteydessä. Kaavasta valmistuu luonnos keväällä 2011 ja sen hyväksymisestä on määrä päättää vuoden 2012 lopussa.

 

Uusimaa-lehti

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Liput vasemmalta: Allseas, Bel Air, Stella Group, Finavia. Kuva vaihdettu tämänpäiväiseen, nyt on tekstit oikeinpäin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Raine Haikarainen 4]

Tämän päivän Hesarissa (4.11.) on allekirjoittaneen Malmin lentoasemaan liittyvä Mielipidekirjoitus. Tässä teksti:

 

----

 

Malmin lentoaseman arvo tunnustettava

 

Kysymys Helsinki-Malmin lentoaseman tulevaisuudesta on jälleen nousemassa esiin. Helsingin kaupungin virkamiehet ja päättäjät ovat vaatineet, että tekeillä olevaan Uudenmaan maakuntakaavaan on pikaisesti saatava varaus uutta lentokenttää varten. Kaavasta valmistuu luonnos keväällä 2011 ja sen hyväksymisestä on määrä päättää vuoden 2012 lopussa. Kaupunki haluaisi uuden lentokentän lähinnä Porvoon alueelle.

 

Näyttää siltä, että päättäjien keskuudessa ei täysin ymmärretä Malmin merkitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Erityisesti 2000- luvulla Malmista on muodostunut suomalaisen ammatti- ja yleisilmailun tärkein koulutuskeskus. Käytännössä kaikki maamme uudet liikenne- ja ansiolentäjät saavat peruskoulutuksensa juuri Malmilla. Rajavartioston vartiolentueen tukikohtana kenttä palvelee jatkuvasti kasvavaa Suomenlahden liikennettä sekä yleistä kriisivalmiutta. Yksin laskeutumisien määrässä mitattuna lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain.

 

Mikäli Malmi lopetetaan, Helsinki olisikin ainoita eurooppalaisia metropoleja, jolta puuttuisi kansainvälinen lentoasema kevyelle kalustolle. Kaupunkisuunnittelijoidenkin olisi hyvä muistaa, että Euroopasta katsoen asumme saarella.

 

Historiallisesti Malmin lentoasema edustaa liikenneilmailun varhaisilta vuosilta ainutlaatuisen ehyenä säilynyttä kokonaisuutta. Lentoasema kiitoteineen onkin valittu Museoviraston ylläpitämään luetteloon "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt" (RKY 2009).  Samoin kansainvälinen World Monumets Fund (WMF) on valinnut Malmin kaksi kertaa (2004 ja 2006) maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Valinta oli poikkeuksellinen, koska mukaan kelpuutetuista kohteista Malmi oli ainoa lentoasema ja ainoa suomalainen kohde. Lähes 55.000 suomalaista ja ulkomaalaista ihmistä onkin allekirjoittanut kentän säilyttämistä puolustavan nettiadressin.

 

Malmin lentoasema oli valmistuttuaan 1938 kaupungin ja koko kansakunnan ylpeydenaihe. Tänä päivänä Helsinki haluaa mieluimmin vaieta aarteestaan. Matkaoppaista lentoasemaan liittyviä tietoja on turha etsiä. Kentän lopettamista perustellaan yleensä rakennusmaan puutteella. Samaan aikaan kaupungin maantieteellinen alue on huomattavasti laajentunut ja uusia kaupunginosia kaavoitettu. Tonttimaan puutteesta kärsiville vanhoille alueille suunnitellaan niillekin golfkenttien laajennuksia sekä uusia siirtolapuutarhayhdyskuntia.

 

Epämääräisyys Malmin lentoaseman ympärillä selittyy osaltaan sillä, että kentän miljööseen ja toimintaan liittyy hyvin erilaisia intressejä. Ilmailun ja sen koulutuksen lisäksi kentällä on merkittäviä historiaan, arkkitehtuurin, luontoon, kaupunki-identiteettiin sekä vapaa-aikaan liittyviä arvoja. Ennen kuin Malmin kohtalosta tehdään lopullisia päätöksiä, olisikin vähintään kohtuullista, että eri intressiryhmät voisivat kokoontua yhteen ja tuoda esiin ajatuksiaan alueen kehittämisestä. Tähän mennessä tällaiselle yhteydenpidolle ei ole ollut toimivaa muotoa eikä tilaisuutta.

 

Ennen muuta odottaisi Helsingin kaupungin edustajilta asennemuutosta. Hätäisten lopettamissuunnitelmien sijaan kaupunki voisi myöntää Malmin lentoaseman historiallisen ja toiminnallisen arvon. Helsingin valinta Maailman designpääkaupungiksi 2012 antaisi tähän luontevan mahdollisuuden. Malmin lentoasema on omaleimainen ja autenttinen matkailukohde metropoliimme ja sen historiaan tutustuville.

 

Malmi on yksi hienoimpia monumentteja ajalta, jolloin nuori kansakunta halusi esiintyä modernina teknologisten yhteyksien rakentajana ja avata ikkunoita Eurooppaan. Siksi hallintorakennuksen sisätilat suunniteltiin erikoisella pieteetillä.  Lentämisestä inspiroitunut ja kansainvälistä uransa aloittanut Alvar Aalto ja sisustustoimisto Artek saivatkin toteuttaa lentoaseman yksinkertaisen tyylikkään funkkissisutuksen. Ensimmäisenä askeleena Malmin lentoaseman arvon tunnustamisessa voisikin olla sen julkisten tilojen palauttaminen alkuperäiseen asuunsa.

 

Raine Haikarainen

puheenjohtaja

Malmin lentoaseman ystävät ry.

 

 

[Esa Sairio 769]

Hyvä artikkeli!

 

yES

[Guest petikko]

Olisi kyllä mukavaa jos poliitikoilla löytyisi riittävä asenne säilyttää ja kehittää aluetta nykyisessä käytössä. 20 vuoden päästä sitä ei enää kukaan halua tuhota, mutta miten saada alue säilymään sinne asti?

[Topi Falkenberg 412]

Tämän päivän Hesarista voi lukea vastineen Rainen kirjoitukseen,  lavealla tulkinnalla voi tietysti kaiken esitetyn argumentoinnin kumota, etenkin jos näkee ilmassa pörräävät pienkoneet pelkästään häiritsevänä melunlähteenä. Kirjoittaja viittasi mm. Tukholman Arlandaan ja sen toimivuuteen 50 km etäisyydestä huolimatta, parempi vertaus olisi kuitenkin ollut Bromma 9 km keskustasta. Mielestäni pienkoneen pörinä nimenomaan kuuluu Malmin, Tapanilan ja Puistolan kylämiljööseen, jos lentotoiminta Malmilta loppuu, niin samalla menetetään suuri osa näiden asuinaluiden omaleimaisuudesta.

 

topi

[Erkki Kauranen 0]

Meinasi aamukahvi mennä väärään kurkkuun tuon puunhalaajan kirjoituksen myötä. Joskus tuntuu että voiko ihan oikeasti noin tyhmiä ihmisiä edes olla. Näköjään voi. Reppana.

[Seppo Sipilä 8]

lavealla tulkinnalla voi tietysti kaiken esitetyn argumentoinnin kumota

 

Eihän siinä ollut muuta kuin toteamus "kaikki [Rainen] argumentit olivat tyhjiä"  ???... ei perustelun eikä tulkinnan häivääkään, eli eipä tuo oikeasti kyllä mitään kumonnut. Jopa se parin viime viikon äärettömiin venytetty keskustelu "onko halko halko vai klapi" sisälsi enemmän informaatiota.