Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Kuten surkea tilannekuvani yrittää kertoa, Malmin lentoaseman ystävät ry:n kunniakirja numero 7 on juuri luovutettu MLY:n syyskokouksen päätteeksi Tuomas Kuosmaselle "ansiokkaasta toiminnasta Malmin lentoaseman säilyttämisen hyväksi", tjsp ja Tuomaksen kädessä on painosta juuri tullut uunituore MLY:n seinäkalenteri 2011 - jonka kuvat on ottanut kukas muukaan kuin Tuomas Kuosmanen  Kalenteri tulee näillä näkymin myyntiin sopuhintaan ainakin Malmin briefingiin.

 

[ attachment removed ]

 

Taustatoimitus onnittelee.

 

[Peter Zakrevski 0]

Hyvä Tuomas!!

[Pontus Hedlund 0]

Hyvä Tuomas! Tunnustus meni oikeaan osoitteeseen 

[Erkki Mikola 1]

Kuten surkea tilannekuvani yrittää kertoa, Malmin lentoaseman ystävät ry:n kunniakirja numero 7 on juuri luovutettu MLY:n syyskokouksen päätteeksi Tuomas Kuosmaselle "ansiokkaasta toiminnasta Malmin lentoaseman säilyttämisen hyväksi", tjsp ja Tuomaksen kädessä on painosta juuri tullut uunituore MLY:n seinäkalenteri 2011 - jonka kuvat on ottanut kukas muukaan kuin Tuomas Kuosmanen  Kalenteri tulee näillä näkymin myyntiin sopuhintaan ainakin Malmin briefingiin.

Taustatoimitus onnittelee.

 

Ihan hyvä kuvahan tuo on. Siinä esiintyy yksi harmaatukkainen takaraivokin, jota harvoin pääsen itse näkemään 

Mutta pieni kertaus ei liene pahitteeksi. Täältä löytyy toinen kuva samasta tlaisuudesta

[Antti Laukkanen 15]

Käykääpäs ottamassa kantaa uuteen vaalien alla pullautettuun aivopierahdukseen:

 

http://markkuvainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53015-malmin-lentokentta-lahteen

 

-A-

[Raine Haikarainen 4]

Käykääpäs ottamassa kantaa uuteen vaalien alla pullautettuun aivopierahdukseen:

 

http://markkuvainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53015-malmin-lentokentta-lahteen

 

Tuo projekti on ainakin lähtenyt ihan oikeasta päästä liikkeelle. Terminaalin havainnekuva on saatu valmiiksi.  Sen jälkeen voi sitten keskittyä toisarvoisimpiin kysymyksiin, kuten sijaintiin, rahoitukseen ja taloudellisen kannattavuuteen

[Mikko Maliniemi 5]

Tuo projekti on ainakin lähtenyt ihan oikeasta päästä liikkeelle. Terminaalin havainnekuva on saatu valmiiksi. 

 

eikä vain värillinen suunnittelukuva TERMINAL 1:stä      Voi että toi kuva nauratti, terminal 1 , on kuin kakaran leikki;

 

Aikamoisia ikiliikkujan keksijöitä pulpahteleekin.

 

Kuinkahan paljon tuokin suunnitelma on vienyt rahaa ja pohtijoille tuonut ilmaista soppaa

 

Niin siis tuohan on oikea valokuva pätkästä oikean Wienin lentoaseman ykkösterminaalin seinää. Ja taitaapa olla vielä nopeasti auton ikkunan läpi otettu. Että ei siihen varmaan kovin monta euroa ole tarvinnut upottaa 

[Petri Lehtovirta 900]

Uudenmaan liitto pohtii mahdollisuuksia ratkaista Malmin korvaava lentokenttä jo seuraavassa maakuntakaavassa (2011 ?).

 

http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/11/paatos_malmin_lentokentasta_jo_ensi_vuonna_2172210.html

[Sami Virkkula 0]

Ote puolueiden "pelikirjasta"

 

1.  Malmin siirtäminen maakuntaan -> Perustellaan logistiikalla ja työllisyydellä

2. Eurokriisi ei koske suomea -> Jaetaan rahaa muille maille jolloin huomio keskittyy ulkomaailmaan

3. Korostetaan olevamme työläisen puolue -> soppatykki torille, pahviukkoja yms.

[Raine Haikarainen 4]

Kunniakirjaa tuskin luovutetaan jatkossa allekirjoittaneelle, mutta pitääkö muutaman varakkaan ilmailuhemmon eliittiharrastuksen takia maksaa maltaita, kun tuhannet ihmiset kärsivät asuntopulasta pääkaupunkiseudulla.

 

Terve Jukka

 

Kiitokset mielipiteestä, joka oli konstailematon. Sanoitit ytimekkäästi kriitiikin, jota Malmia kohtaan yleensä esitetään.  Ei vähiten Helsingin kaupungin suunnalta.

 

Ilmailun ja asuntojen tarpeet voidaan tietysti asettaa vastakkain.  Mutta asialla on toinenkin puolensa. Malmin lentotoimintojen siirtämisen jälkeen - edellyttäen, että suojellut rakennukset käytetään esim. museotoimintaan - maa-aluetta vapautuisi asuntorakentamiseen runsaat 100 hehtaaria. Se on toki paljon, mutta pitää suhteuttaa kaupungin koko pinta-alaan. Jo pelkästään "vanhan Helsingin" - siis ilman Sipoon liitosalueita - alueella on noin 400 hehtaaria peltoa ja 5.000 hehtaaria metsää. Mittavista puistoista ja muista vapaa-ajan alueista puhumattakaan. Kaiken kaikkiaan Helsinki on eurooppalaisiin metropoleihin verrattuna erittäin väljästi rakennettu. Lisääksi heti kaupungin hallinnollisten rajojen ulkopuolella on tuhansia hehtaareja pelkkää rakentamatonta metsää.

 

Elävä kaupunki ei myöskään voi olla vain täyteenahdettuja asuntoja. Tiiviisti rakennetussa Pohjois-Helsingissä lentokentän alue muodostaa avaran maiseman, joka tarjoa alueella harvinaisia pitkiä näkymiä. Toimivassa kaupunkirakenteessa silläkin on oma merkityksensä.

 

Olen varma, että Jukka Juutilainen ilmailun ja ilmailuhistorian harrastajana tietää, että Malmi ei ole tänä päivänä vain pienen eliitin harrastuspaikka. Runsaan kymmenen vuoden aikana lentoasemasta on kehittynyt volyymeissä mitattuna suomalaisen ammatti- ja yleisilmailun tärkein koulutuskeskus. Samoin viranomaistoiminnan kannalta paikka on yhä keskeisempi. Siksi Malmin säilyttäminen ja kehittäminen alkuperäiskäytössä on koko yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaista.

 

Raine Haikarainen

puheenjohtaja

MLY

[Jukka Juutilainen 0]

Hyvin puhuttu! 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Vankien talvivaatteet tai pikemminkin niiden puute on päässyt otsikoihin:

 

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/avovangit_saavat_talvivaatteet/

[Topi Falkenberg 412]

Asunnoista on valtava puute nyt ja jatkossa pääkaupunkiseudulla!

 

Jep, Helsingin kaupungin rakennuttamisinnosta hyvä esimerkki on Ormuspellon kaavahanke heti siinä kentän kainalossa. Asuintalot rakennetaan entisille Primon ja Puukeskuksen tonteille sekä ns. Pikkumetsän paikalle. Primo aluellistettiin jo parikymmentä vuotta sitten, Puukeskus lopetti toimintansa 2000-luvun alkupuolella ja pikkulintujen pesäpuut kaadettiin neljä vuotta sitten. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan tälle entiselle hukkamaalle pari kuukautta sitten. Asunnoista on ollut kova puute koko sodan jälkeisen ajan. Joku kaavoituksesta ymmärtävä voisi valaista mikä tässä oikein mättää, onko kysymys kaavoitusosaston henkilökunnan määrästä, korruptiosta vai köyhän kansanosan nöyryyttämisestä?

 

topi

[Jari J Sivula 1]

pitääkö muutaman varakkaan ilmailuhemmon eliittiharrastuksen takia maksaa maltaita, kun tuhannet ihmiset kärsivät asuntopulasta pääkaupunkiseudulla.

 

Pääsin joku aika sitten pienkoneen kyydissä Malmille. Jouduimme kiertelemään hieman enne laskuun menoa ja hämmästyksekseni huomasin, ettei se Tattarisuo olekaan lähestulkoonkaan ainoa paikka Helsingissä, mihin vielä voisi rakentaa tuhansia asuntoja ja ostareita. Niiden muutaman ilmailuhemmon lisäksi Malmilla on jokunen työpaikka.

[Erkki Mikola 1]

Vankien talvivaatteet tai pikemminkin niiden puute on päässyt otsikoihin:

 

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/avovangit_saavat_talvivaatteet/

 

Ja löytyi sieltä Hesarista tänään toinenkin juttu, jossa Malmin lentoasema mainitaan. Nimittäin osastossa HS 50 vuotta sitten:

 

Presidentin helikopteri tulee huomenna

Suomen viranomaisille on ilmoitettu, että se helikopteri, jonka Neuvostoliiton hallitus lahjoitti Suomelle tasavallan presidentin 60-vuotispäivän yhteydessä, saapuu Malmin lentokentälle joulukuun 3. päivänä klo 12.

 

Lahjahelikopterin vastaanottaa lääkintöhallitus, jota vastaanottotilaisuudessa lentokentällä edustavat pääjohtaja Niilo Pesonen ja lääkintöneuvokset Osmo Vartiainen, Risto Pätiälä ja Aimo Ojala.

[Topi Falkenberg 412]

Oletkos ajatellut mitä tuolle suolle rakentaminen maksaa,,, 40 metriset paalut  , maaperän stabilointi ja kunnallistekniikka tehtävä pilareitten varaan.

 

Samalle "suomaalle" on rakennettu Falkullan uusi kerrostaloalue ja nyt rakenteilla oleva Ormusmäen aluekin on samaa vanhaa viljelysmaata, eli peltoa. Malmin lentokenttä alue oli viljelyskäytössä ennen lentotoiminnan aloittamista. Suosta puhuminen ei ole ihan oikein, koska maaperä oli kuokittu pelloiksi jo joskus aikaisemmin. Maaperätutkimukset alueesta on jo tehty, kelvollista rakennusmaata se on. Sillä mitä rakentaminen maksaa ei ole mitään merkitystä, koska asunnon ostajat maksavat myös pohjatöistä aiheutuneet kustannukset.

 

topi

[Tuomo J Aho 63]

Samalle "suomaalle" on rakennettu Falkullan uusi kerrostaloalue ja nyt rakenteilla oleva Ormusmäen aluekin on samaa vanhaa viljelysmaata, eli peltoa. Malmin lentokenttä alue oli viljelyskäytössä ennen lentotoiminnan aloittamista. Suosta puhuminen ei ole ihan oikein, koska maaperä oli kuokittu pelloiksi jo joskus aikaisemmin. Maaperätutkimukset alueesta on jo tehty, kelvollista rakennusmaata se on. Sillä mitä rakentaminen maksaa ei ole mitään merkitystä, koska asunnon ostajat maksavat myös pohjatöistä aiheutuneet kustannukset.

 

topi

 

Tuskinpa maksaa asunnonostajat malmin purkua ja maaperän puhdistusta sekä muokkaamista asuinkelpoiseksi. Maksaako ne samat myös uuden kentän rakennuksen? EI. Itse en ainakaan veronmaksajana halua osallistua moiseen tuhlailuun! Harmi vaan että tuskin tästä mitään kansanäänestystä järjestetään.

[Seppo Kyllönen 0]

Samalle "suomaalle" on rakennettu Falkullan uusi kerrostaloalue ja nyt rakenteilla oleva Ormusmäen aluekin on samaa vanhaa viljelysmaata, eli peltoa. Malmin lentokenttä alue oli viljelyskäytössä ennen lentotoiminnan aloittamista. Suosta puhuminen ei ole ihan oikein, koska maaperä oli kuokittu pelloiksi jo joskus aikaisemmin. Maaperätutkimukset alueesta on jo tehty, kelvollista rakennusmaata se on. Sillä mitä rakentaminen maksaa ei ole mitään merkitystä, koska asunnon ostajat maksavat myös pohjatöistä aiheutuneet kustannukset.

 

topi

Herra Falkenberg voisi perehtyä oheisen linkin sisältämään aineistoon ennenkuin kirjoittelee em. kommenttejaan.  http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/lentokentta/malsalmi.htm

[Raine Haikarainen 4]

Maaperätutkimukset alueesta on jo tehty, kelvollista rakennusmaata se on. Sillä mitä rakentaminen maksaa ei ole mitään merkitystä, koska asunnon ostajat maksavat myös pohjatöistä aiheutuneet kustannukset.

 

Asia ei liene aivan noin yksinkertainen. Malmin kenttä kuuluu Tattarisuon alueeseen, joka on lähinnä savea. Savikerros ulottuu noin 11 - 20 metrin syvyyteen. Sen lisäksi alueella on pohjavesikerrostumia (ns. orsivesi). Tästä syystä esim. kaavoitetulle Tattarisuon teollosuusalueelle ei ole ollut mahdollista rakentaa massiivisempia kiinteistöjä. Tämän tunnustaa myös Helsingin kaupunki teollisuusaluetta koskevassa informaatiossaan:

 

"Maaperän takia on jouduttu tavanomaisesta poikkeaviin asemakaavamäärityksiin. Kunnallistekniikka on sovellettu pohjavesialueen ja maaperän erityisolosuhteisiin.. Pintavesiolosuhteiden takia rakentaminen maanpinnan alapuolelle ei ole mahdollista" (Kaupunkisuunnnitteluvirasto 1996).

 

Tokihan myös saven päälle voidaan tänä päivänä rakentaa. Malmin lentokentän alueen kohdalla kustannukset olisivat kuitenkin huomattavat. On epärealistista, olisivatko tulevat asukkaat valmiit maksamaan nämä kustannukset. Todennäköisesti kaupunki käyttäisi tarkoitukseen omia varojaan. Toinen mahdollisuus olisi kääntyä valtion puoleen ja yrittää saada sieltä rahoitusta "tontti-infrastruktuurin" rakentamiseen.

[Arne Wallen 72]

Jos tuon Tattarisuon meinaa asuntokäyttöön myös, tuskin tuo pehmeä maaperä on ainoa ongelma, veikkaan pientä maansiirtoa Ekokemille, ehkä ei niin pientäkään, kyllähän siellä hevosella on viljelyhommia hoidettu, tietysti jokunen pieni torppakin rakennettu aikanaan.

Kaupungin ja valtion verorahojahan tuohon pääsääntöisesti menee joten eihän tuo maksa mitään, verorahathan ovat valtion, eihän ne ole kenenkään.

Seuraavaksi jokunen rakennusputiikki tekee sinne mökit, rakennetaanhan vettenkin päälle, halpaa kun voi.Olishan tuollapäin, hiukka länteen tyhjää aluetta jonne jos jonkinlaista kylää voisi pystyttää, menee vain tuo ostosväki muualle kun Malmin Novaan.

[Topi Falkenberg 412]

Vain asiasta mitään tietämätön voi kirjoittaa totuutena kentän maaperästä noin väärin

 

Luulisin tuntevani kyseisen maaperän, ainakin hyvin pintapuolisesti  . Satun nimittäin asumaan näiden samojen peltojen päälle rakennetussa kiinteistössä, kiinteistössä jossa maaperää, ajoväyliä, kävelyreittejä tai viemärilinjoja ei ole stabiloitu. Kaikenlaisia harmeja maaperän liikkuminen tuo tosiaan tullessaan, mutta juuri sen vuoksihan nykyisin näin ei enää saa rakentaa.

 

Maaperä tutkittiin ensimmäisen kerran jo 30-luvun alkupuolella, jo silloin todettiin humuskerroksen olevan paljon oletettua ohuempi, joten olen edelleenkin sitä mieltä ettei kysymyksessä ole suo, suon varsinaisessa merkityksessä. Taitaa olla jo kymmenkunta vuotta siitä, kun Stadi teetti perusteellisen maaperätutkimuksen alueella, kai sekin jostain netistä olisi löydettävissä -lopputulos oli kuitenkin, että maaperä soveltuu asuntorakentamiseen. Ja kuten jo viittasinkin, ei se kenttäalue poikkea mitenkään oleellisesti Falkullan uudesta kerrostaloalueesta, joka on rakennettu sinne kentän luoteispäätyyn.

 

Itse kannatan kentän säilyttämistä nykyisessä käytössä! Suon ja saven hokeminen rakentamisen ylivoimaiseksi esteeksi on kuitenkin tuulesta temmattu totuus, jossa ei ole mitään todellisuuspohjaa -paitsi että maaperä on savea, ja sen saman saven päällehän täällä Malmilla rakennetaan kerrostaloja koko ajan.

 

topi

[Arne Wallen 72]

Tuo kenttähän, kuten Tattarisuo on aikanaan ollut lahdenpohja eli jatkoa Viikin erämaisemaan jonne joku aikanaan Cesnankin laski siististi pienen moottorivaurion jälkeen.Ei tuonne rakentaminen tänä päinä ole ongelma jos valtio ja kaupunki maksaa, kokonaiskuluihin kukaan rakennusfirma ei osallistu täysillä.Löytyy vielä helsinginkin alueelta hyvää rakennusmaata.Tarve määrätylle alueelle johtunee omistus ym. suhteille.

[Topi Falkenberg 412]

Herra Falkenberg voisi perehtyä oheisen linkin sisältämään aineistoon ennenkuin kirjoittelee em. kommenttejaan.  http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/lentokentta/malsalmi.htm

 

Herra Kyllönen ei taida tietää, että herra Falkenberg näytti Salmisen Penalle Malmin lentokentän rakentamisesta tehtyä opusta, jossa muuten on kerrottu hyvinkin tarkasti kentän maaperän rakenne. Taisin vähän väitelläkin Penan kanssa tästä samasta aiheesta, mutta eihän se uskonut... Ja kaikille muille tiedoksi, että nyt tiedätte mikä minä oikeastaan olen.  

 

T: herra Falkenberg

[Topi Falkenberg 412]

Asia ei liene aivan noin yksinkertainen. Malmin kenttä kuuluu Tattarisuon alueeseen, joka on lähinnä savea. Savikerros ulottuu noin 11 - 20 metrin syvyyteen. Sen lisäksi alueella on pohjavesikerrostumia (ns. orsivesi). Tästä syystä esim. kaavoitetulle Tattarisuon teollosuusalueelle ei ole ollut mahdollista rakentaa massiivisempia kiinteistöjä. Tämän tunnustaa myös Helsingin kaupunki teollisuusaluetta koskevassa informaatiossaan:

 

"Maaperän takia on jouduttu tavanomaisesta poikkeaviin asemakaavamäärityksiin. Kunnallistekniikka on sovellettu pohjavesialueen ja maaperän erityisolosuhteisiin.. Pintavesiolosuhteiden takia rakentaminen maanpinnan alapuolelle ei ole mahdollista" (Kaupunkisuunnnitteluvirasto 1996).

 

Niin, siellä Tattarinsuon teollisuusalueellahan oli käytössä ulkohuussit melkein 2000-luvun taitteeseen saakka. Klitsua ei meidänkään talossa ole sijoitettu maan alle, kanakopit sijaitsevat maatasossa.

 

 

Tokihan myös saven päälle voidaan tänä päivänä rakentaa. Malmin lentokentän alueen kohdalla kustannukset olisivat kuitenkin huomattavat. On epärealistista, olisivatko tulevat asukkaat valmiit maksamaan nämä kustannukset. Todennäköisesti kaupunki käyttäisi tarkoitukseen omia varojaan. Toinen mahdollisuus olisi kääntyä valtion puoleen ja yrittää saada sieltä rahoitusta "tontti-infrastruktuurin" rakentamiseen.

 

Vai olisiko niin, että ensin rakennutetaan ja maksatetaan tarkoituksella nämä "kalliit" alueet ja vasta sitten siirrytään raivaamaan kalliopohjaisia Sipoon korpialueita kerrostalojen pohjiksi?

 

topi

[Arne Wallen 72]

uskokaa jo että peruspaaloitus on halpaa verrattuna maanpuhdistusoperaatioon, sekä kentän että varsinkin tattiksen osalta.Tänäpäinä työntävät sinne muoviputkia ja jotain velliä joka jämähtää.Kuitenkaan jos ajettelemme tulevia Malmin androideja tms.sitä maapohjaa ei saisi syödä hiekkalaatikolla.