Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

[Topi Falkenberg 412]

uskokaa jo että peruspaaloitus on halpaa verrattuna maanpuhdistusoperaatioon, sekä kentän että varsinkin tattiksen osalta.Tänäpäinä työntävät sinne muoviputkia ja jotain velliä joka jämähtää.Kuitenkaan jos ajettelemme tulevia Malmin androideja tms.sitä maapohjaa ei saisi syödä hiekkalaatikolla.

 

Taitaa se savi olla hyväksi tätä tulevaa puhdistusoperaatiota ajatellen. Ei pääse öljyt imeytymään kovinkaan syvälle, ja sinne minne ovat päässeet valumaan niin sielä ne myös pysyvät. Heribert Kollerin vuonna -44 romuttaman Focke Wulffin bensat olivat kaikki tallella siinä putoamispaikalla. Kaivinkoneen ensi kaapaisulla kentän laskuoja värjäytyi kauniisti sateenkaaren väreihin.

 

topi

[Olle Sälgmark 2]

uskokaa jo että peruspaaloitus on halpaa verrattuna maanpuhdistusoperaatioon, sekä kentän että varsinkin tattiksen osalta.Tänäpäinä työntävät sinne muoviputkia ja jotain velliä joka jämähtää.Kuitenkaan jos ajettelemme tulevia Malmin androideja tms.sitä maapohjaa ei saisi syödä hiekkalaatikolla.

 

Täällä ei saa paalutella saastunutta maata,luvatta tietenkin ja sitten linnaan.

[Topi Falkenberg 412]

Jo on vääntöä selväksi mitatun maaperän kohdalla.

 

Joo, Stadi mittasi ja totesi alueen soveltuvan rakennuskäyttöön. Ei tässä mitään tarvitse vääntää, uskoisit nyt että kyllä sinne voi rakentaa.

 

Meidän piti rakentaa lentokonehalli sinne rajan  hallin ja 27 väliselle alueelle. Hanke kaatui mittaviin paalutuskustannuksiin.

Tontin toiseen reunaan olisi tarvittu 5 - metrin paalut ja toiseen reunaan yli 22 metriset.

Hra Falkenberg ,Tämä on tosi.

Kannattaa ottaa asioista selvyys, ennenkuin puhuu mutua

 

Sori, en tienyt että olitte varallisuusrajotteisia, mutta näinhän ei ole asunnonostajien kohdalla. Katos joskus Hesarista mitä ihmiset ovat tänä päivänä valmiit maksamaan vaikka minkälaisesta rötisköstä.

 

topi

[Arne Wallen 72]

Joo eihän ne välttämättä hirvittävän syvällä ole nuo aineet ja maksaahan valtio ja kaupunki nuo varmaankin puhdistukset.Saattaahan tuossa kuitenkin neliöissä olla jonniin verran puhdistettavaa.Pitää vissiin huomioida että tosiaan pelkkä kenttä on pieni ala, pitäähän näitä asuntoja ympäristöönkin rakentaa, purkaa teollisuushalleja ja kaikki ei ehkä ole savea, nuo pohjatutkimukset tehtiin aikanaan ja uudet olisivat varmaan paikallaan.Tekihän Jalliskin perustutkimukset Sipoonrantaan, huomasivat yhtäkkiä että olikin vanhaa merenpohjaa ja pohjatyötkin maksoivat jotta piti kerros lisää saada rakennusoikeutta jottei tappiolle menis.Olettaisi että pohjatutkimukset tehtäisiin niin hyvin että varmuudela tiedettäisiin minne ja mitä rakennetaan.

Kuten Jaakko jo tuossa kertoi, kaikki ei ole miltä näyttää.

[Topi Falkenberg 412]

Täällä ei saa paalutella saastunutta maata,luvatta tietenkin ja sitten linnaan.

 

Ruåtsissa ollaan aina niin varovaisia, joko kansalaiset muuten tietävät kuolleisuuden olevan sielläkin 100%?

 

tåpi

[Juha Lampi 270]

Yksi toimisto/varasto/tuotantopytinki tuli suunnitelluksi noille kulmille tämän vuosituhannen alkupuolella. Piiiitkät jänteet ja piiitkät paalut, mutta onneksi kyseessä oli yksi iso laatikkomainen rakennusmassa. Malmin asutusalueen kaava ei painotu raskaaseen talotuotantoon ja haaveiltua matalaa pienimuotoista talokantaa ei ole yhtä suotuisaa paalutella kuin näitä varastolootia.

[Seppo Kyllönen 0]

Herra Kyllönen ei taida tietää, että herra Falkenberg näytti Salmisen Penalle Malmin lentokentän rakentamisesta tehtyä opusta, jossa muuten on kerrottu hyvinkin tarkasti kentän maaperän rakenne. Taisin vähän väitelläkin Penan kanssa tästä samasta aiheesta, mutta eihän se uskonut... Ja kaikille muille tiedoksi, että nyt tiedätte mikä minä oikeastaan olen.  

 

T: herra Falkenberg

En todella tiedä edelleenkään mikä mies olet, joten voisit vieläkin tarkentaa statustasi. Oletko esmes. helsingin kaupungin maankäytön toimistossa ja millä virkanimikkeellä? ??? Minä uskallan kertoa että olin lähes 40 vuotta helsingin kaupungin palveluksessa, rakentamassa ja huoltamassa sähkönjakeluverkkoa. Olen kyllä hiukan perehtynyt Malmin kentän historiaan joten en ole aivan yksin mielipiteineni. Vuosi sitten jäin eläkkeelle 1,12. 2009 ja ikäni näkyy statuksesta. Salmisen Penaa en tunne joten (no komments).

[Erkki Mikola 1]

Jos aihe enempi kiinnostaa, niin netistä löytyy Helsingin maapohjasta (ja myös Malmin lentokentän alueelta) varsin paljon tietoa.

Kannattaa katsoa täältä (Ja etsiä ensin oikea paikka ja sopiva zoomaustaso)

Ja merkkien selityksiä löytyy täältä (maalajit) ja täältä (kairausmerkinnät)

 

Minä en kylläkään ole mikään alan asiantuntija, joten en osaa sen paremmin neuvoa, mitä tuolta maaperä- ja kallioperäkartasta näkee. Ja kuinka niitä pitää lukea

[Topi Falkenberg 412]

En todella tiedä edelleenkään mikä mies olet, joten voisit vieläkin tarkentaa statustasi. Oletko esmes. helsingin kaupungin maankäytön toimistossa ja millä virkanimikkeellä? ??? Minä uskallan kertoa että olin lähes 40 vuotta helsingin kaupungin palveluksessa, rakentamassa ja huoltamassa sähkönjakeluverkkoa. Olen kyllä hiukan perehtynyt Malmin kentän historiaan joten en ole aivan yksin mielipiteineni. Vuosi sitten jäin eläkkeelle 1,12. 2009 ja ikäni näkyy statuksesta. Salmisen Penaa en tunne joten (no komments).

 

Olen asunut öbaut kilometrin etäisyydellä Malmin kentästä yhtäjaksoisesti noin kolmisenkymmentä vuotta. Ihan itse olen tässä havainnoinut miten pitkiä paaluja täälläpäin maaperään upotetaan. Ja sitten kun ne on upotettu niin olen myös todennut että niiden paalujen päälle voidaan rakentaa vaikkapa 6-kerroksinen talo.

 

Pinnallisesti olen minäkin kentän historiaan tutustunut. Vuodesta 1995 vuoteen 2006 olin Suomen Ilmailumuseon palveluksessa, jossa joudun joskus kaivelemaan kentän asioita myös ns. "viran puolesta" välillä mm. Salmisen Penalle. Museon kirjastossa on kentän rakentamisesta vastanneen insinöörin laatima kirjanen valokuvineen rakennustöiden eri vaiheista aina pohjatutkimuksista kentän avajaisiin saakka. Kannattaa tutustua, jos et jo ole kirjasta lukaissut. Kirja on julkaistu muistaakseni vuonna 1938.

 

Joo, et tosiaan ole ainut jonka mielestä suolle ei voi rakentaa. Ettet saisi väärää kuvaa minusta toistamiseen, niin sanon vielä kerran, että minä kannatan lentotoiminnan jatkamista Malmilla aina maailman tappiin saakka. Tämän kylän miljööseen lentokoneet kuuluvat, niin ilmassa kuin maassakin. Mutta sitä tosiasiaa, että kenttäalue on rakennuskelpoiseksi maaksi todettua, ei voi sivuuttaa.

 

topi

[Olle Sälgmark 2]

Ruåtsissa ollaan aina niin varovaisia, joko kansalaiset muuten tietävät kuolleisuuden olevan sielläkin 100%?

 

tåpi

 

Terve Tåpi

 

En tiedä,en edes tiennyt heidän tietämättömyydestä.

 

Lähetin tiedustelusi eteenpäin.  

[Topi Falkenberg 412]

Malmin asutusalueen kaava ei painotu raskaaseen talotuotantoon ja haaveiltua matalaa pienimuotoista talokantaa ei ole yhtä suotuisaa paalutella kuin näitä varastolootia.

 

Kuinka paljon asukkaita alueelle on muuten ajateltu asutettavan? Ormuspellon kaavassa oli pistävinään aikoinaan silmään alueella oleva varaus raitiotiestä Malmin kentän uudelle asuinalueelle.

 

topi

[Topi Falkenberg 412]

Terve Tåpi

 

En tiedä,en edes tiennyt heidän tietämättömyydestä.

 

Lähetin tiedustelusi eteenpäin.  

 

Tack! 

[Tarmo Lindroos 0]

Kuinka paljon asukkaita alueelle on muuten ajateltu asutettavan? Ormuspellon kaavassa oli pistävinään aikoinaan silmään alueella oleva varaus raitiotiestä Malmin kentän uudelle asuinalueelle.

 

topi

 

10 000 ellen väärin muista.

[Erkki Mikola 1]

Museon kirjastossa on kentän rakentamisesta vastanneen insinöörin laatima kirjanen valokuvineen rakennustöiden eri vaiheista aina pohjatutkimuksista kentän avajaisiin saakka. Kannattaa tutustua, jos et jo ole kirjasta lukaissut. Kirja on julkaistu muistaakseni vuonna 1938.

 

Siinä kirjassa (Lönnroth: Helsingin lentoasema) tosiaan on aika paljon tarinaa lentokentän maapohjasta sen aikaisen tietämyksen ja tutkimuksen pohjalta.

Ja muistettakoon, että silloin kun tuo kirja kirjoitettiin, kenttä oli juuri rakennettu ja koko alue salaojitettu.

Ohessa kuva sivulta 32 (kun en jaksa itse kirjoittamalla kopioida ko tekstiä)

 

 

[ attachment removed ]

 

[Sami Virkkula 0]

Olen asunut öbaut kilometrin etäisyydellä Malmin kentästä yhtäjaksoisesti noin kolmisenkymmentä vuotta. Ihan itse olen tässä havainnoinut miten pitkiä paaluja täälläpäin maaperään upotetaan. Ja sitten kun ne on upotettu niin olen myös todennut että niiden paalujen päälle voidaan rakentaa vaikkapa 6-kerroksinen talo.

 

36:n kynnyksellä on nimismiehen kikkarat ja 100m päässä kalliot... 

[Reijo Liljedahl 21]

Mikään maa ei ole liian huonoa rakennusmaaksi kun vaan poliittista tahtoa riittää.

[Topi Falkenberg 412]

Taisi tolppakeskustelu tyssätä mutu-vastaajan tiedon puutteeseen

 

Asiakkaat ovat hieman häirinneet, valitan pientä viivettä vastauksessani.  Väitit itse lentokenttäaluetta suoksi, joka nielee 40 metrisiä paaluja, mutta näihän asia ei ole! Malmi on savitasankoa, ihan niin kuin Tapanilakin radan eteläpuolisilta osiltaan, esimerkiksi myös Arabianranta on savikkoa. Kaikille näille alueille on kuitenkin pystytty rakentamaan jopa ihan viime vuosina suuria kerrostaloja, ja ilmeisen kannattavasti, koska asunnoille on löytynyt ostajat.

 

Tiedän, että yleiskaava 2002 on kumottu lentokenttäalueen osalta, suunitelmasta kuitenkin ilmenee, että aluetta kaavaillaan tiiviisti rakennetuksi pientaloalueeksi, (kuten Juha jo aiemmin totesikin). Erkin lähettämässä dokumentissa, jonka muuten hyvin tunnen, todetaan: "maaperän muuttuvan syvemmälle mennessä hiesuperäiseksi saveksi, kunnes keskimäärin 10 metrin syvyydessä maanpinnasta on kiinteä hiekka- ja sorapohja". Alempana todetaan vielä: "Maapohjan geotekninen rakenne suurin piirtein vaihtelee eri osissa sangen vähän". Erkin linkittämästä kartasta: http://ptp.hel.fi/soili/Default.aspx voit tutkiskella alueen nykytilaa.

 

http://www.hel2.fi/ksv/Paatoksenteko/2004_Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/042640133.htm : Yleiskaava 2002:ssa suurimmat alueet, joihin suunnitellaan tiivistä pientalorakentamista, ovat seuraavat: Malmin lentokenttä, Kruunuvuorenranta, Hakuninmaa, Myllypuro, Pohjois-Vuosaari, Honkasuo, Viikinmäki ja Maunulan Saarnaajantien alue.

 

http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ymk/fi/Ymp_rist_n%20tila/Maaper_/Helsingin%20maaper_ : Laajimmat savitasangot ovat Pohjois-Helsingissä Tuomarinkylän, Suutarilan, Tapanilan ja Malmin alueilla. Myös Viikin-Arabianrannan ja Kannelmäen savikot ovat melko suuria. Koska savikot ovat syntyneet maan pinnan alavimpiin kohtiin, pitkänomaiset savialueet kuvastavat usein kallioperän ruhjeita tai muita syvälle kuluneita heikkousvyöhykkeitä. Savien alimmat osat ovat Helsingissä silttipitoisia. Savi- ja silttialueiden osuus on kaupungin maa-pinta-alasta noin 30 %.

 

En kai ole yhdessäkään viestissäni kyseenalaistanut paalutuksen ja maaperän stabiloinnin tarpeellisuutta, vai olenko? Tosiasia on kuitenkin, että Stadin alueelle suunnitelemat hankkeet ovat täysin toteuttamiskelpoisia. Siinä kentän läntisellä sivulla on muuten pientaloalue, joka on rakennettu sille samalle savitasangolle jossa olet toiminut 55-vuotta. Tiedän myös, että Stadi on joutunut korvaamaan alueen vanhoille omakotiasujille pohjaveden pinnan laskemisesta aiheutuneita talojen vajoamisongelmia. Tiedän myös, että alueelle on vielä parikymmentä vuotta sitten saanut rakentaa talon kelluvan perustuksen päälle, nykyisin se ei enää ole mahdollista, paaluttaminen lienee ainoa oikea tapa toteuttaa omakotitalohanke tällä alueella. Jostakin ihmisillä vaan on rahaa myös näiden heviperustusten teettämiseen, onhan alueen tontteja täydennysrakennettu koko ajan.

 

Ymmärrän kyllä Jaakko yliopettaja-asenteesi, olethan tottunut olemaan 55-vuotta ehdottoman oikeassa  . Keskustelupalstalla kuuluu keskustella, ei täällä ole tarkoitus vetää hernettä nenään, kuten sinulla näyttää olevan tapana, jokaisen kannastasi poikkeavan mielipiteen jälkeen.

 

topi

 

Jk. äläkä perhana poista viisauksiasi noin nopeasti, en muuten millään ehdi reagoida niihin  . Vai oliko se sittenkin joku valvojista?? 

 

[Topi Falkenberg 412]

Keskustelupalstalla voi kysyä ja toinen vastaa jos osaa.

Vastausta ei vain ole näkynyt

 

Ai niin, ihan unohdinkin vastata: En tiedä kuinka pitkiä paaluja juntattiin PAPI-valojen tueksi. En tiedä kuinka monta kertaa tuo homma tehtiin uusiksi. Ei, en tiedä vastausta siihenkään, miksi ekan 36:sen paalun junttaaja otti lopputilin kesken työtä. Jäikö vielä johonkin esittämääsi kysymykseen vastaamatta?

 

topi

[Pietu Pohjalainen 0]

Katos joskus Hesarista mitä ihmiset ovat tänä päivänä valmiit maksamaan vaikka minkälaisesta rötisköstä.

 

Eikös siellä Hesarissa lue se hinta, mitä kukaan ei ole vielä toistaiseksi suostunut maksamaan?

[Topi Falkenberg 412]

Eikös siellä Hesarissa lue se hinta, mitä kukaan ei ole vielä toistaiseksi suostunut maksamaan?

 

Asiaa! alat päästä Pietu kiinni keskusteluun Malmin kentän maaperästä ja sen sopivuudesta asuntotuotantoon. 

 

topi

 

ps. Taitaa olla tämä suo imetty aika kuiviin, vai mitä?

[Topi Falkenberg 412]

Tietämättömyys tosiasioista on kaupungin päättäjienkin ongelma Malmin suhteen;D

 

Mitä tosiasioita jäi Jaakko vielä selvittämättä? Sinä väität alueen olevan sopimatonta rakennusmaaksi, ja minä väitän sen sopivan rakennusmaaksi (vaikken sitä toivokkaan). Mikä tässä on se pointti mitä Sinä et ymmärrä?

 

topi

 

 

[Sami Launonen 34]

Kun tiedät , niin tiedätkö kuinka pitkiä paaluja juntattiin pelkästään PAPI-valojen tueksi ja kuinka monta kertaa tuo homma tehtiin uusiksi.

Bonuskysymyksenä: Miksi ekan 36:sen paalun junttaaja otti lopputilin kesken työtä?

 

Minäkö tyhmä, anteeksi nyt en ymmärrä 

 

jk.mulle riitti tää jankkaaminen

 

Olisihan se nyt myös mukava kuulla ne oikeat vastaukset !

 

S

[Erkki Mikola 1]

Suomen Kuvalehdessä 48/2010 kerrotaan Mannerheimin kesällä 1942 tekemästä Saksan matkasta.

Jutun lopussa on kuva, joka on otettu hänen palattuaan takaisin kotimaahan.

Siltä varalta, että kuva ei ole tuttu, niin pannaanpa se esille tännekin

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Laura Ahonen 0]

Sori, en tienyt että olitte varallisuusrajotteisia, mutta näinhän ei ole asunnonostajien kohdalla. Katos joskus Hesarista mitä ihmiset ovat tänä päivänä valmiit maksamaan vaikka minkälaisesta rötisköstä.

Jotkut ovat, jotkut taas eivät ole. Ihan vain siksi, ettei ole varaa. Eivät kaikki helsinkiläiset ole hyvätuloisia.

[Juha Klemettinen 28]

Suomen Kuvalehdessä 48/2010 kerrotaan Mannerheimin kesällä 1942 tekemästä Saksan matkasta.

Jutun lopussa on kuva, joka on otettu hänen palattuaan takaisin kotimaahan.

 

SK:n nettisivuilta löytyy myös video aiheesta: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/video-vasynyt-mannerheim-saapuu-vierailulta-hitlerin-luota

Juha