Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

[Ismo Nurmi 2]

Kulttuuristen arvojen ymmärryksen puute on ollut vastassa usein esimerkiksi veteraaniautoharrastuksessa. Kylttyyriväki pitää sitä vertailukelvottomana vaikkapa taidemuseoihin, mutta kuinka monen ihmisen elämään kuvataide on esimerkiksi suoraan vaikuttanut. Autoistumisen välineet eli autot ovat puolestaan vaikuttaneet kaikkiin. Kaikella inhimillisellä toiminnalla on kulttuurinen ulottuvuus ja Malmi edustaa aika pitkälti jo paikkana koko maamme ilmailuhistoriaa. Se, että Malmi edelleen toimii siinä tarkoituksessa mihin se on rakennettu on koko maalle arvokas kultturihistoriallinen rikkaus ja sellaisen kohteen hävittäminen ei ole todiste mistään muusta kuin täydellisestä moukkamaisuudesta. Tämä on siis vain yksi ulottuvuus tässä keskustelussa, asialliset perusteet tietysti löytyvät säilyttämisestä pelkästään nykyisten toimintojen kautta.

[Pekka Potka 0]

Jep, defensiivisyys...  Mutta mitäpä siitä. Kuten kirjoitin, kannatan Malmin lentokentän toiminnan kehittämistä, en hävittämistä.

[Jouni Haimi 0]

 

 

periaateessa pekan ehdotus näin äkkiäkatsottuna ei ole mikään huono jos ajatellaan sitä miten malmia tultaisiin säilyttämään lentokenttänä. voisihan olla niikin että malmi voisi olla llajeman kansalaispiirin harrastusten ja mielenkiinon kohde ja näin sen säilytäminen ehkä tulee helpommaksi.

[Raine Haikarainen 4]

Pekan kirjoituksessa on paljon hyvää ja viimeisen kappaleen ideat ovat hyvin pitkälle samaa, mitä Malmin puolustajat ovat alusta asti korostaneet. Perusongelmahan on siinä, että noilla hyvillä ideoilla ei vain tunnu olevan kaikupohjaa päättäjien joukossa.

 

MLY:n kannanotoissa ja argumenteissa on johdonmukaisesti korostettu Malmi merkitystä ammattikoulutus- ja viranomaispaikkana. Harrastustoiminta on vain yksi lentoaseman aktiviteetista. Pekan kirjoituksessa henkivä Malmin kultuurihistorian vähättely kuulostaa kuitenkin ristiriitaiselta kirjoituksen perusviestin kanssa. Eikö kirjoittajan peräänkuuluttamat elämys- ja oppimisympäristöt ole juuri lentoaseman elävää kulttuurihistoriaa? Malmin vahvuushan toimivana lentoasemana on siinä, että se on sekä ehyt historiallinen ympäristö että tämän päivän elävä toimintakeskus. Kumpaakaan puolta ei kannata vähätellä.

 

Kun puhutaan menneisyydestä, on hyvä muistaa miten nuoresta asiasta lentämisessä on kysymys. Kolmen viikon päästä tulee kuluneeksi 110 vuotta ensimmäisestä moottorilennosta (17.12.1903) ja lähes samana päivänä 77 vuotta ensimmäisestä laskusta Malmille (16.12.1936). Lentokenttänä Malmi on nuoren ilmailuhistorian näkökulmasta siis erittäin vanha ja se on selkeä vahvuustekijä. Juuri siksi lentoasemakokonaisuus on inventoitu  arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kultturihistoriallista argumenttia ei kannata väheksyä.

 

Viime kädessä kyse on tietysti rahasta. On helppo hämmästellä, että miksi Ilmailumuseo ei ole hyvien yhteyksien päässä Malmilla. Samaan aikaan museon rahat eivät riitä edes peruslämmön pitämiseen näyttelyhalleissa. Kuka sen siirron maksaisi? Samoin erilaisten toimintojen kehittäminen lentoaseman ympärille on vaikeaa, kun mihinkään pitkäjänteisempään suunnitteluun ei voi ryhtyä. Vaikka haluja olisi.

 

Kentän puolustajien toiminta on viimeisen kolmentoista vuoden aikana näyttäytynyt ehkä  defensiiviseltä. Se hyöty defenssistä kuitenkin on ollut, että toiminta jatkuu edelleen. Alunperinhän lentotoiminnan piti  lakata Malmilla jo vuonna 2006..

 

 

[Pekka Potka 0]

En vähättele ollenkaan Malmin kulttuurihistoriaa itse.

 

Tarkoitukseni oli ensinnäkin korostaa, että on argumentoitava tavalla, joka on relevanttia ja ymmärrettävää ilmailupiirien ulkopuolella. Tällä tarkoitan sekä suurta yleisöä, joka ei tiedä asioista yhtään mitään, että "vastustajia". Sisäään lämpiävät jutut eivät saa ymmärtäjiä. "Vastustajan" vähättely, jota näkee täälläkin, ampuu myös omaan nilkkaan.

 

Toiseksi halusin korostaa juuri kulttuurihistorian tuomista tähän päivään. Venekerhon laiturista lähtevä vene tai Malmilta nouseva Cessna 150 ei ole kulttuurihistoriaa. Pitää olla kiinnostava suurelle yleisölle. Ilmailumuseon surkea tilanne on hyvä indikaattori kiinnostuksen puutteesta. Liian pienet tilat liian pienellä tontilla liian vähän kävijöitä liian vähän rahaa. Kuka "meidän" lisäksi edes tietää, että Ilmailumuseota on olemassa? Mistään ei löydy rahaa juuri nyt Ilmailumuseon siirtämiseksi Malmille. Mutta siltikin faktaksi jää, että Malmin ja Ilmailumuseon välillä ei ole nyt mitään synergiaetua. Koko ilmailukuvio on täynnä näitä erillisiä saarekkeita, jotka joutuvat selviytymään yksin. Kuppikuntaisuus näkyy keskusteluissa täälläkin.

 

Ymmärrän tietenkin, että kulttuurihistoria alkaa pienistä teoista. Sitä taustaa vasten on helppoa heittää vaikkapa Malmilta esimerkiksi kaksi hyvin typerää tekoa. Ne ovat aita, joka peittää näkyvyyttä (ja estää koneiden kuvaamisen) asemarakennusta kiertävältä tasanteelta ja uusi pysäköintijärjestely. Ajatelkaa vaikkapa tavallista perhettä, joka haluaisi käydä Malmilla sunnuntaina katsomassa lentokoneita lasten kanssa. Kaikkeen on isketty leima: KIELLETTY!

[Timo Hyvönen 208]

Pikku kommentti kuvauksiin - työn alla on hanke pystytellä kuvauslavoja (linnut, lentsikat) kentän reunalle. Katsotaan miten etenee ja onnistuu.

 

t. Timo

[Timo Kasurinen 2]

Tuli tuossa yksi ilta ihmeteltyä numeroita Malmin lentokenttäalueen kannalta, koska alueen asukkaana tulevaisuus kiinnostaa:

 

Helsingin Sanomat julkaisi tiedon, että lentokentälle suunnitellaan kaupunkisuunnitteluvirastossa 20 000 asukkaalle asuntoja. Tarkemmin en ymmärtänyt, mitä aluetta suunnitelma tarkkaan ottaen koskee. Jos luku koskee Helsingin aluejaossa määriteltyä koko lentokenttäaluetta (2,57 km2), asukastiheydeksi tulisi 7 800 asukasta/km2, samanlainen tiheys löytyy esim. Punavuoresta. Jos luku koskee aidattua lentokenttäaluetta, joka jää suositun kuntoradan sisään, päästään jo yli Töölön asukastiheyteen!!

 

Tilastokeskuksen mukaan Suomen asukasluku saavuttaa huippunsa v. 2030, jolloin Suomessa asukasmäärä olisi vajaa 5,5 miljoonaa. Tämän jälkeen asukasluku lähtisi lievään laskuun. Helsingille on arvioitu vuoteen 2050 asti yli 1% vuotuista kasvua, josta noin puolet johtuu siitä, että alueelle muuttaa muista maista väkeä. 30 vuodessa kasvua tulisi siis yli 35%.

 

Trendi näiden lukujen mukaan on, että muu Suomi tyhjenee ja Helsinki ja muut sen lähikunnat kasvavat melkoisesti.

Helsingissä asuu keskimäärin 3 100 asukasta/km2. Jos lasketaan, mitkä alueet ovat asumisen tai työllisyyden kannalta Helsingissä vajaakäyttöisimpiä, päästään seuraaviin tuloksiin:

 

1) Alue 354 Haltiala 5,76 km2 - 17 650 asukasta vähemmän ja 11 608 työpaikkaa vähemmän kuin Helsingin keskiarvo

2) Alue 361 Viikinranta 4,57 km2 - 13 317 asukasta ja 8 586 työpaikkaa vähemmän

3) Alue 510 Santahamina 4,28 km2 - 12 713 asukasta ja 8 100 työpaikkaa vähemmän

4) Alue 548 Niinisaari 3,19 km2 - 9 780 asukasta ja 6 121 työpaikkaa vähemmän

5) Alue 358 Malmin lentokenttä 2,57 km2 - 5400 asukasta ja 4 735 työpaikkaa vähemmän kuin, mitä keskiarvoilla laskettuna neliökilometriä kohden asukkaita ja työpaikkoja tulisi olla.

 

Suositun kuntoradan sisään jäävä alue, jossa mm. lentotoiminta tapahtuu, on noin puolet Malmin lentokenttäalueesta eli lentotoiminnan ja muu alueella olevan toiminnan vaikutus on Helsingin keskimääräiseen tiheyteen nähden 2 700 asukasta ja 2 400 työpaikkaa vähemmän.

 

Tässä siis lukuja, jotka pitäisi olla suuruusluokaltaan oikeanlaisia. Johtopäätökset jätän näistä muille, mutta Hesarin suhteen tein tänään johtopäätöksen, että lopetan ko. lehden tilauksen.

 

[Raine Haikarainen 4]

Pekalle vielä kommenttina, että kaikkiin asioihin emme voi valitettavasti itse vaikuttaa. Kukaan ei varmasti halunnut Malmille nykyistä korkeaa aitaa, vähiten maksumiehenä ollut Finavia. Malmi on kuitenkin kansainvälinen lentoasema ja sitä koskee 11/9:n jälkeen tietyt tiukentuneet turvallisuusnormit. Toiminta on kuitenkin ollut näihin päiviin asti kuitenkin suhteellisen vapaata. Monella kentällä ei ole lupa liikua lainkaan asematasolla ilman saattajaa, so. järjestettyä kuljetusta.

 

Kentältä operoiva C150 ei luonnollisestikaan ole mikään suuri kulttuuritapahtuma, enkä usko että kukaan sellaista on väittänytkään. Tosin on hyvä muistaa, että aidoilla sataviiskympisillä on nuorimmillaankin ikää jo yli 33 vuotta. Siis reippasti yli museoajoneuvojen iän..

[Joel Kajas 0]

 

Tässä siis lukuja, jotka pitäisi olla suuruusluokaltaan oikeanlaisia. Johtopäätökset jätän näistä muille, mutta Hesarin suhteen tein tänään johtopäätöksen, että lopetan ko. lehden tilauksen.

 

 

Tulin samaan johtopäätökseen. Lehti suoltaa lähinnä asenteellista punaviherpropagandaa ja Helsinki on maailman napa. Not my cup of tea.

 

[Topi Falkenberg 413]

Helsingin Sanomat julkaisi tiedon, että lentokentälle suunnitellaan kaupunkisuunnitteluvirastossa 20 000 asukkaalle asuntoja. Tarkemmin en ymmärtänyt, mitä aluetta suunnitelma tarkkaan ottaen koskee. Jos luku koskee Helsingin aluejaossa määriteltyä koko lentokenttäaluetta (2,57 km2), asukastiheydeksi tulisi 7 800 asukasta/km2, samanlainen tiheys löytyy esim. Punavuoresta. Jos luku koskee aidattua lentokenttäaluetta, joka jää suositun kuntoradan sisään, päästään jo yli Töölön asukastiheyteen!!

 

Tämä asukastiheys tarkoittaa umpikortteleita, kivijalkakauppoja sekä -kapakoita ja elävää kaupunkikulttuuria toisin kuin Vantaan ja Espoon ns. keskustojen vanabee viritelmät. Tapiolassa asunnot ovat Kallion hinnoissa kuitenkin ilman tiiviisti rakennetun ympäristön synergian tarjoamaa vetovoimaa. Tai onhan siellä Stockmann ja Jojensuussa on Tokmanni... Jne

[Ilkka Kangastalo 8]

Tulin samaan johtopäätökseen. Lehti suoltaa lähinnä asenteellista punaviherpropagandaa ja Helsinki on maailman napa. Not my cup of tea.

 

 

No jopas! Hesaria on syytetty milloin mistäkin mutta aika harvoin punaviherpropagandasta. Onko se pahinta mitä voi olla?

[Guest Kiwipilot]

Malmin arvo lentokenttänä ei ole enää pelkästään ilmailukysymys, vaan siinä on vahva kultturihistoriallinen juonne. Euroopassa ei ole montaa yhtä historiallisesti arvokasta ja vielä toimivaa lentokenttää. On aivan käsittämätöntä, että kylttyyrillä elämöidään guggenheimilaisittain samassa kaupungissa, mutta ei nähdä edes omalle pihalle asti. Tyypillistä suomalaisuutta.

 

Juuri näin. Missä on joka paikassa söheltävä museovirasto? Luulisi, että Malmin kaltainen kulttuurihistoriallisesti arvokas toimija olisi suojeltu jo moneen kertaan. Maa on täynnä jos jonkinlaista suojeltua latoa ja betonibunkkeria mutta yhtä maan ilmailuhistorian merkittävimmistä instituutioista ei saada suojeltua. Aivan käsittämätöntä puuhastelua. Tuosta kolmen kilometrin päästä löytyy hieno esimerkki museoviraston villapaitahemmojen touhusta: Mikkelin viljasiilo kököttää yhdellä kaupungin paraatipaikoista museoviraston annettua kielteisen lausunnon rumiluksen purkamisesta. Aika helvetin kallis mainosteline sanoisin.

[Ilkka Kangastalo 8]

Kulttuuristen arvojen ymmärryksen puute on ollut vastassa usein esimerkiksi veteraaniautoharrastuksessa. Kylttyyriväki pitää sitä vertailukelvottomana vaikkapa taidemuseoihin, mutta kuinka monen ihmisen elämään kuvataide on esimerkiksi suoraan vaikuttanut.

 

Jos otetaan huomioon, millaisessa valtiovallan erityissuojelussa nämä niin kutsutut kulttuurilaitokset, esimerkiksi suuret taidemuseot ovat, alkaa sanan kulttuuri todellinen merkitys valjeta nopeasti. Taidemuseoiden valtionavut ovat miljoonaluokkaa.  Amos Andersonin taidemuseon laajennus meni kiinteistölautakunnassa heittämällä läpi. Guggenheimilla on paljon ystäviä korkeissa paikossa (on toki vastustajiakin). Mikä voisi olla maassa pyhempää kuin 60-luvun teollinen muotoilu.  Etsikääpä faktaa netistä.

 

Malmin kenttä on tai ei ole kulttuuria, varmaankin vähän katsojan kannasta riippuen, mutta se ei ole sitä kulttuuria, johon saa tukea tai edes myötätuntoa establishmentilta.

 

Kannatan tietenkin Malmin säilyttämistä ja harrastan myös (korkea)kulttuuria. Pekka Potkan postauksissa oli erittäin hyviä pointteja.

[Raine Haikarainen 4]

Museovirastoa ei kannata syyttää. Terminaali ja ns. Ykköshalli ovat suojeltuja. Lisäksi lentoasema kiitoteineen on merkitty vuonna 2009 arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.  World Monuments Fund on kaksi kertaa valinnut Malmin lentoaseman maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Museoviraston rooli näissä kaikissa hankkeissa on ollut keskeinen.

[Kalle Rantanen 64]

No jopas! Hesaria on syytetty milloin mistäkin mutta aika harvoin punaviherpropagandasta. Onko se pahinta mitä voi olla?

 

Eikös punaviherpropaganda ole nykyään se suosituin syytös? Sinänsä hyvä saavutus olla samaan aikaan lisäksi kokoomuksen ja keskustan äänitorvi. Perussuomalaisuus taitaa olla se ainoa asia josta Hesaria ei vielä ole syytetty.

[Erkki Mikola 1]

Kulttuurihistoria: Malmin nykyisellä toiminnalla ei ole mitään kulttuurihistoriallista arvoa. Siihen on turha vedota, vaikka se hiukan isolta ulkomuseolta vanhoiksi käyneine koneineen voi näyttääkin. Kahdella rakennuksella on tuota arvoa, ei kiitoteillä tai nykyisellä lentotoiminnalla.

 

Malmin kentällä on kulttuurihistoriallista arvoa kaikella sillä mikä siellä on alkuperäistä. Kentälle tehtiin alunperin 4 kiitotietä, joista kahden käyttö lopetettiin jo 40-luvulla. Niitä ei ole sen kummemmin myöskään huollettu sen jälkeen. Kulttuurihistoriallista arvoa on myös kenttää ympäröivän aidan jokaisella betonisella portinpylväällä ja rautaportilla. Kulttuurihistoriallista arvoa on jokaisella puurakennuksella, joita kentän alueella on. Ja niitä on aika paljon. Kulttuurihistoriallista arvoa on niillä/sillä betonisella valonheitintornilla, joita kentän reunoilla vielä on tallella. Alunperin niitä pystytettiin 4 kpl, joista jokaisessa oli 2 kpl 5 kW valonheittimiä. Kulttuurihistoriallista arvoa on jopa tuuli-T-kukkulalla olevalla lipputangon jalustalla, jossa ilmeisesti liehui tuulipussi sen jälkeen kun kauko-ohjattavaa tuuli-T:tä ei kentällä enään ollut Ja kulttuurihistoriallista arvoa on Puistolassa olevalla radiosuuntimo-asemalla

[Erkki Mikola 1]

Ratkaisu: Omasta mielestäni Malmin lentokentän olemassaolon ainoa peruste voisi olla sen muuttaminen yleishyödylliseksi keskukseksi, joka kiinnostaa laajempaa yleisöä. Lentotoiminta menisi siinä ohessa. Satunnainen lentonäytös ei tuohon riitä. Niiden synnyttämät ihmisvirrat osoittavat kuitenkin, että tilausta on. Pitäisikin olla jatkuvaa, jokavuotista vastaavaa toimintaa. Ilmaiset liput kentän ympäristössä asuville. Autopäristelyt sen sijaan taitavat olla vain uusi ongelma ja ärsyke. Ja minkä ihmeen takia esimerkiksi Ilmailumuseo on vieläkin onnettomassa paikassaan Vantaalla? Sen pitäisi ehdottomasti olla Malmilla. Kansainvälisen tason ilmailumuseota, paremminkin ilmailukeskusta, ehkä ilmailun Heurekaa, ei niin vain siirreltäisi. Rajavartiosto kuuluisi kiinnostavana osana tähän. Samoin liikennelentäjäkoulutuksen ja lentämisen eri aluiden esittely. Malmin rakennuskielto onkin ongelman ytimessä. Lentomelun suhteen lienee pahimmat ajat jo ohi? Nyt lienee viimeinen aika lähteä rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta puolustelun ja menneeseen katselun sijaan. Niistä sitä ratkaisua ei ainakaan löydy.

Olen samaa mieltä, että Malmin lentokenttää voidaan käyttää lukuisiin muihinkin tarkoituksiin kuin lentämiseen. Mutta tällaisten käyttötarkoitusten pitää olla aina lyhytaikaisia ja tilapäisiä, jotta ne eivät vaaranna Malmin käytettävyyttä lentoasemana. Itse uskon, että kukaan ei edes ehdottelisi Malmin kentän sulkemista, jos vaikkapa vain 10% Taliinnan ja Helsingin välisestä laivaliikenteestä ts. sen matkustajista käyttäisikin Malmilta Tallinnaan johtavaa ilmasiltaa. Ei tietenkään itse lentokonetta ohjaten, eikä pikkukoneilla, vaan ihan oikeilla matkustajakoneilla esim. ATR-tason koneilla

[Pekka Potka 0]

Olen samaa mieltä, että Malmin lentokenttää voidaan käyttää lukuisiin muihinkin tarkoituksiin kuin lentämiseen. Mutta tällaisten käyttötarkoitusten pitää olla aina lyhytaikaisia ja tilapäisiä, jotta ne eivät vaaranna Malmin käytettävyyttä lentoasemana. Itse uskon, että kukaan ei edes ehdottelisi Malmin kentän sulkemista, jos vaikkapa vain 10% Taliinnan ja Helsingin välisestä laivaliikenteestä ts. sen matkustajista käyttäisikin Malmilta Tallinnaan johtavaa ilmasiltaa. Ei tietenkään itse lentokonetta ohjaten, eikä pikkukoneilla, vaan ihan oikeilla matkustajakoneilla esim. ATR-tason koneilla

 

Olet aivan oikeassa, mutta vain JOS. Valitettavasti kuvaamasi JOS ei ole todellisuutta nyt eikä näkyvissä olevassa tulevaisuudessa. Nykyisyys tulee ja tappaa haaveilijat, joilla ei ole tarjottavana konkretiaa.

 

Edellä muutamakin kirjoittaja kommentoi hyvin kulttuuriarvoja ja nosti esiin museoviraston ratkaisevan roolin. Korostan edelleen sitä, että "vastustajaa" ei saa vähätellä, erityisesti ei tule nimitellä. Ei varsinkaan, jos ei ole tietoa vastustajasta. Puheet kukkahattutädeistä, museoviraston villapaitahemmoista, punavihreistä, vihervasureista yms. on syytä lopettaa, koska näistä ryhmistä löytyvät todellisuudessa Malmin gryndereiden vastustajat, jos niin haluatte. Mutta usuttakaa toki vain nämäkin ryhmät nimittelyllä gryndereiden rinnalle vastustajiksenne, jos se tuntuu mukavammalta...

 

Heitin aiemmin peliin ajatuksen Malmin kulttuuri- ja kokemuskeskuksesta. Se ei tietenkään toteudu yhdessä yössä. Ei ole sitä rahaa ja rakennusoikeutta, ei tässä ja nyt. Silti aina voi ottaa ensimmäisen askeleen. Lentoasemarakennuksen ykköskerros voitaisiin muuttaa tyhjästä tilasta ilmailuaiheisen taiteen galleriaksi yhteistyössä Museoviraston kanssa. Vastahan maailmalla on näytetty huippugallerioissa lentokoneromusta tehtyä veistostaidetta! Ykköshallin katosta voisi roikkua Malmiin liittyvä museokone (tyhjä kuori on kevyt) tai pari. Tasanteelta yleisö pääsisi näkemään nykyisyyttä ja historiaa. Sähkölukot ja pleksiseinät on keksitty, joten ei ole vaikeaa jos niin vain halutaan. Synergiaa Ilmailumuseon kanssa voisi synnyttää kevyin kustannuksin. Samalla taidemaailman apurahasysteemeihin kiinni vain. Muutama kymppitonni per vuosi löytyy helposti.

 

Edellä mainittiin suunnitelma kuvauslavojen rakentamisesta. Hyvä niin, mutta muistakaa perheet. Lentokonebongarit ovat nollan arvoisia, perheet eli "suuri yleisö" ovat kullan arvoisia. Mitä paremmin jälkimmäinen ryhmä viihtyy Malmilla sitä enemmän Malmilla on puolustajia kunnallisvaalissa ja foorumi/lehtikommentissa toisensa perään. On tärkeätä synnyttää trafiikkia, näkyvyyttä, pöhinää! Kaikki nykyiset toiminnot voivat sujua ennallaan. Itse asiassa: mitä enemmän generoitu kiinnostus häiritsee, sitä parempi!

 

[Timo Hyvönen 208]

Edellä mainittiin suunnitelma kuvauslavojen rakentamisesta. Hyvä niin, mutta muistakaa perheet. Lentokonebongarit ovat nollan arvoisia, perheet eli "suuri yleisö" ovat kullan arvoisia. Mitä paremmin jälkimmäinen ryhmä viihtyy Malmilla sitä enemmän Malmilla on puolustajia kunnallisvaalissa ja

 

Siis katselulavat on suunnattu nimenomaan luonto-, lintu- ja liikuntaharrastajille. Aloite on tullut lintubongareilta. Toivotaan että hanke etenee.

 

t. Timo

[Petri Lehtovirta 904]

Tällainen uutinen; keskusta rakennuskieltoon, että saadaan painetta Malmin asumiskäyttöön siirtämiseen?

 

Helsingin kaupunki on kaikessa hiljaisuudessa valmistellut rakennusalalle hiukset pystyyn nostattavan joululahjan.

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on esitys, jonka mukaan koko kantakaupungin alue Eiranrannasta Lauttasaareen, Meilahteen, Ruskeasuolle ja Kumpulaan asti asetetaan viideksi vuodeksi rajattuun rakennuskieltoon.

 

Kielto päättyisi vasta 17.9.2018. Kielto koskisi myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamisesta asuinkäyttöön.

 

Asian esittelijänä toimivan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mukaan rakennuskielto on tarpeellinen, jotta ennen yleiskaavan voimaantuloa voitaisiin turvata kantakaupungin säilyminen rakenteeltaan monipuolisena ja elävänä kaupunkiympäristönä.

 

Yleiskaava tullaan esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2015 loppuvuodesta. Asemakaavalliset linjaratkaisut lautakunnassa tehdään vuoden 2016 aikana.

 

Kielto ei koske kortteleita, joilla on jo voimassa oleva rakennuskielto.

 

”Esitys on kuin huonosta 1950-luvulla tehdystä mustavalkoisesta elokuvasta. Järkyttävä juttu tilanteessa, jossa Helsingissä on huutava asuntopula ja koko rakennusala odottaa laskevia numeroista joka sektorilla ensi vuodeksi”, sanoo Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

 

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/helsingilta+jattiyllatys+rakentajille/201312591245

[Kalle Rantanen 64]

Tällainen uutinen; keskusta rakennuskieltoon, että saadaan painetta Malmin asumiskäyttöön siirtämiseen?

 

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/helsingilta+jattiyllatys+rakentajille/201312591245

 

Mahtaako liike- ja toimistotiloja muuntamalla saada niin paljoa asuntoja aikaan, että niillä olisi mitään vaikutusta kun puhutaan Malmin kokoisesta hankkeesta? Epäilen, että tämän taustalta ei löydy laajaa salaliittoa Malmin lentokenttää vastaan.

[Harri Koskinen 290]

Tällainen uutinen; keskusta rakennuskieltoon, että saadaan painetta Malmin asumiskäyttöön siirtämiseen?

 

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/helsingilta+jattiyllatys+rakentajille/201312591245

 

http://yle.fi/uutiset/helsingin_keskustaan_kaavaillaan_rakennuskieltoa/7002474

 

Helsingin kantakaupunkiin kaavaillaan osittaista rakennuskieltoa kivijalkaliiketilan säilyttämiseksi.

 

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden into muuttaa myös talojen alakertojen liiketiloja asunnoiksi uhkaa jo kantakaupungin toimivuutta.

...

- Kivijalkaliikkeet ovat kantakaupungin toimivuuden kannalta tärkeitä ja siksi tämä rakennuskielto ollaan laittamassa päälle. Halutaan päästä uusimaan kaavoitusta ja pohtimaan vähän laajemmin, millaista kaupunkia haluamme. Haluammeko talojen kivijalkoihin, ihan kadun varteen, asuntoja vai onko parempi, että kivijalat annetaan liiketiloiksi yrittäjille, kyselee Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava.

[Timo Hyvönen 208]

Malmilla 18.01. klo 10

 

Malmin lentoasema kellarista katolle

 

Luento rakennuksen historiasta,

käynti kellarissa & mahdollisesti

lentoasemarakennuksen katolla.

 

Sitten kiinnostuneille esittelykierros

lentokentällä ja lentokonehallissa,

esittelykierroksen kesto n. 30 min

 

Vapaa pääsy. Kahvi 2€.

[Timo Hyvönen 208]

alue on rakennuskiellossa 

 

Malmin lentoaseman ystävät on tehnyt hallinto-oikeuteen valituksen rakennuskiellon jatkamisesta 12 vuodesta jopa 17 vuoteen. Rakennuskielto estää kentän kehittämisen ja edistää sen hiipumista, mikä pahimmassa tapauksessa johtaisi kentän loppumiseen.

 

Jostain syystä käsittely on venynyt normaalista 3-4 kuukaudesta. Asian valmistelija/esittelijä tulee lomilta tammikuun puolivälissä, minkä jälkeen toivottavasti saadaan lisätietoa.

 

t. Timo

[Sami Puro 601]

http://www.hs.fi/mielipide/a1389334584704

 

Mielipide - Malmin lentoasema on tulevaisuuden valtti