Malmin Lentoasema elää, ikuisesti

[Väinö Kuukka 0]

 

 

Professori: Malmin lentoaseman lakkauttamisselvitys ”pelkkää spekulaatiota”

 

JOHAN ALÉN

 

Ilmailuliiton puheenjohtajan Petteri Tarman mukaan Malmin lentoaseman jatkuvuus on elinehto Suomen yleisilmailulle. Valtio luopuu kentästä syyskuussa 2016.

 

 

Suomen Ilmailuliitto syyttää liikenne- ja viestintäministeriötä huonosta valmistelusta Malmin lentoaseman lakkauttamisessa. Liitto moittii kovin sanoin ministeriön YY-Optimalta tilaamaa selvitystä Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille: ilmailijat pitävät tutkimusta ”laadultaan ja tietosisällöltään poikkeuksellisen kevyenä”.

 

Ilmailuliitto pyysi selvityksestä tieteellisen tutkimuksen asiantuntijalausunnon.

 

– Selvitys on pelkkää spekulaatiota, koska se ei perustu minkäänlaisiin nykyisten Malmin lentoaseman käyttäjien operaatiotietoihin, eikä siinä ole kysytty erilaisilta operoijilta, kuinka he voivat siirtää toimintaansa Nummelaan tai Hyvinkäälle. Nykyinen toiminta on aliarvioitu, Tilastotieteen professori emeritus Lauri Tarkkonen arvioi liiton tiedotteessa.

 

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3252003/professori-malmin-lentoaseman-lakkauttamisselvitys-%E2%80%9Dpelkkaa-spekulaatiota%E2%80%9D

[Johan Alén 0]

^Koko tekstin kopiointi toisaalle ei ole kohteliasta. Mielestäni linkki, otsikko ja referaatti tai jutun alku on sopiva mitta.

 

Tosiaan Kansan Uutiset seuraa kentän kohtaloa. Jutun alla olevista linkeistä pääsee kaikkiin muihinkin aiheesta tehtyihin juttuihimme.

[Harri Koskinen 290]

http://www.lentoposti.fi/uutiset/lennonjohtajat_malmin_lentoasemaa_ei_tule_lakkauttaa

 

Lennonjohtajat ovat huolissaan lentokoulutuksen tulevaisuudesta ja turvallisuudesta Malmin lentoaseman  toiminnan lopettamisen yhteydessä. Lentokoulutus nähdään myös tärkeänä osana pääkaupunkiseudun ilmaliikenneverkostoa.

 

Suomen lennonjohtajajien yhdistyksen SLJY:n mukaan koulutus tarvitsee ympäristön, jossa on tarjolla lennonvarmistuspalvelut eli lennonjohto ja lennonvalmistelu. Koulutus nähdään muutenkin tehokkaimpana juuri pääkaupunkiseudullta, jossa myös ilmailualan työpaikat pääsääntöisesti sijatsevat.

[Hannu Kultalahti 0]

Ranskaltahan voisi vuokrata uudenkarhean tukialuksen ja ankkuroida se Harmajan edustalle. Olisi laskuratakin aina vastatuuleen... -Eli yhtä älykästä kuin Malmin sulkeminen.

[Väinö Kuukka 0]

^Koko tekstin kopiointi toisaalle ei ole kohteliasta. Mielestäni linkki, otsikko ja referaatti tai jutun alku on sopiva mitta.

 

Tosiaan Kansan Uutiset seuraa kentän kohtaloa. Jutun alla olevista linkeistä pääsee kaikkiin muihinkin aiheesta tehtyihin juttuihimme.

 

Pahoittelen, että laitoin kokonaan. Ripsin vähän.

 

Mutta se on hyvä juttu.

[Risto Sokka 9]

Poliittista järkeä alkaa löytymään:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014110618813850_uu.shtml

[Mikko Maliniemi 5]

Lopettamispäätöksestä valitettu oikeuskanslerille:

 

http://malmiairport.fi/07-11-2014-malmin-lentokenttaasian-valmistelusta-valitettu-oikeuskanslerille/

[Mika Koski 0]

Poliittista järkeä alkaa löytymään:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014110618813850_uu.shtml

 

En ollenkaan hämmästyisi, jos tämän takana olisi erään edunvalvontajärjetön suht' hiljattain valitun toiminnanjohtajan työ oman sidosryhmänsä ja verkostonsa parissa. Jos näin, niin iso peukku siitä. Toivottavasti ilmailijat jatkossakin ymmärtäisivät, että meidän pitää liittoitua isompien pelureiden kanssa, jotta pystytään jatkamaan ja kehittämään toimintaa.

 

T. Mika

 

 

[Väinö Kuukka 0]

Ilman muuta kyse on poliittisesta pelistä. Helsingille se oli alkuun helppoa kunnallistekniikan vieressä olevaa kaavassa olevaa rakennusmaata, joka on ollut valtiolla vuokralla. Mutta ennen kaikkea saataisiin Malmin Novaan 10 000 - 15 000 uutta asiakasta.

 

Jossain Hirvensalmella on yksipuoluemafia, mutta Helsingissä asia on monitahoisempi: sulle, mulle tapahtuu isojen toimesta ja sitten muruja pienpuolueille, jotta saadaan heidät messiin.

 

Vihreille asiaa myytiin ekokaupunginosana, mutta kyseessä tulee olemaan proosallisesti ghetto, johon ei tehdä parkkitilaa, jolloin se kannustaa julkiseen liikenteeseen. Sipoon rantamaille asutetaan sitten juuri Sipoolta ryöstettyyn 3000:een hehtaariin varakkaille pientaloja. Osa saa merimaiseman. Malmi, mitä se on suoja-alueineen parisataa? Helsingillä on n. 7000 hehtaaria rakentamatonta.

 

2000-luvun alussa voimakkaimmin ajoi kenttää asuntotuotannolle kaupunginhallituksessa Jussi Pajunen (Kok.). Hänen tarmokkuutensa oli silmiinpistävää. Adjutanttina oli Pekka Korpinen (SDP). Hesarin pääkirjoitukset asiasta olivat kuin Korpisen kynästä.

 

KHO katsoi Pajusen esteelliseksi, ja asia lykkääntyi - mutta vain siihen asti että Pajusesta tuli kaupunginjohtaja eikä enää asian esittelijä.

 

Vastine KHO:lle 2005 (julkinen):

 

Jussi Pajusella ja hänen lähisukulaisillaan on noin kilometrin päässä lentoasemasta huomattavan suuria kiinteistö- ja liikeomaisuuksia. Näihin kuuluvat pääkaupunkiseudun kuudenneksi suurin kauppakeskus Malmin Nova, Leipätehdas Baguette Oy, Kiinteistö Oy Keski-Malmin liikekeskus sekä Malmintorin Pysäköintitalo Oy...

 

Loput tuolta:

 

http://malmiairport.fi/wp-content/uploads/2014/09/MLYKHOvastaselitys2005.pdf

[Timo Hyvönen 208]

Sain tällaisen viestin:

 

"Maaperä näyttäisi olevan oletettuakin huonompi. Fallkullasta saadun tiedon mukaan on joka yhtiössä ongelmia jotka aiheutuvat savimaasta ja stabiloinnista. Niistä vaan Helsingin kaupunki on vaiennut, eikä niistä olla uutisoitu. Yhdestä yhtiöst katkesi maavirtakaapeli (Tasankotie 20/A - välillä Helluntairaitti 4/B) n.v 7v. sitten kun savimaa oli elänyt, tässäkin asiassa sai tapella kaupungin kanssa ennenkuin maksoivat korjauksen.

 

Nyt korjauksia tulossa esim. kivetysten/laattojen uusiminen kun ovat menneet mutkalle/vajonneet talojen edustoilla. Pikkuvessojen laatat irtoavat ja tätä selvitetään parhaillaan johtuuko stabiloinnista/kiinnityksestä, jne. Kaupunki ei ole suostunut korjaamaan (näiden vuosien aikana) Tasankotie 20 välistä kulkevaa ajoväylän stabilointia parkkipaikalle:

 

 

Tie on aina kuin kranaattikeskityksen jäljiltä kun on satanut tai tarpeeksi ajettu (takuuajan pois). Pitäisi lanata kokoajan jotta pysyisi kunnossa.

 

Edessä olevassa rivivuokratalossa jouduttiin oikomaan ja stabiloimaan varastot kun rupesivat menemään kenolleen.

 

Sadevesikaivojenkin kanssa oli muistaakseni ongelmia kun maa laskeutui alemmas kun kaivot. Että silleen. Meillä pääurakoitsijana oli NCC (taitaa olla ATT:n suosima)."

 

Tuo Hartwallin hallin 1.15M perustamiskustannus yhdelle rakennukselle ei ole ihan linjassa kiinteistökaupan yhteydessä mainitun 2M putsauskulun kanssa.

 

t. Timo

[Lauri Tarkkonen 0]

IlmaIlu on viime aikoina kärsinyt melkoisia takaiskuja. Kauhavan ja Teiskon pitkä perinteet omaavat kentät ovat suhteellisen vähin äänin poistumassa ilmailukäytöstä, ilman että siitä nostetaan mitään suurempaa melua. Malmin alasaja on jo aika pitkään päätetty ja tämä prosesis on aika pitkään jatkuneen suunnitelmallisen myyräntyön tulos.  Sen onnistumisen on taannut ilmailuväen sinisilmäisyys ja keskittyminen lähinnä lentämiseen ja omiin pikku kiistoihin, joista SUIO:n tilanne on yksi pintaan noussut esimerkki.

 

Malmin tilanne on päässyt näin pitkälle, koska ilmailuväki on pitänyt Malmin kentän sulkemista ja alasajoa niin mahdottomana ajatuksena, ettei siihen ole kannattanut kamalasti paukkuja uhrata. Kaupungin kuristusote, joka näkyy esimerkiksi laillisuuden kannalta hyvin ärevluttavana rakennuskieltona on koskenut vain pieniä yrittäjiä, jotka olisivat kenties piristäneet paikan ilmapiiriä ja edelleen parantaneet sen palveluja. Nämä yrittäjät ovat jääneet yksin. Malmin lentoaseman yhstävät on tehnyt aika paljon työtä tilanteen selvittämisesksi, mutta sen on ollut hyvin vaikea saada viestiään perille, koska se on kuulunut aivan lähialueen paikallislehdissä sekä sen omilla sivuilla, mutta se ei ole saanut esimerkiksi valtiovallan suuntaan viestiä lentoaseman merkityksestä yleisilmailulle, mikä tietenkin johtuu siitä, että valtiovalta on antanut ilmailun strategian käytännössö Finavian haltuun ja Finnavia on katsonut vain reittiliikenteen ja siinäkin lähinnä ulkomaan liikenteen etuja. On tietenkin selvää, että reittiliikenteessä liikkuvat suuret rahat ja kaukoliikenteessä suuret koneet ja se on helppo nostaa valokeilaan, mutta yleisilmailu on täysin unohdettu. Finavialla on määrävä markkina-asema ja monopoli, mikä ei missään tilanteessa voi olla hyväksi, mikä näkyy nyt siinä, että sen on sallittu vuosikaudet ajaa alas yleisilmailun keskeistä lentopaikkaa ja Suomen tärkeintä koulutuspaikkaa.  Vaikka monessa yhteydessä on tuotu esille, että Malmi on Suomen tärkein ilmailun koulutuspaikka, niin sitä on määrätietoisesti ajettu alas.  Koska kokoomusjohto on katsonut voivansa käyttää tätä hyväkseen, niin se on myös aivan tietoisesti unohtanut ilmailijoiden pienet yritykset (lentokoulut, huoltoyritykset) ja harrasteilmailijat. Helsingin kaupunki käyttää esimerkiksi veneilijöiden satamien sponsorointiin huomattavasti enemmän varoja kuin mitä Malmin lentoaseman tappiot tai kulut ovat.  Malmin lentoaseman ylläpidolla olisi mahdollista saada lähes puolet suomen harrasteilmailjoista turvallisen valvotun lentotoiminnan piiriin.  Puhumattakaan siitä, että sillä taattaisiin ilmailukoulutuksen jatkuminen korkeatasoisena ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen.  On mielenkiintoista, että esimerkiksi Trafi ei turvallisuusraportissaan voinut sanallakaan sanoa Malmin merkityksestä ilmailun turfavllisuuden ja turvallisuusasenteiden kehittämiseen, mikä olisi luettavissa onnettomuustilastoista, jos sellaiseen olisi haluttu nädä vähän vaivaa.

 

ILmailijat ovat helppoa riistaa, koska kaikki toimivat pienissä yksiköissä ja SIL, jonka pitäisi olla ilmailijoiden tärkein etujärjestö on vasta aivan viime aikoina oivaltanut tehtävänsä, tähän saakka sen johdossa olevat, ovfat olleet sitä mieltä, ettei heihän tehtävänsä ole ottaa kantaa yhden lentokentän tilanteeseen. Tällä tavalla on tietenkin jätetty ovet auki ja lupa tuhota lentoasemat yksi toisensa jälkeen. Olisiko lentäjien aika löytää yhteinen agenda. Pitäsiin mahdollisena koota asiantuntijoista ryhmän, joka kävisi läpi viime vuosien tapahtumia ja peilaisi vaikkapa Finavian toimia, ei pitäisi olla vfaikeaa löytää runsaasti kritiikkiä sen strategiaan.  Olisi varmaan mahdollista löytää asiantuntijoita, jotka voisivat osoittaa Finavian stratetian lyhytnäköisyyden ja yksipuolisuuden.  On todella vaikea perustella johtajan 180,000 palkankorotusta.

 

Löytyisi varmasti asiantuntijoita osoittamaan RAJA:n siirron Malmilta Helsinki-Vantaalle päättömäksi sanelupolitiikaksi.  Tällaiset  toimet eivät kuulu eivätkä ne onnistu sellaisilta pieniltä yrittäjiätä joita melksin kaikki Malmin yrittäjät ovat. Patrialta ei varmaankaan ole toivoa saada apua, koska sen johdon tahto on valtio-omistajan taskussa ja vaikka suuri yleisö luulee, että valtio-omistajan tahto on kansan etu, niin nyt se on valjastettu aivan liian pienten etupiirien eduksi ja tietämättömät poliitikot ovat kuin pässi narussa, joilla ei voi olla tähän asiaan tietoa taitoa eikä välttämättä kansalaiskuntoa eli selkärankaa.

 

Onko niin, että Malmin lentoaseman ystävät ovat ainoa kokoava voima, jolla saadaa joukot organisoiduksi puolustamaan suomalaist ilmailua ja sen tärkeintä tukikohtaa?

 

- Lauri Tarkkonen

 

[Topi Falkenberg 412]

Sain tällaisen viestin:

 

"Maaperä näyttäisi olevan oletettuakin huonompi. Fallkullasta saadun tiedon mukaan on joka yhtiössä ongelmia jotka aiheutuvat savimaasta ja stabiloinnista. Niistä vaan Helsingin kaupunki on vaiennut, eikä niistä olla uutisoitu. Yhdestä yhtiöst katkesi maavirtakaapeli

t. Timo

 

Ja Fallkullassa maaperä on kuitenkin stabiloitu. Stabiloimattomasta savikosta hyvä esimerkki on Vilppulantien alapäässä oleva 70-80-lukujen vaihteessa valmistunut kerrostalokeskittymä. Talot ovat paalutettu paikoilleen - ja siinä ne edelleen horjumatta seisovat - toisin kun pihamaa joka painuu, vedet seisovat koska sadevesikaivot ovat pahimmillaan montakymmentä senttimetriä maaperää korkeammalla, vesi- ja viemärilinjat ovat vinksinvonksin, kaapelit killillään, sokkeliin ankkuroitujen portaiden alin askelkorkeus asfaltinpinnasta voi olla mitä tahansa jne. Mutta ei hätää, asukkaathan korjaukset maksavat. Pekanraitin puolella katkesi kahden talon vällillä kaukolämpöä jakava putki keskellä talvea, hätäkorjaushinta oli 50 000 euroa, viemäri- ja käyttövesilinjat kulkevat yhtä painuneina, mutta katkeamattomina, edellisen alla edelleen... Odottavat vaan vuoroaan. Oikea tapa korjata koko aluetta vaivaavat sulamisvesimurheet, painuneet kulkuväylät, kaapelointikanavat, ja putkilinjat olisi paalutus, uusien vetäminen ja muun piha-alueen stabilointi. Aika kallista, nyt asukkaat maksavat ne jälkikäteen, olisi ollut parempi aikoinaan laittaa ne rakennuskustannuksiin ja ensimmäisten ostajien maksettavaksi. Ai niin, ei olisi enää mahtunut Hitashintajärjestelmän raameihin! Ikävä kyllä alueen rakennuksista suurin osa on kaupungin vuokrataloyhtiön hallinnassa, menee verovaroista loppujen lopuksi kai...

[Lauri Tarkkonen 0]

Perustamiskustannuksia ei lasketa rakennuskustannuksiin, ne menvät eri momentilta, viime kädessä veronmaksajien pohjattomasta taskusta. Ei kai kukaan ajattele, että Pajunen ja hänen perijänstä olisivat tai edes haluaisivat olla vastuussa seurauksista, joita kenties saamme vuosien kuluttua. Kun sitten asiasta nousee polemiikkia, niin rakentajat sanoivat, että eihän tätä kukaan olisi osannut odottaa.

[Topi Falkenberg 412]

Juu noinhan se oikeasti menee. Helatehtaan, vanhan Primon tontille noussut kerrostalomöykky, edustaa uusinta uutta savikkorakentamista, kiva nähdä onko Fallkullan kokemuksista opittu mitään? Maaperän puhdistuskustannukset tällä tontilla voisivat myös antaa osviittaa kentän tilanteeseen?

[Väinö Kuukka 0]

IlmaIlu on viime aikoina kärsinyt melkoisia takaiskuja. Kauhavan ja Teiskon pitkä perinteet omaavat kentät ovat suhteellisen vähin äänin poistumassa ilmailukäytöstä, ilman että siitä nostetaan mitään suurempaa melua. Malmin alasaja on jo aika pitkään päätetty ja tämä prosesis on aika pitkään jatkuneen suunnitelmallisen myyräntyön tulos.  Sen onnistumisen on taannut ilmailuväen sinisilmäisyys ja keskittyminen lähinnä lentämiseen ja omiin pikku kiistoihin, joista SUIO:n tilanne on yksi pintaan noussut esimerkki.

 

Malmin tilanne on päässyt näin pitkälle, koska ilmailuväki on pitänyt Malmin kentän sulkemista ja alasajoa niin mahdottomana ajatuksena, ettei siihen ole kannattanut kamalasti paukkuja uhrata. Kaupungin kuristusote, joka näkyy esimerkiksi laillisuuden kannalta hyvin ärevluttavana rakennuskieltona on koskenut vain pieniä yrittäjiä, jotka olisivat kenties piristäneet paikan ilmapiiriä ja edelleen parantaneet sen palveluja. Nämä yrittäjät ovat jääneet yksin. Malmin lentoaseman yhstävät on tehnyt aika paljon työtä tilanteen selvittämisesksi, mutta sen on ollut hyvin vaikea saada viestiään perille, koska se on kuulunut aivan lähialueen paikallislehdissä sekä sen omilla sivuilla, mutta se ei ole saanut esimerkiksi valtiovallan suuntaan viestiä lentoaseman merkityksestä yleisilmailulle, mikä tietenkin johtuu siitä, että valtiovalta on antanut ilmailun strategian käytännössö Finavian haltuun ja Finnavia on katsonut vain reittiliikenteen ja siinäkin lähinnä ulkomaan liikenteen etuja. On tietenkin selvää, että reittiliikenteessä liikkuvat suuret rahat ja kaukoliikenteessä suuret koneet ja se on helppo nostaa valokeilaan, mutta yleisilmailu on täysin unohdettu. Finavialla on määrävä markkina-asema ja monopoli, mikä ei missään tilanteessa voi olla hyväksi, mikä näkyy nyt siinä, että sen on sallittu vuosikaudet ajaa alas yleisilmailun keskeistä lentopaikkaa ja Suomen tärkeintä koulutuspaikkaa.  Vaikka monessa yhteydessä on tuotu esille, että Malmi on Suomen tärkein ilmailun koulutuspaikka, niin sitä on määrätietoisesti ajettu alas.  Koska kokoomusjohto on katsonut voivansa käyttää tätä hyväkseen, niin se on myös aivan tietoisesti unohtanut ilmailijoiden pienet yritykset (lentokoulut, huoltoyritykset) ja harrasteilmailijat. Helsingin kaupunki käyttää esimerkiksi veneilijöiden satamien sponsorointiin huomattavasti enemmän varoja kuin mitä Malmin lentoaseman tappiot tai kulut ovat.  Malmin lentoaseman ylläpidolla olisi mahdollista saada lähes puolet suomen harrasteilmailjoista turvallisen valvotun lentotoiminnan piiriin.  Puhumattakaan siitä, että sillä taattaisiin ilmailukoulutuksen jatkuminen korkeatasoisena ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen.  On mielenkiintoista, että esimerkiksi Trafi ei turvallisuusraportissaan voinut sanallakaan sanoa Malmin merkityksestä ilmailun turfavllisuuden ja turvallisuusasenteiden kehittämiseen, mikä olisi luettavissa onnettomuustilastoista, jos sellaiseen olisi haluttu nädä vähän vaivaa.

 

ILmailijat ovat helppoa riistaa, koska kaikki toimivat pienissä yksiköissä ja SIL, jonka pitäisi olla ilmailijoiden tärkein etujärjestö on vasta aivan viime aikoina oivaltanut tehtävänsä, tähän saakka sen johdossa olevat, ovfat olleet sitä mieltä, ettei heihän tehtävänsä ole ottaa kantaa yhden lentokentän tilanteeseen. Tällä tavalla on tietenkin jätetty ovet auki ja lupa tuhota lentoasemat yksi toisensa jälkeen. Olisiko lentäjien aika löytää yhteinen agenda. Pitäsiin mahdollisena koota asiantuntijoista ryhmän, joka kävisi läpi viime vuosien tapahtumia ja peilaisi vaikkapa Finavian toimia, ei pitäisi olla vfaikeaa löytää runsaasti kritiikkiä sen strategiaan.  Olisi varmaan mahdollista löytää asiantuntijoita, jotka voisivat osoittaa Finavian stratetian lyhytnäköisyyden ja yksipuolisuuden.  On todella vaikea perustella johtajan 180,000 palkankorotusta.

 

Löytyisi varmasti asiantuntijoita osoittamaan RAJA:n siirron Malmilta Helsinki-Vantaalle päättömäksi sanelupolitiikaksi.  Tällaiset  toimet eivät kuulu eivätkä ne onnistu sellaisilta pieniltä yrittäjiätä joita melksin kaikki Malmin yrittäjät ovat. Patrialta ei varmaankaan ole toivoa saada apua, koska sen johdon tahto on valtio-omistajan taskussa ja vaikka suuri yleisö luulee, että valtio-omistajan tahto on kansan etu, niin nyt se on valjastettu aivan liian pienten etupiirien eduksi ja tietämättömät poliitikot ovat kuin pässi narussa, joilla ei voi olla tähän asiaan tietoa taitoa eikä välttämättä kansalaiskuntoa eli selkärankaa.

 

Onko niin, että Malmin lentoaseman ystävät ovat ainoa kokoava voima, jolla saadaa joukot organisoiduksi puolustamaan suomalaist ilmailua ja sen tärkeintä tukikohtaa?

 

- Lauri Tarkkonen

 

 

Tietysti, jos saisi tutkivan journalistin ottamaan nämäkin asiat huomioon. Suomen Kuvalehti voisi olla yksi. Hesarista ei taida olla, koska se on tähänkin asti totellut kaupungintaloa kaikessa uutisoinnissa.

[Lauri Tarkkonen 0]

Soitin Suomen Kuvalehden päätoimittajalle jokunen aika siten, Hän oli sitä mieltä, että lehden ei ole syytä puuttua tällaiseen pieneen kunnalliseen kärhämään. Hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että tämä päätös nitistää noin 45 % harrasteilmailusta ja että 65 % suomalaisessta lentokoulutusksesta tapahtuu Malmilla. 

 

Tämän jälkeen hän julkaisi Jyri Raivion artikkelin, jossa ainoa negatiivinen näkölulma oli, että valtiovalta pistää päänstä pensaaseen, eikä aio rakentaa korvaavaa kenttää. Ilmeisesti Suomen kuvalehti haluaa olla hampaaton perhelehti, jonka on tärkeää pysyä väleissä kokoomuksen kanssa.'

 

- Lauri Tarkkonen

[Santeri Ruuskanen 0]

Soitin Suomen Kuvalehden päätoimittajalle jokunen aika siten, Hän oli sitä mieltä, että lehden ei ole syytä puuttua tällaiseen pieneen kunnalliseen kärhämään. Hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että tämä päätös nitistää noin 45 % harrasteilmailusta ja että 65 % suomalaisessta lentokoulutusksesta tapahtuu Malmilla. 

 

Tämän jälkeen hän julkaisi Jyri Raivion artikkelin, jossa ainoa negatiivinen näkölulma oli, että valtiovalta pistää päänstä pensaaseen, eikä aio rakentaa korvaavaa kenttää. Ilmeisesti Suomen kuvalehti haluaa olla hampaaton perhelehti, jonka on tärkeää pysyä väleissä kokoomuksen kanssa.'

 

- Lauri Tarkkonen

Mikäli jokunen aika tarkoittaa yli paria viikkoa, on Suomen Kuvalehdellä nyt uusi päätoimittaja.

[Lauri Tarkkonen 0]

Soitin nykyiselle päätoimittajalle Ville Pernaalle, jos päätoimittaja olisi vaihtunut olisin soitatnut uudelleen. Sovimme myös, että laitan sähköpostissa yhteystiedot ja jonknlaisen tilannekatsauksen, jossa selvitän miksi Malmin lentoaseman kohtalo ei ole vain pieni kunnallinen kärhämä, eipä sieltä ole vastattu. Mikään ei estä muita painostamasta. Olen varma, että hän on lukenut esimerkiksi Klaus Bremerin esiinnostaman Esa Korjuksen artikkelin, mutta asia ei ilmeisesti kiinnosta. Eivät hyvät veljet noki toisiaan.

 

- Lauri Tarkkonen

[Jouni Haimi 0]

Soitin nykyiselle päätoimittajalle Ville Pernaalle, jos päätoimittaja olisi vaihtunut olisin soitatnut uudelleen. Sovimme myös, että laitan sähköpostissa yhteystiedot ja jonknlaisen tilannekatsauksen, jossa selvitän miksi Malmin lentoaseman kohtalo ei ole vain pieni kunnallinen kärhämä, eipä sieltä ole vastattu. Mikään ei estä muita painostamasta. Olen varma, että hän on lukenut esimerkiksi Klaus Bremerin esiinnostaman Esa Korjuksen artikkelin, mutta asia ei ilmeisesti kiinnosta. Eivät hyvät veljet noki toisiaan.

 

- Lauri Tarkkonen

 

 

Jos jutulla ei olejulkaisu arvoa päätoimitjaei julkaise.ja kannataa muutenkin ehkä tutustua esim siihen miten media toimii esim valitessaan juttuja.Ja se ei mitenkää liity mihinkään hyvä velisysteemiin  se.

[Väinö Kuukka 0]

Soitin nykyiselle päätoimittajalle Ville Pernaalle, jos päätoimittaja olisi vaihtunut olisin soitatnut uudelleen. Sovimme myös, että laitan sähköpostissa yhteystiedot ja jonknlaisen tilannekatsauksen, jossa selvitän miksi Malmin lentoaseman kohtalo ei ole vain pieni kunnallinen kärhämä, eipä sieltä ole vastattu. Mikään ei estä muita painostamasta. Olen varma, että hän on lukenut esimerkiksi Klaus Bremerin esiinnostaman Esa Korjuksen artikkelin, mutta asia ei ilmeisesti kiinnosta. Eivät hyvät veljet noki toisiaan.

 

- Lauri Tarkkonen

 

Näin se on.

 

Jutulla sinänsä on iso merkitys, koska se avaisi ns. sisäänrakennettua korruptiota, jota ei Transparency näe. Ja juuti siksi siihen ei kukaan kai tartu edes metrin kepillä. Median vapaus on aina näennäistä. Pitää vielä yrittää.

[Lauri Tarkkonen 0]

Median suhtautuminen Malmin lentoaseman alasajoon kertoo karua kieltä lehdistön journalistisesta moraalista ja sidoksista erilaisiin taustavaikuttajiin. Siitä huolimatta, että varsin monipuolisen journalistin urani alkuvaiheista on kohta n. 55 vuotta, ja vaikka siitä kun aktiivisesti kirjoittelin ja olin tekemässä yleisiä lehtia, niin en usko lehden tai muun median kovin paljon muuttaneen toimintatapojaan. Uskallan jopa väittää, että rahalla on paljon suurempi valta kuin 60- - 80-luvulla. Ainakin alalla vielä toimivat entiset kolleegat väittävät näin.

- Lauri Tarkkonen

[Timo Hyvönen 208]

MLY:n syyskokous on nyt lauantaina klo 13 Malmilla. Käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle & puheenjohtaja. Mikäli olet kiinnostunut aktiivityöstä (jota saa toki tehdä hallituksen ulkopuolellakin), mailaa lyhyt kuvaus itsestäsi info@malmiairport.fi

 

t. Timo

[Aarno Kansikas 0]

Tekniikan Maailma 21/2014

 

"Ilmasta näkee kiusallisen hyvin, miten paljon asuinalueeksi sopivaa maata Helsingissä vielä on"

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Esa Sairio 769]

Hyvä TM ja päätoimittaja!

 

yES

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Malmin lentokenttää on pyritty lopettamaan jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan. Tähän saakka Malmin säilymisen ohuena oljenkortena on toiminut se tosiasia, ettei korvaavaa lentokenttää ole. Nyt on päätetty, ettei sekään ole enää riittävä peruste jatkaa Malmin lentokenttätoimintaa.

 

Tässä tilanteessa on toki ansiokasta käydä viivytystaistelua. Se on juuri parasta tuntemaani harrastusilmailun edistämistä. Tosiasia lienee kuitenkin se, että Malmin toiminta ajetaan alas parin vuoden sisällä. Se päätös näyttää tehdyn sellaisessa kabinetissa, jossa on vain riittävän isoja poikia ja tyttöjä.

 

Kun Malmia oltiin edellisen kerran lopettamassa, Finavia tarjoutui rakentamaan uuden lentokentän kunhan vain sen ylläpidosta jatkossa vastaisi joku muu. Mielestäni tämä on "paras tarjous" tähän mennessä. Sitä paikkaa uudelle kentälle ei vaan olla löydetty. Näyttää siltä, ettei lähivuosikymmeninä löydetäkään.

 

Maalaispojan älyni kehottaa nyt panostamaan olemassa olevien kenttien parannukseen. Nimenomaan siltä pohjalta, mitä Finavian aiempi tarjous sisällöllisesti merkitsee. Eli ilmailuväen valtuuttaman tahon pitäisi pikimmiten aloittaa neuvottelut Finavian kanssa siitä, kuinka tätä Finavian tarjousta voidaan soveltaa olemassa olevien kenttien infrastruktuurin parantamiseen siinä samassa hengessä kuin mitä uuden lentokentän rakentaminen tarkoitti.     

 

Mielipiteeni pohjaa sellaiseen ajatteluun, ettei ensinnäkään pidä jäädä tuleen makaamaan. Elämää on elettävä eteenpäin niistä lähtökohdista, joita voidaan pitää realistisina. Ja toiseksi siihen elämänkokemukseen, ettei ilmailuväen ole syytä tuhlata kaikkea ruutia taistelussa, jota ei voi voittaa.

 

Seppo