Ei se ole Höytiäinen vaan Pyhäselkä

[Pekka Holopainen 98]

En tiedä mistä viime sotien ajasta kertovaan ilmailukirjallisuuteen on putkahtanut tämä virhe, joka näyttää toistuvan miltei jokaisessa kirjassa, jonka olen lukenut. Joensuun sotakenttien yhteydessä puhutaan lähes aina järvestä Höytiäinen, kun tarkoitetaan järveä Pyhäselkä.

 

Viimeksi tänään luin Seppo Porvalin kirjan "Sotalentäjä Ville Salminen", Apali, ISBN 952-5026-43-4. Siinä sivulla 86 Porvali kirjoittaa: "Pommikoneille oli aurattu kiitorata Höytiäisen Linnunlahden toista metriä paksulle jäälle", jne. Tuossa tarkoitettiin talvella 1943 pääasiassa Dornier Do-17-koneiden käyttämää jääkenttää, jolta mm. Salmisen Ville starttasi sotalennoilleen.

 

Kyseinen kenttä sijaitsi kuitenkin suunnilleen koordinaattien N62 36 00  E29 42 50 kohdalla (Google Earth) Pyhäselän jäällä Joensuun kaupungin edustalla eikä lähelläkään Höytiäistä. Tämä asia olisi helppo tarkistaa minkä tahansa aikakauden kartoista. Kukaan ei liene viitsinyt vaivautua tarkistamaan tietoa. Samankaltaiset virheet toistuvat useissa eri tekijöiden kirjoissa eri kenttien suhteen. Puhutaan Höytiäisestä, kun tarkoitetaan Pyhäselkää (järvien nimiä ei toki ole vaihdettu sotien jälkeen  ).

 

Myös Höytiäisellä oli lentotoiminta sotien aikana. Höytiäisen Hirvirannalta starttasivat vesitasokoneet (Junkersit ja Heinkell He-115- koneet) kuljettaen kaukopartiomiehiä rintaman taakse itään. Hirviranta sijaitsee suunnilleen koordinaattien

N62 42 50  E29 47 26 kohdalla Höytiäisen rannalla. Pommikoneita tai hävittäjiä ei sieltä liene kuitenkaan noussut ilmaan edes talvella.

 

Pekka

 

[Jukka Nisula 2 275]

Puhut asiaa, virheitä varmasti löytyy kirjallisuudessa. Täällä foorumilla oli takavuosina paljonkin juttua noista Joensuun Pyhäselän rantakentistä, mm. Noljakasta ja Linnunlahdesta. Oliko se nyt ketjussa "Kellään tietoja vanhoista kentistä" tai jossain muussa. Joka tapauksessa muistaakseni Maliniemen Mikko oli käynyt paikan päällä kuvaamassakin paikkoja, ja käytiin läpi noilla rantahiekoilta operoineet laivueetkin siinä samalla. Vesi oli alhaalla, ja kiitorataa tuli ilmaiseksi...

 

Jukka

 

[Harri Mustonen 152]

Pyhäselän lentokenttien toiminnasta on hyvä kuvaus Pasi Tuunaisen kirjoittamana Noljakan-kirja historiateoksessa, (ISBN 952-91-7910). Kirjan on kustantanut  Siilaisen-Noljakan asukasyhdistys vuonna 2004. Kirjassa on erittäin seikkaperäinen kuvaus Pyhäselän lentotukikohdista sisältäen mm. kartan lentolaivueiden sijainnista ja ilmakuvan josta selviää kiitoratojen suunnat Höytiäisen kanavan suulla. Tuunaisen mukaan kenttä oli erittäin merkittävä kesän -41 hyökkäysvaiheessa. Tuolloin kentältä operoi noin 50 hävittäjää sekä Lentolaivue 42 Blenheim-pommikoneilla. Vielä 50-luvulla ranta oli merkitty kirjan mukaan ilmavoimien varalaskupaikaksi. Kentästä kiinnostuneen kannattaa ehkä kysellä kirjaa Joensuun kaupungilta. Itse hankin kirjan koska isäni kotipaikka sijaitsi Noljakan Nuottaniemessä ja vietin siellä paljon kesiäni 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin oli vielä selvästi nähtävillä rantatörmään kaivettuja lentokoneiden suojapaikkoja. 

 

T.Harri

 

Lueskelin kirjaa vielä iltasella tarkemmin. Kirjan mukaan Pyhäselän lentokentät vai täytyisikö sanoa lentokenttäalueen kiitoradat jakaantuivat seuraavasti.

 

- Höytiäisen kanavan suulla hiekkakenttä jonka pääkiitorata 1400 metriä itä - länsi suunnassa sekä lyhyempi, risteävä 900 metrin rata pääsuuntana etelä.

 

- Linnunlahdella, nykyisen raviradan paikalla pienempi 700 x 400 kokoinen kesäkenttä.

 

- Linnunlahdella jääkiitotie 1942-43 etelä - pohjois suunnassa.

 

- Lisäksi Ylämyllyn Lautansuonlahdella oli oma rantakenttä.

 

Lentokoneet oli sijoitettu rannan suojaan välille Linnunlahti Noljakka.

 

Sama

[Pekka Holopainen 98]

...

mukaan ilmavoimien varalaskupaikaksi. Kentästä kiinnostuneen kannattaa ehkä kysellä kirjaa Joensuun kaupungilta. Itse hankin kirjan koska isäni kotipaikka sijaitsi Noljakan Nuottaniemessä ja vietin siellä paljon kesiäni 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin oli vielä selvästi nähtävillä rantatörmään kaivettuja lentokoneiden suojapaikkoja. 

 

T.Harri

 

Minä asun Noljakassa (vuodesta 1987) ja omaan myös tuon kirjan. Ihan mielenkiintoista luettavaa muutenkin kuin näiden ilmailujuttujen osalta. 1960-luvulla ranta ei varmaankaan vielä ollut yhtä rehevöitynyt ja pusikoitunut kuin se nyt on. Lisäksi Noljakan Aavarannalla on 1990-luvun taitteessa suoritettu maisemointitöitä, jotka ovat peittäneet alleen yhden kentän. Muidenkaan (tuohon kirjaan merkittyjen) kenttien olemassaoloa ei voi enää havaita ellei tiedä mitä etsii.

 

Pekka

 

Edit:

 

...

 

Lueskelin kirjaa vielä iltasella tarkemmin. Kirjan mukaan Pyhäselän lentokentät vai täytyisikö sanoa lentokenttäalueen kiitoradat jakaantuivat seuraavasti.

 

- Höytiäisen kanavan suulla hiekkakenttä jonka pääkiitorata 1400 metriä itä - länsi suunnassa sekä lyhyempi, risteävä 900 metrin rata pääsuuntana etelä.

 

- Linnunlahdella, nykyisen raviradan paikalla pienempi 700 x 400 kokoinen kesäkenttä.

 

- Linnunlahdella jääkiitotie 1942-43 etelä - pohjois suunnassa.

 

- Lisäksi Ylämyllyn Lautansuonlahdella oli oma rantakenttä.

 

Lentokoneet oli sijoitettu rannan suojaan välille Linnunlahti Noljakka.

 

Sama

 

Unohdit tuosta Noljakan Aavarannalla kesällä 1941 sijainneen LLv28:n (Moranet) ja LLv 26:n (Fiatit) työkentän (kenttä numero 2 kirjassa). Tämä kenttä on nyttemmin maisemoitu eräänlaiseksi "rantapuistikoksi".

 

Tuosta Höytiäisen kanavasta tuli mieleeni, että mahdollisesti juuri tuo LLv 42:n kesällä 1941 ja myöhemmin LLv 46:n käyttämä kenttä Höytiäisen kanavan suulla on johtanut virheelliseen "perimätietoon" siitä, että nämä kentät sijaitsisivat Höytiäisen järven rannalla, mikä ei siis pidä paikkaansa.

 

Kuinka ollakaan isäni osti 1960-luvulla maatilan Liperin Lautasuolta. Tuo mainitsemasi Lautasuon lahden rantakenttä sijaitsi juuri isäni ostamalla maalla. Sielläkin oli 1960-luvulla havaittavissa jälkiä lentokentästä. Rantahiekan sisästä nousi mm. paikoitellen öljyä siinä kävellessä. 

 

 

[Harri Mustonen 152]

Unohdit tuosta Noljakan Aavarannalla kesällä 1941 sijainneen LLv28:n (Moranet) ja LLv 26:n (Fiatit) työkentän (kenttä numero 2 kirjassa). Tämä kenttä on nyttemmin maisemoitu eräänlaiseksi "rantapuistikoksi".

 

Tulkitsin tuon numero 2:n vain noiden hävittäjälaivueiden sijoituspaikaksi koska karttaan ei ollut merkitty kiitorataa. Mutta onhan näillä laivueilla varmaankin ollut siinä rannassa myös oma kiitorata, sillä rullaus rantaa pitkin pääkiitoradalle Nuottaniemen ja Kallioniemen ohi olisi ollut pitkä.

 

Tuosta Höytiäisen kanavasta tuli mieleeni, että mahdollisesti juuri tuo LLv 42:n kesällä 1941 ja myöhemmin LLv 46:n käyttämä kenttä Höytiäisen kanavan suulla on johtanut virheelliseen "perimätietoon" siitä, että nämä kentät sijaitsisivat Höytiäisen järven rannalla, mikä ei siis pidä paikkaansa.

 

Päätelmäsi tuntuu uskottavalta. Jotain tällaista minäkin olen uumoillut noita kirjoja selatessani. Aika leveällä haarukalla kenttiä on näköjään kirjoihin nimetty. Tarkkana pitää siis olla! Tässä hatunnosto SIH kirjasarjan tekijöille, Keskiselle, Stenmannille ja Niskalle, jotka ovat nimenneet kentät oikein kuvateksteihin.

 

Vielä hieman perimätietoa Pyhäselän kentistä. Setäni olivat sota-aikaan nuoria pojankloppeja. He olivat uimassa Höytiäisen kanavan suulla ensimmäisten koneiden laskeutuessa sinne kesällä -41. Pojat säikähtivät laskeutuvia koneita ja juoksivat hädissään karkuun luullessaan koneita vihollisen koneiksi. Asian oikean laidan selvittyä pojat sitten norkoilivat kentän laidalla koko kesän.

 

Harri

[Pekka Holopainen 98]

Tulkitsin tuon numero 2:n vain noiden hävittäjälaivueiden sijoituspaikaksi koska karttaan ei ollut merkitty kiitorataa. Mutta onhan näillä laivueilla varmaankin ollut siinä rannassa myös oma kiitorata, sillä rullaus rantaa pitkin pääkiitoradalle Nuottaniemen ja Kallioniemen ohi olisi ollut pitkä.

...

 

Tämä Noljakan ranta on kauttaaltaan matalaa hiekkarantaa, joten kiitotie lienee sijainnut vastaavanlaisella hiekkarannalla kuin se pommareidenkin kenttä. Tämä hiekka taas on todennäköisesti peräisin vuodelta 1859, jolloin Höytiäisen vedenlaskukanavaa rakennettaessa kanavassa ollut pato murtui ja Höytiäisen vedet pääsivät vapaasti virtaamaan Pyhäselkään tuoden mukanaan myös miljoonia? tonneja hiekkaa. Olen nähnyt noissa sota-ajasta kertovissa kirjoissa kuvia Aavarannalta, jotka tukevat tätä ajatusta. Kesinä 1941 - 1943 Pyhäselän vesi oli niin alhaalla, että näitä rantakenttiä olisi voinut perustaa enemmänkin. Muutama vuosi sitten vesi oli niinikään hyvin alhaalla paljastaen suunnilleen samat alueet - tosin nyt kaislan ja muun järven rehevöitymisen seurauksena syntyneen kasvillisuuden peittämänä.

 

Pekka

 

[Pasi Kajo 0]

Ja ilmeisesti kesäaikaan -41 -42 oli Pyhänselän vesi ankarasti alhaammalla kuin normaalisesti, joten senkin takia rantahietikko oli paljaana mahdollistaen lentoiminnan. Vastaavaa vesivähyyttähän oli Pielisessä muutama vuosi sitten.

 

Siellä Höytiäisen rannalla on muuten edelleen näkyvissä salpalinjan kivet rannalla, ja on olemassa kuvakin, jossa He kone on parkissa sota-aikaan ja net kivet näkyy taustalla..

 

Aikanaan rippikoulun käynyt ko. rannalla, hirvirannalla.

[Harri Mustonen 152]

Näistä Pyhäselän kentistä nyt innostuttuani kyselin tänään vielä vanhemmalta polvelta muistoja asiasta.

 

Vanhempi setäni, joka kesällä -41 oli 11v, muistaa tosiaankin kuinka hävittäjät operoivat Nuottaniemen ja Siilaispuron väliseltä hiekalta. Oli kuulemma joku koneista päättänyt laskun rannan lepikkoonkin jääden pystyyn tervaleppää vasten. Kenttä saattoi siis olla hankala ja lyhyt hävittäjille?

 

Koska hiekan pölyäminen oli ongelma koneille, yritettiin kentän pintaa kovettaa mm. painavilla jyrillä. Paikalliset asukkaat varoittelivat, että hiekkakenttä ei kestäisi painavia vehkeitä. Noljakan rannan hiekkakerros kun on vain noin metrin paksu, jonka jälkeen alkaa savikerros. No, varoituksista huolimatta kentän kunnostusväki lähti hommaa kokeilemaan ja niinhän siinä sitten kuulemma kävi, että kenttä ei kestänyt jyriä vaan jyrät upposivat hiekkaan ja saveen.

Noljakka-kirjan mukaan hiekan pölyämistä koetettiin estää myös kastelemalla ja suolaamalla kenttää.

 

Harri

 

[Jukka Nisula 2 275]

Noljakka Jatkosodan alussa:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

[Pekka Holopainen 98]

...

Siellä Höytiäisen rannalla on muuten edelleen näkyvissä salpalinjan kivet rannalla, ja on olemassa kuvakin, jossa He kone on parkissa sota-aikaan ja net kivet näkyy taustalla..

...

 

Samoin Höytiäisen kanavan suulla sen länsipuolella (suunnilleen siinä kohdassa, missä edellisessä kuvassa lukee Höytiäisen kanava) on näkyvissä näitä kiviä. Siitä jonkin matkaa pohjoisempana osa Salpalinjaa on entisöity bunkkereineen. Paikalla toimii Joensuun bunkkerimuseo, jossa on sodan aikaista rekvisiittaa ja kesäaikana yleensä asiaa tunteva opastus.

 

Pekka

 

[Pekka Holopainen 98]

Näistä Pyhäselän kentistä nyt innostuttuani kyselin tänään vielä vanhemmalta polvelta muistoja asiasta.

 

Vanhempi setäni, joka kesällä -41 oli 11v, muistaa tosiaankin kuinka hävittäjät operoivat Nuottaniemen ja Siilaispuron väliseltä hiekalta. Oli kuulemma joku koneista päättänyt laskun rannan lepikkoonkin jääden pystyyn tervaleppää vasten. Kenttä saattoi siis olla hankala ja lyhyt hävittäjille?

 

"Kuukkelimaasta" mitattuna n. 1 km. Paljon lyhyemmiltäkin kentiltä operoitiin hävittäjillä. Sitä tosin en tiedä oliko kentän päistä puusto hakattu pois tuohon aikaan. Mahdollisesti eivät ainakaan kaikki tervalepät  .

 

Pekka

 

 

[Guest 280761js]

Linnunniemessä, Vainonniemen huvilan ja Linnunniemen huvilan välissä sijaitsi sodan aikana useita Joensuun kauppiaiden ja liikemiesten huviloita.

Ainakin yhteen niistä oli majoitettu alueelta toimivien lentokoneiden miehistöä.

Huvila tosin paloi, mutta paikalla on nyt kyltti raunioiden kohdalla kertomassa paikan kunniakkaasta historiasta.

[Arto Laaninen 3]

Hirvirannan Junnuja ja Heinkeliä lukuun ottamatta ”Höytiäisten” sotilaskoneet olivat tosiaankin Pyhäselän rannoilla (Ylämylly-Noljakka-Aavaranta-Linnunniemi-Linnunlahti) ja Onttolan (nyk. EFJO) lentokentällä.

Sekaannuksia on aiheuttanut se, että paikallinen väestö käytti ainakin 1920-30-luvuilla Onttolan seudusta nimitystä Höytiäinen. Paikannimi näkyy sodanjälkeisissä peruskartoissakin. Rajavartioston kasarmit, joissa pommituslentäjät asuivat, tunnettiin joensuulaisten keskuudessa nimellä Höytiäisen kasarmit. Lykynlammen hiihtomaja oli Höytiäisen hiihtomaja (myös siellä sekä mm. Noljakan huviloilla ja maatiloilla asui lentäjiä). Kun Onttolaan tultiin junalla, jäätiin Höytiäisen seisakkeelle. Jopa Onttolan lentokentästä käytettiin aluksi nimitystä Höytiäisten kenttä. Paikallinen urheiluseura on vieläkin nimeltään Höytiäisen Urheilijat.

Eli esim. haastateltavat eivät ole aina tarkoittaneet Höytiäisistä puhuessaan mitään järveä, vaan tätä ”sotatoimialuetta” laajemmin.

 

Arto Laaninen

sihteeri

Joensuun Ilmasilta

 

Tässä Hirviranta ennen ja nyt, koneet olivat panssariesteiden luona:

[ attachment removed / expired ]

[ attachment removed / expired ]

 

Etualalla Noljakka, taustalla Ylämylly, kumpikin nykyään kesäisin laskeutumiskelvotonta kaislamätästä:

[ attachment removed / expired ]

[ attachment removed / expired ]

 

Onttolan vanha halli ennen ja nyt, kattolevytkin vielä alkuperäiset:

[ attachment removed / expired ]

[ attachment removed / expired ]

 

Toinen halli paloi pommituksessa 8.8.-44, siitä on jäljellä vain betonilattia:

[ attachment removed / expired ]

 

 

[Olavi Uotila 184]

Pikkuisen Off-topic, huumorilla:

 

Kontiolahdella, Höytiäisen rannalla, on mm. kahvila. Samalla rannalla näkyy punainen rakennus, joka kuuluu Höytiäisen purjehdusseuralle. Kyseisen rakennuksen punaisella seinällä komeilee valkoisin kirjaimin teksti: HÖPS    (HÖytiäisen PurjehdusSeura).

[Arto Laaninen 3]

Siis kun vanha joensuulainen kertoo olleensa 1930-luvulla rakentamassa Höytiäisen kenttää, hän tarkoittaa Onttolaa. Ja jos hän kertoo olleensa sota-aikana raivaamassa Höytiäisen rantakenttää, hän tarkoittaa Ylämyllyä ja Noljakkaa. Järvi on Pyhäselkä, mutta paikannimi Höytiäinen.

 

Noljakan poikkikiitotie pohjoisesta etelään. Vasemmalla näkyvä lennonjohtotorni rakennettiin vasta 1990-luvulla lintujen tarkkailuun:

[ attachment removed / expired ]

 

Onttolan halli ulkoapäin:

[ attachment removed / expired ]

 

Hirviranta:

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

[Guest kaenkkix]

Linnunniemessä, Vainonniemen huvilan ja Linnunniemen huvilan välissä sijaitsi sodan aikana useita Joensuun kauppiaiden ja liikemiesten huviloita.

Ainakin yhteen niistä oli majoitettu alueelta toimivien lentokoneiden miehistöä.

Huvila tosin paloi, mutta paikalla on nyt kyltti raunioiden kohdalla kertomassa paikan kunniakkaasta historiasta.

Oli isoisäni Y.A.Kankaanrinnan upea kolmikerroksinen hirsihuvila.Paloi juhannuksena 41 tai 42 en oo ihan varma vuodesta. Suvussa kulkeneiden "huhu"puheiden mukaan palossa olisi

kuollut kaksi vänrikkiä ,joiden epäiltiin tupakoineen juhlatuulella ollessaan sängyssä. Paikalla oli aikoinaan ainaskin valtavan kivijalan jäänteet , eipä ole tullut vuosiin käytyä ,mutta täytyypä

tänä kesänä käydä katsomassa millainen muistomerkki paikalla seisoo.

[Kyösti Partonen 0]

Oli isoisäni Y.A.Kankaanrinnan upea kolmikerroksinen hirsihuvila.Paloi juhannuksena 41 tai 42 en oo ihan varma vuodesta. Suvussa kulkeneiden "huhu"puheiden mukaan palossa olisi

kuollut kaksi vänrikkiä ,joiden epäiltiin tupakoineen juhlatuulella ollessaan sängyssä.

Pitää paikkansa. Paloi 30.5.1942 3/LeLv 46:n lentueenpäällikön läksiäisten jälkeen. Tarkemmin Hämäläisen kirjassa Pommituslentolaivue 46.

 

Terv,

 

Kössi

[Martti Kujansuu 180]

Pitää paikkansa. Paloi 30.5.1942 3/LeLv 46:n lentueenpäällikön läksiäisten jälkeen.

 

Lentolaivue 46:n sotapäiväkirja ajalta 17.12.41 - 4.8.42. SPK 17950.

 

30.5.42 klo 01.35. Suoritettiin palohälytys koska Kankaanrinnan huvila (3. lentue) oli tulessa. Palokalusto saapui paikalle n. 5 min kuluttua (samanaikaisesti kuin laiv:n palot[?]: sy[?]ä), jolloin vars. sammutustyöt aloitettiin. Kun ensimmäiset (suunnalta) palopaikalle lähetetyt saapuivat löivät liekit ulos yläkerran ikkunoista ja katon alta sekä näkyi liekkejä alakerran huoneista. Huolimatta voimakkaasti leviävästä tulesta saatiin palo sammumaan, jolloin tuli oli runnellut[?] koko rakennuksen. Palossa saivat surmansa laivueen tähystäjät vänr. Rantala ja Gustafsson, jotka nukkuivat rakennuksen alakerrassa ja jotka ilmeisesti olivat tukehtuneet savuun. Suurin osa rakennuksessa asuneitten tavaroista tuhoutui (kapt. L. Rädyn kaikki). Palon tarkkaa syttymisaikaa ja syytä ei tiedetä vielä. Poliisin[?] h[?]into pidetään 2.6.42.

Palon jälkisammutus ja vartiointi kesti koko päivän.

[Guest 280761js]

Tässä tuoreet kuvat huvilan raunioista ja muistotaulusta.

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

[Jukka Nisula 2 275]

Tässäpä löytämäni ainakin minulle ennennäkemätön kartta Noljakan rantakentästä toukokuulta 1942, joka tässäkin ketjussa useasti mainitaan. Lähteenä Lentorykmentti 4:n Esikunnan päiväkirjat Kansallisarkistosta (diginarc).

 

 

Jukka

[Pekka Holopainen 98]

Jos joku haluaa tutkia noita nykyisiltä kartoilta, niin voin laittaa edelliseen piirrokseen viitaten muutamia koordinaatteja (pyöristettyjä arvoja) Google Earthista.

 

1. Piirroksessa (Väinö) Pesosen (talo?) eli Koivuvaaran tilan päärakennus alunperin rehtori Wallen kartano. On nykyisin yksityisomistuksessa ja par'aikaa saneerauksessa:  N62o 36.9' E29o 41.5'

 

2. Piirroksessa nimellä Kotilainen eli Kotilaisen huvila. Paikalla on nykyisinkin talo, mutta en tiedä onko aivan entisellä paikalla. On yksityisomistuksessa (omistajaa en tiedä): N62o 36.7' E29o 41.2

 

3. Piirroksessa Surakka eli Surakan huvila. Nykyisin se tunnetaan nimellä Vainoniemen huvila (kaupungin omistuksessa): N62o 36.3' E29o 43.1'

 

4. Piirroksessa Kankaanrinta eli Kankaanrinnan huvila. Paloi muistaakseni 1943. Jäljellä on vain kivijalan rauniot: N62o 35.9' E29o 43.2'

 

5. Piirroksessa Linnunniemi eli Linnunniemen huvila. Tunnetaan nykyisin samalla nimellä ja on kaupungin omistuksessa: N62o 35.9' E29o 43.4'

 

Noissa kaikissa ja paljon muissakin huviloissa ja taloissa (sekä niiden ulkorakennuksissa) majoittui eri lentolaivueiden lentävää ja muuta henkilökuntaa niin paljon, että kaikki eivät edes mahtuneet sisätiloihin. Osan piti majoittua telttoihin ja muuhun tilapäismajoitukseen.

 

Pekka

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Noljakan lentokenttä 26.5.1942. Ilmakuva on osa Kansallisarkistossa säilytettävää lentokenttäkortistoa.

 

[Ilari Uotila 27]

Joensuun Topografinen kartta 1:20000 sota-ajalta löytyy Timo Meriluodon sivuilta:

 

http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:20.000%20Joensuu%201946%20%282+0%29.jpg