Markku Kanninen

Pelti-Heikin takatornin pyssyt

38 viestiä aiheessa

Jatketaan täällä tuota kysymysketjun intosta Peltiheikkien tornin pyssyistä kun  jäi sen verran vaivaamaan kk-tornin erilaiset asevariaatiot. Joten sukelsin kirjahyllyni syövereihin kun en aiheesta löytänyt aiheesta paljon mitään lisävalaistusta. Tuo kotimainen tähystäjäkonekivääri L-33 on Aimo Lahden hengentuote joten katsomme mitä herra itse kertoo kirjassaan ”Ase-suunnittelijana Suomessa”. Muistelmien mukaan A. Lahti  suunnitteli tähystäjäkonekiväärin L-32 josta valmistui vain prototyyppi. Seuraavat mallit L33/34 ja L-33/36 pääsivät sarjatuotantoon ..”ja niitä valmistettiin useita satoja”…sanoo kirja. Nuo aseet olivat rekyylitoimisia, luodin alkunopeus 800m/s ja tulinopeus 1050 l/min. Molemmissa 75 patin rumpulipas ja L-33/36:ssa tuuliviiritähtäin. Jukka Marttila "Bristol Blenheim taitoa ja tekniikkaa" kirjassaan kertoo, että I-sarjan kaikki 18 BL:ää  olivat alkuaan ilman kk-tornia, vain pelkkä kupu! Kk-torneista oli alkuaan sovittu että Bristolin tehdas tekee Suomen käyttämään asetyyppiin tarpeelliset muutostyöt. Joten kirjassa mainittu kotimainen L-33/BL oli siis I-sarjan ase vaikka koneet olivat Englantilaisia. Tarkoittiko kirjoittaja tuossa mallia L-33/34...vai. II-sarjasta mainittu L33/36 näyttää olevan totta mutta kk-torneja ”jouduttiin varustamaan I-sarjan koneissa käytetyillä kk-haarukoilla”, mutta entä ase? A. Lahden mainitsemaa L-33/36:n tuuliviiritähtäintä ei BL:n kuvissa kovin paljon näy…. Englannista tulleiden  III ja IV-sarjan Blennujen kohdalla 7,7mm. Vickers lie selvä homma, vai onko tuo G.O.MI. ”painovirhe” p.o. VGO malli 1. = Vickers Gas Operated

http://en.wikipedia.org/wiki/Vickers_K_machine_gun

Mulla on ohjekirja v.1940 ”Kaasutoiminen tähystäjäkonekivääri Vickers kal 7,70mm. (`0.303”) Malli I” jossa kuva:

[ attachment removed / expired ]

V ja VI-sarjassa oli 7,7mm. vyösyöttöinen Browning FN. tähtäri-kk eli olikohan liikuteltava versio tästä:

Kuva kirjasta ”Ohjaajakonekivääri Browning kal 7,70mm. (`0.303”) Englantilainen malli II”

[ attachment removed / expired ]

Mutta onko tuo FN sama kuin tämä, ainakaan liekinsammuttajaa ei tähtäriversiossa ole.

Hyviä kuvia BL:n kk-torneista on Matti Hämäläisen kirjassa ”Pommituslentolaivue 42”

Toisaalta nämähän on vain uusien koneiden todennäköisiä asevaihtoehtoja.  Mitenkäpaljon tehdaskorjauksissa ja laivueissa aseita vaihdeltiin?

Onko jollakin parempaa/tarkempaa tietoa tähän aseistusjuttuun. Oiskos jommassakummassa ilmailumuseossa näitä pyssyjä näytillä kun mulla ei oo muistikuvaa….

Markku

 

 

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jatketaan ihmeessä

 

Eli tuo Vickers on ilmeisestikin tämä sama Vickers G.O.

 

kgun3.jpg

 

http://www.vickersmachinegun.org.uk/kgun-no1.htm

 

"rooninkista" ei sitten tähän hätään löytynytkään kuvaa.... olettaisin sen olleen jotakuinkin allaolevannäköinen, luonnollisesti soveliaalla jalustalla ja jäähdytysvaippakin taisi olla toinen

 

width=800 height=289http://www.btinternet.com/~ian.a.paterson/Equipment/Armour/M1919A4Browning.jpg[/img]

 

Vain sitä oikeastaan pitikin kysymäni että mikä ihme on "tuuliviiritähtäin" ???

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En löytänyt tuuliviiritähtäimestä tähän "laillisesti" julkipantavaa kuvaa ( en viitsi kirjoista Skannata) mutta esim. Keskinen Stenman Niska SIL13 "Syöksypommittajat" sivu 32. Yläkuvassa Mannerhemristin Ritari P. Kahla puuhastelee FK:n tähtärinpenkillä L-33/36:n äärellä. Elikkäs tuuliviiritähtäimessä jyvän on tarkoitus kääntyillä ilmavirran mukaan...

Markku

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja kun tuo muisti pelaa pätkittäin: Suomen Imailuhistoriallinen lehti n:ot 4/2007-3/2008 on Pentti Mannisen ansiokas 4-osainen artikkeli "VKT 12,70 LKk/42. Artikkeli käsittelee tuota puolentuuman asetta mutta sieltähän kannatta lukea ja viisastua: Browning FN oli Belgialaista alkuperää: ja mm. Saksan miehittäessä Belgian hommattiin jatkosodan alussa ilmavoimille runsaasti lentokoneaseita....

Markku

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa selailin Matti Hämäläisen kirjaa Pommituslentolaivue 44 ja sivulla 107 löytyy lähikuva L33/36 aseesta, koneen tunnusta ei kerrota.Sivulla 54 kuva BL-107 vuodelta 1941 jossa mielestäni samanlainen ase.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa selailin Matti Hämäläisen kirjaa Pommituslentolaivue 44 ja sivulla 107 löytyy lähikuva L33/36 aseesta, koneen tunnusta ei kerrota.Sivulla 54 kuva BL-107 vuodelta 1941 jossa mielestäni samanlainen ase.

Sivun 107 kuvassa näkyy optinen tähtäin. Marttila kertoo kolme ilmavoittoa saavuttaneen Yrjö Hammarenin tähdänneen pitkin kk:n piippua valojuovia seuraten.....noita tähtäiversioitakin näyttää olleen kirjava joukko

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löytyhänsitä tähtäinasiaa netistä

http://browningmgs.com/AirGunnery/08_sights.htm

tuostahan löytyy sekä tuuliviirijyvä että optinen tähtäin...

Ja Brouninkiasiaa

http://browningmgs.com/FN/02_Aircraft.htm

Markku

 

Uskottava se on, ihan oikea tuuliviiri  :o

 

Onpa lienee kuitenkin ollut enempi "suuntaa antavaa" tuo tähtääminen moisella. Jotenkin tuntuu nurinkuriselta ajatus ilmavirran mukana vapaasti kääntyvällä etutähtäimestä. Lienee kuitenkin ollut vakaat insinööristekniset tarkoitusperät tuonkin suunnittelulla.

 

Joka tapauksessa kiitos vaivannäöstä ja mielenkiintoisista linkeistä.  :thmbup:

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Uskottava se on, ihan oikea tuuliviiri  :o

 

Onpa lienee kuitenkin ollut enempi "suuntaa antavaa" tuo tähtääminen moisella. Jotenkin tuntuu nurinkuriselta ajatus ilmavirran mukana vapaasti kääntyvällä etutähtäimestä. Lienee kuitenkin ollut vakaat insinööristekniset tarkoitusperät tuonkin suunnittelulla.

 

Joka tapauksessa kiitos vaivannäöstä ja mielenkiintoisista linkeistä.  :thmbup:

 

 

 

 

 

Katsos Orvo, ei ihminen aina tiedä mitä insinööri ajattelee, nimim. 10 kunta insinöörikaveria. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onpa lienee kuitenkin ollut enempi "suuntaa antavaa" tuo tähtääminen moisella. Jotenkin tuntuu nurinkuriselta ajatus ilmavirran mukana vapaasti kääntyvällä etutähtäimestä. Lienee kuitenkin ollut vakaat insinööristekniset tarkoitusperät tuonkin suunnittelulla.

Minä olen kyllä antanut itseni ymmärtää jotta viisas insinööri on tuossa ajatellut siten, että mitä enepi tähtäri kuularuiskuaan kääntää kulkusuuntaan nähden poikittain sitä enemmän etutähtäin korjaa tähtäinkulmaa...tekstin mukaan tuo toimi parhaiten hitailla kaksitasoilla. BL:n kuvia tutkailemalla tulee siihen tulokseen, että tuolla hökötyksellä on sodan edetessä heitetty kuikkaa. Muuten noita tuon innovaation keksineitä insinöörejä on ollut Suomen lisäksi ainakin Englannissa ja Saksassa...

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jatketaan täällä tuota kysymysketjun intosta Peltiheikkien tornin pyssyistä kun  jäi sen verran vaivaamaan kk-tornin erilaiset asevariaatiot.<clip>

Toisaalta nämähän on vain uusien koneiden todennäköisiä asevaihtoehtoja.  Mitenkäpaljon tehdaskorjauksissa ja laivueissa aseita vaihdeltiin?

Onko jollakin parempaa/tarkempaa tietoa tähän aseistusjuttuun.

Yritetään... Dokumentti "BL-tyyppinen lentokone Asevarusteet" päivätty 20.3.1944 kertoo eri lyhytnokkasarjojen torniaseista seuraavaa (numerot ja aseiden tyypit kuten dokumentissa):

- 104-121: L33-36 BL,

- 134-146: Vkr,

- 146-158 ja 109: L33-36 BL,

- 161-190 ja 191-195: Brw.

 

BL:n käsikirja:

- I-sarja L-33/BL,

- II-sarja L-33/36/IX,

- III- ja IV-sarja: Vickers G.O. M I,

- V- ja VI-sarja: Browning FN.

 

Jonkin verran olen käynyt BL:en papereita läpi eikä ainakaan niissa ole tullut vastaan torniaseen tyypin vaihtoa kokeiluja lukuunottamatta. Kaksoiskonekivääriä kokeiltiin ainakin koneissa BL-132 ja BL-160.

 

Terv,

 

Kössi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minä olen kyllä antanut itseni ymmärtää jotta viisas insinööri on tuossa ajatellut siten, että mitä enepi tähtäri kuularuiskuaan kääntää kulkusuuntaan nähden poikittain sitä enemmän etutähtäin korjaa tähtäinkulmaa...tekstin mukaan tuo toimi parhaiten hitailla kaksitasoilla. BL:n kuvia tutkailemalla tulee siihen tulokseen, että tuolla hökötyksellä on sodan edetessä heitetty kuikkaa. Muuten noita tuon innovaation keksineitä insinöörejä on ollut Suomen lisäksi ainakin Englannissa ja Saksassa...

Markku

 

En minä sitä epäile ollenkaan etteikö tuota  joku viisas ihminen tai vaihtoehtoisesti insinööri olisi suunnitellut.... ja varmasti jollain perusteella. Mieteiskelin vain että mitenkä tarkka tuollainen "tuulessa heiluva" tähtäin mahtaa loppupeleissä olla jos jokainen puuska ja pyörre sitä heilauttaa?  Eri juttu sitten jos tuossa jonkilainen vaimennus edes olisi....

 

Mutta kuten historia todistaa niin noista ilmeisesti ennen pitkää luovuttiin ja siirryttiin kiinteämpiin tähtäimiin..

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

- 104-121: L33-36 BL,

- 134-146: Vkr,

- 146-158 ja 109: L33-36 BL,

- 161-190 ja 191-195: Brw.

BL:n käsikirja:

- I-sarja L-33/BL,

- II-sarja L-33/36/IX,

- III- ja IV-sarja: Vickers G.O. M I,

- V- ja VI-sarja: Browning FN.

Terv,

Kössi

Kiitoksia Kössi !

tuo alempi lista on sama kuin Jukka Marttilan opuksessa ja näyttäs siltä ettei VKT:n mallia L-33-34 ole PeltiHeikin torniin asennettu.

Ja tuo väite sakemannin MG-34:tä BL:n tornissa voidaan heittää historian roskatynnyriin...samon tuo Lewis-kk

Markku

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En minä sitä epäile ollenkaan etteikö tuota  joku viisas ihminen tai vaihtoehtoisesti insinööri olisi suunnitellut.... ja varmasti jollain perusteella. Mieteiskelin vain että mitenkä tarkka tuollainen "tuulessa heiluva" tähtäin mahtaa loppupeleissä olla jos jokainen puuska ja pyörre sitä heilauttaa?  Eri juttu sitten jos tuossa jonkilainen vaimennus edes olisi....

Mutta kuten historia todistaa niin noista ilmeisesti ennen pitkää luovuttiin ja siirryttiin kiinteämpiin tähtäimiin..

Tässä saksalaistähtärin tähtäilee tuuliviirijyvän läpi.

http://burdigalaproject.files.wordpress.com/2009/06/mg-15-heckstand1.jpg

Ja muuten A. Lahti kirjassa kertoo, että hänen tähtäimessään oli säädettävä matka-asetus toisinkuin muissa jo aikaisemmin käytössäolevissa tuuliviiritähtäimissä...."Ilmavirrat antoivat tällaisessa tähtäimessä kaikki ennakot. Matka-asetuksella varustettu tähtäintanko, jotapitkin tähtäin voitiin siirtää,oli kokeiltu monissa koeammunnoissa ja todettu käyttökelpoiseksi" Kirjassa ei vain "muisteta" mainita edes sitä, että sota valitettavasti osoitti vääräksi 20-30 lukujen lujan uskon pommmi/tiedustelukoneiden puolulustusaseiden tehoon häätäjiä vastaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Giulio_Douhet#Douhetismin_teesit

Markku

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia Kössi !

tuo alempi lista on sama kuin Jukka Marttilan opuksessa ja näyttäs siltä ettei VKT:n mallia L-33-34 ole PeltiHeikin torniin asennettu.

Ja tuo väite sakemannin MG-34:tä BL:n tornissa voidaan heittää historian roskatynnyriin...samon tuo Lewis-kk

Markku

 

 

Terve

Enpä lähtis aivan vielä tuon esitetyn mukaan mitään heittämään roskikseen, kaikkia näitä lähteitä kun lueskelee, kyllä koeluontoisesti on voinnut olla mikä tahansa pyssy kyydissä ja kuten moneen kertaan olemme havainneet näissä jutuissa, eipä muuta kun poikkeus vahvistaa säännönTehtiin joku proopuska ja noudatettiin mahdollisuuksien mukaan, kokeiltiin paremmin mahdollisesti toimivia.

Enpä vieläkään kaikesta huolimatta edes usko tuohon virtualpilotsien Kishinin kirkkojuttuun, jos joku pystyy todistamaan että kaikki sodanaikaiset viralliset merkinnät pitävät paikkansa, sitten, vaatii muuten paljo että vanha kerettiläinen uskoo. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo mutta alkuaan tuo tieto tuosta MG-34:ta (joka on muuten jalkaväen ase.) on peräisin vain ja ainoastaan "Suomen Ilmavoimat 1918-1968" (Sanoma Osakeyhtiö 1970) opuksesta joka on täynnä muitakin virheitä. Englantilaisella tekijällä on voinut aivan hyvin syntyä vai mielleyhtymä sakemannin kk:ta kun kerran Suomi on ollut "natsien" kanssasotija ja kuvan koneen tornissa jököttää ilmajäähdytetty kk. Kun silmäilee Jukka Marttilan kirjan lähdeluetteloa niin minulle ainakin tulee sellainen olo jotta jos sakemannin kk:ta ois Peltiheikissä kokeiltu niin kyllä asia ois tekijälle virallisista lähteistän tai haastatteluista tullut ilmi.

Joo ja noista Suomalaislentäjien(kin) tarinoista ja niiden uskottavuudesta riittäs kyllä juttua....

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuoltahan sen löysin, kirja ostettu tosiaan Nikkilän R-kioskista tai Ragnar F Rosenholmin urheilu sekä kirjakaupasta muistaakseni aikanaan, kuvahan on Ritarannan, löytyisköhän alkuperäinen jotta joku voisi suurennella ja katsella, saisin minäkin sielunrauhan tuon osalta.Kuvan perusteella ja olkoon lähdetietona miten hapero tahansa ei tuo aivan helpolla vakioksi muutu.Voisimmeko ajatella että kuvan ottaja/luovuttaja jotain tiesi?Tulihan nuita tuolta saksmannien kautta aseita meinaan, kokeilu mikä kokeilu.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo mutta alkuaan tuo tieto tuosta MG-34:ta (joka on muuten jalkaväen ase.) on peräisin vain ja ainoastaan "Suomen Ilmavoimat 1918-1968" (Sanoma Osakeyhtiö 1970) opuksesta joka on täynnä muitakin virheitä. Englantilaisella tekijällä on voinut aivan hyvin syntyä vai mielleyhtymä sakemannin kk:ta kun kerran Suomi on ollut "natsien" kanssasotija ja kuvan koneen tornissa jököttää ilmajäähdytetty kk. Kun silmäilee Jukka Marttilan kirjan lähdeluetteloa niin minulle ainakin tulee sellainen olo jotta jos sakemannin kk:ta ois Peltiheikissä kokeiltu niin kyllä asia ois tekijälle virallisista lähteistän tai haastatteluista tullut ilmi.

Enpä lähtis aivan vielä tuon esitetyn mukaan mitään heittämään roskikseen, kaikkia näitä lähteitä kun lueskelee, kyllä koeluontoisesti on voinnut olla mikä tahansa pyssy kyydissä ja kuten moneen kertaan olemme havainneet näissä jutuissa, eipä muuta kun poikkeus vahvistaa säännönTehtiin joku proopuska ja noudatettiin mahdollisuuksien mukaan, kokeiltiin paremmin mahdollisesti toimivia.

En malta olla kommentoimatta tätä, vaikka luultavasti olisi parempi olla hiljaa!

 

Yritin etsiä lähdettä, mistä MG 34 voisi olla peräisin. En löytänyt.

 

Arnelle, ja muillekin, suosittelen tutustumista alkuperäislähteisiin. Aluksi vaikka BL-115:n yksilöasiakirjoihin. Sieltä selviää moni asia. Valitettavasti vain niitäkään ei ole aukotonta sarjaa. Tutkijoiden onneksi puolustushallinto tuotti uskomattoman määrän paperia, jolloin puuttuva dokumentti voi hyvinkin löytyä jostakin toisesta paikasta. Tosin spekuloinnin ilo voi kärsiä faktojen tarkistamisesta!  ;)

 

Koneista oli olemassa perusvarusteluettelo, jota käytettiin luovutus- ja vastaanottopapereiden liitteenä. Luettelossa oli eri osien (mm. moottorit, potkurit, aseet, mittarit jne) tyypit. Kun kone luovutettiin, niin luetteloon lisättiin näiden osien numerot ja mahdolliset poikkeamat luettelosta, kuten poikkeavan aseen tyyppi. Mm. BL-160:n taka-ampujan panssarilevyn mainitaan olleen noin 30 mm normaalia taaempana nimenomaan kaksoiskonekiväärikokeilun takia. Toinen hyvä koneiden muutoksista on lentokonetehtaan korjausselostus, jonka liitteenä on koneeseen tehtyjen muutosmääräysten luettelo ja toimenpiteen kuittauspäivämäärä. Tästä on hyötyä esimerkiksi mallarille, joka haluaa selvittää, oliko jonkin koneen alapinta DN-sininen vai ei.

 

Terv,

 

Kössi

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ole huoleti, uskon puhetta mutta jätän aina pienen oven raolleen, on paikattu koneita joita ei ole virallisesti ammuttu jne.Tarkkoja ollaan oltu mutta ....

Saattaahan jostain kuten sanot löytyä jokin paperi jota kukaan ei vielä ole huomannut lueskella, osa tuhoutunut/tuhottu, katsellaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Markku Kanninen kysyy onko jommassa kummassa museossa takatornin kivääriä tallessa.Kävin tänään tarkistamssa asiaa ja

totesin ettei ole, ei ainakaan näkyvissä. Näin sunnuntaina ei ole henkilökuntaakaan paikalla joten eipä asiaa voinut sieltäkään

tarkistaa.

Mutta paikalla oli Blenheim BL-200 Sen entisöinnistä kertovassa blogissa mainitaan, että - muistini mukaan-  asetta ei tor-

nissa ollut ja siitä tehtiin kopio, joku museolla muisteli että Äänekosken ammattikoulussa.Otin valokuvia paikalla mutta kun tuo

nykyaikainen valokuvaus/kuvansiirto ei ole vahvimpia puoliani, täytyy odottaa että nuorempia "eksperttejä" tulee paikalle jol-

loin saadaan kuva näkyviin (jos nyt foorumi sen hyväksyy esim. koon takia). Yritetään kuitenkin.

Tuossa linkki: http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content3EB30 Tämä "pyssyjuttu" löytyy

31.3.2008 kohdalta, onpa pari kuvaakin.

Tuli tuo linkki kuitenkin etsittyä joten tuo edellä oleva on turhaa löpinää mutta kyllä se tämän päivänkin valokuva pyritään saa-

maan mukaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia Seppo vaivannäöstä..

Tuo pyssyjuttua ei tullut tarkastettua kun viimekesänä paikalla kävin samoinkuin Vantaanmuseollakaan...

Palataanpa vielä tuohon "Suomen Ilmavoimat 1918-1968" opukseen ja mitä siinä BL-115: kuvatekstssä lukee: Blenheim I BL-115. Tämän koneen takatornissa oli saksalainen 7,7mm MG-34 konekivääri tavanomaisen Lewis-konekiväärin sijasta. Luftwaffen käyttämät liikuteltavat kk:t olivat 7,92mm:n aseita mallia MG-15  tai MG-81 ja tuo "tavanomainen" Lewis oli vain tuontiversioissa ollut mutta kylläkin Vickers kuten aikaisemmin todettiin. Toisaalla kirjassa löytyy kuva BL:n torni ja  Vickers kk,  kuvateksti kuitenkin puhuu Blenheim I:n tornista Lewis-konekivääreineen ja vielä toisaalla kaksi kuvaa BL-139:tä jota väitetään valmistetun Suomessa lisenssillä. Kirjan maalausohjeet on luku sinänsä ,esim BL-104:lle tarjotaan englantilaista vihreä/ruskea ja musta alapinta maalauskaaviota. Nämä on vain esimerkkejä Peltiheikkiä koskevista kirjan epätarkkuuksista. Pitää kuitenkin ottaa huomioon painovuosi 1970 jolloin tietoa ei sillälailla ollut tarjolla kuin nykyisin. Eipä silti Keskinen Stenman " Suomen Ilmavoimat 1941" 0sa III 2007 toteaa sivun 136 ylänurkan kuvasta: "Talvisodan aikana tulleissa Blenheimeissä oli takatornissa 7,7mm Lewis-konekivääri." Ainakin kuvan tornissa on ilmiselvä Vickers G.O.

Markku

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niinpä, eli peräänkuuluttamani ei aina yksi virallinen totuus ole totuus, kellä sattuu olemaan, kun mieleen juolahti Nisulan Jukan BL juttu Phoenix lehdessä, kun en nyt muista ja velipojalle olen omani lainaillu, saas nähdä koska takaisin saan.

Eli oli kuvia tuosta, mielestäni Ritarannan kuva tuosta koneesta lienee museolla, ja sieltähän varmaankin tarkkasilmäinen voisi sanoa mikä pyssykkä kuvassa on.Tuon kirjan kuvan perusteella ainoa varma ettei ole Lewis, ja mun silmillä, hohhoijjaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mulla on kirjoja jossa on tuo sama BL-115:n kuva (tarkempi) ja tuossa skannasin suurentelin ja tarkensin mutta "kopurait"syistä en viitti näytille panna.

Kyllä on aivan normaali L-33-36 kuten noihin ykkössarjan BL-koneissa kuulluukin ja kuten edellä on todettu ei se vaihtoehto ois Lewis vaan Vickers G.O.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niinpä, eli peräänkuuluttamani ei aina yksi virallinen totuus ole totuus, kellä sattuu olemaan, kun mieleen juolahti Nisulan Jukan BL juttu Phoenix lehdessä, kun en nyt muista ja velipojalle olen omani lainaillu, saas nähdä koska takaisin saan.

Eli oli kuvia tuosta, mielestäni Ritarannan kuva tuosta koneesta lienee museolla, ja sieltähän varmaankin tarkkasilmäinen voisi sanoa mikä pyssykkä kuvassa on.Tuon kirjan kuvan perusteella ainoa varma ettei ole Lewis, ja mun silmillä, hohhoijjaa.

 

Tosiaankin, kirjoitin koneesta tarinan Feeniksiin nimellä "Kovan onnen Blenheim "Sonja". Se ilmestyi 3/2008 lehdessä. BL-155 oli kaikista Blenheimeistä eniten vaurioita saanut ja vauriokorjauksissa ollut koneyksilö. Sille sattui kaputteja harvinaisen paljon, koneen silti aina palatessa "riviin" takaisin. Sitä paikattiin ja korjattiin paljon. Pieni lainaus juttuni loppupuolelta kuvastaa tätä:

 

"Suuren osan ajasta BL-115 ”Sonja” kuitenkin vietti Lentokonetehtaalla korjattavana ja paikattavana, viisivuotisen sodan aikana yhteensä lähes kolme vuotta! Se on pitkä aika. Isompia kaputteja kertyi peräti 12 kappaletta, joista mahalaskuja oli neljä, kolme kertaa se vajosi siivelleen laskutelineen pettäessä ja kerran se oli nokillaan. Se sai osumia it-tulesta ja hävittäjien luodeista muut lasku- ym. vauriot siihen vielä lisäten. Ei löydy ”sairaskertomukseltaan” ihan vastaavaa Blenheimiä Ilmavoimistamme. Sen verran sisukas ”tyttö” se oli, että aina se palasi kuitenkin sairastuvalta takaisin riviin laivueeseen. Tässä kohtaa voikin kukin taas miettiä kuinka pienestä kaikki on kiinni; ”huonoa onnea mutta hyvää tuuria…”

 

Kävin läpi kaikki BL-115 valokuvat, mitä minulla on. Niissä näyttäisi olevan sama kk, kuin tässä osasuurennoksessa on. Siinä kone on juuri tullut peruskorjauksesta kesällä 1942. BL-155 kuului tuolloin 1/LeLv 44:een.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään