Miksi Bodossa on Sääsken replika?

[Ismo Nurmi 2]

Tutustuin tuossa joutessani Bodon ilmailumuseon tarjontaan ja hämmästyin, kun siviilipuolen vähistä lentokoneista yksi on Sääsken replika. Oliko norjalaisilla tätä konetyyppiä vai mistä on kysymys?

[Martti Kujansuu 180]

Oliko norjalaisilla tätä konetyyppiä vai mistä on kysymys?

 

http://www.luftfart.museum.no/Engelsk/Restoration/saaski.htm

[Juha Klemettinen 28]

Niin kuin tuolla museon sivuilla kerrotaan, on Suomen Ilmailumuseon Sääski ollut replikan esikuva. Muistan itsekin tavanneeni pariin kertaa norjalaisia heidän ollessa mittaamassa (talvipakkasella) konetta Vantaalla.

Juha

[Juha Paulavuo 21]

http://www.luftfart.museum.no/Engelsk/Restoration/saaski.htm

 

Todella mielenkiintoinen tarina, tuossahan olisi ainesta jopa leffaksi asti ...

[Ismo Nurmi 2]

Hyvä tarina. Kumma, kun täällä Sääsken kotimaassa on jäänyt tälläinen episodi pimentoon.

[Jukka Nisula 2 265]

Hyvä tarina. Kumma, kun täällä Sääsken kotimaassa on jäänyt tälläinen episodi pimentoon.

 

Gidsken Jacobsenin ja Sääsken tarinasta on kuva ja juttua parilla sivulla muun muassa ilmailuhistorioitsija Jaakko Alakulpin kirjassa "Lapin ilmailuhistoria I." Alakulpin mukaan näyttää olleen ensimmäinen kerta, kun ulkomaan rekisterissä ollut ilma-alus esiintyi Lapissa.

 

Alakulppi lainaa Pohjolan Sanomissa ollutta lehtileikettä näin:

 

"Kemin seudun vilkas ilmailukesä jatkui elokuussa 1929, kun suomalainen Sääski-Yhtiö myi Sääski II- koneen norjalaiselle naislentäjä Gidsken Jacobsenille Narvikiin. Lentomestari Georg Jäderholm toimi Sääski-yhtiön pääohjaajana ja oli siirtolennolla mukana opastaakseen neiti Jacobsenia vielä lentotoimintaan ja vesikoneen käyttöön. Narvikissa, josta tulee koneen kotipaikka, ovat sitten vuorossa huoltomekaanikot..."

 

Norjalaisen Sääski II- koneen kylkeen oli merkitty N 40 "Måsen" eli Lokki.

 

Alakulppi jatkaa: "Kone saapui perjantaina 23.8.1929 Vaasan kautta Kemiin ja laskeutui Hahtisaareen klo 12.50. Koneeseen tankattiin polttoainetta 120 litraa. Lentäjien tarkoituksena oli jatkaa matkaa Ruotsin yli Narvikiin, mutta Pohjois-Ruotsin viranomaiset eivät myöntäneet ylilentolupaa! Niinpä Jäderholm tilasi polttoainetta kauppias Anttilalta Muoniosta, ja jatkoi lentoa Jacobsenin kanssa Muonion ja Enontekiön kautta Norjan Narvikiin.

 

Neiti Gidsken Jacobsen oli tuohon aikaan, nuoresta iästään (21 v.) huolimatta, norjan tunnetuin naislentäjä."'

 

Sääski II oli ensimmäinen vientikoneemme.

 

Jukka

 

 

[Ismo Nurmi 2]

Ruotsalaiset olleet tiukkoina joskus. Eikä ole ainoa kerta.

[Kyösti Partonen 0]

Sääski II oli ensimmäinen vientikoneemme.

Pienenä tarkennuksena, että Sääski oli ensimmäinen vientikone kokonaan kotimaisena tyyppinä. Latviaanhan meni kaksi Hansaa ennen tätä.

 

Terv,

 

Kössi

[Jukka Nisula 2 265]

Pienenä tarkennuksena, että Sääski oli ensimmäinen vientikone kokonaan kotimaisena tyyppinä. Latviaanhan meni kaksi Hansaa ennen tätä.

 

Terv,

 

Kössi

 

Jep, näinhän se on, kiitos täsmennyksestä Kössi. Tuosta Osakeyhtiö Sääskestä, kuudesta rakennetusta siviili-Sääskestä, ja kyseisen konetyypin vaiheista myös Ilmavoimissa löytyy erittäin paljon tietoa Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden numeroista 4/2000, sekä 1, 2, ja 3/2001. Kirjoittajana on ansiokkaasti Jukka Raunio, piirrokset Pentti Manninen.

 

Jukka