Osumatarkkuus

[Peter Lord 191]

Sain eilen opetusta MIG 21-koneen erinomaisuudesta eräällä pohjanmaalaisella sotakoulupaikkakunnalla.

Ex MiG-pilotti tiesi kertoa, että neuvosto-ohjusten osumistarkkuus on ollut lähes 100%, toki aina yli 90 kun taas "länsiohjusten tarkkuus (hit rate) on vain luokkaa 3%".

 

Kuulinkohan oikein.  Pitää tarkistaa teiltä viisaammilta.

 

Peter

[Antti Laukkanen 15]

Neuvostoliiton erinomaisuudesta jotain tietäen olisin kuvitellut osumatarkkuuden menneen komiasti toiselle sadalle!

 

-A-

[Juha Lampi 271]

Kuulostaa erittäin uskottavalta. Neuvosto-ohjukset ovat epäilemättä aina osuneet johonkin. Sen sijaan länsiohjuksista 97% on hyvinkin saattanut räjähtää kohteen läheisyydessä varsinaisesti osumatta.

 

T. nimim. "Proximity Fuse"

[Janne Karjanlahti 1]

Sain eilen opetusta MIG 21-koneen erinomaisuudesta eräällä pohjanmaalaisella sotakoulupaikkakunnalla.

Ex MiG-pilotti tiesi kertoa, että neuvosto-ohjusten osumistarkkuus on ollut lähes 100%, toki aina yli 90 kun taas "länsiohjusten tarkkuus (hit rate) on vain luokkaa 3%".

 

Olin paikalla kuuntelemassa saman (varsin viihdyttävän, suuret kiitokset jos luet tämän!) "propagandan", kuten tämä ex-Mig -pilotti sitä itsekin nimitti. Kyseessä oli siis tilanne että kun neuvosto-ohjuksia ammuttiin pois kuljeksimasta kun parasta-ennen -päiväykset vanheni niin heillä oli lähestulkoon kriisipalaverin paikka jos joskus harvoin ohjus menikin ohitse. Ja samaan aikaan länsimaiset ohjukset osuivat vain tuon 3% todennäköisyydellä maaliinsa.

 

En nyt muista että oliko kyseessä ilmasta-ilmaan ohjus, siis viereisestä koneesta laukaistun maaliraketin perään ammuttu vai ilmasta-maahan. Mutta joka tapauksessa tuo 3% kuullostaa aika pieneltä.

 

Oikeastaan tämä saattaisi paremminkin kuulua ilmailuhistorian puolelle, sillä käsittääkseni puhuttiin jostain -70 -luvusta tms...

 

 

-Janne

[Peter Lord 191]

Olin paikalla kuuntelemassa saman (varsin viihdyttävän, suuret kiitokset jos luet tämän!) "propagandan", kuten tämä ex-Mig -pilotti sitä itsekin nimitti. Kyseessä oli siis tilanne että kun neuvosto-ohjuksia ammuttiin pois kuljeksimasta kun parasta-ennen -päiväykset vanheni niin heillä oli lähestulkoon kriisipalaverin paikka jos joskus harvoin ohjus menikin ohitse. Ja samaan aikaan länsimaiset ohjukset osuivat vain tuon 3% todennäköisyydellä maaliinsa.

 

En nyt muista että oliko kyseessä ilmasta-ilmaan ohjus, siis viereisestä koneesta laukaistun maaliraketin perään ammuttu vai ilmasta-maahan. Mutta joka tapauksessa tuo 3% kuullostaa aika pieneltä.

 

Oikeastaan tämä saattaisi paremminkin kuulua ilmailuhistorian puolelle, sillä käsittääkseni puhuttiin jostain -70 -luvusta tms...

 

 

-Janne

 

Muistanet kerrotun että kyseessä oli herra X joka oli kertomansa mukaan 1. Bis-kurssilla.  Varusmiesaika alkoi hänellä 1976.

Eli ehkäpä hänen parhaat  vuotensa osuivat 80-luvulle.

Kuitenkin opin eilen sen, että Mig 21 on yhä yksi maailman parhaista hävittäjistä. Koska se kulkee kovaa (suoraan).  Ja nousee lujaa. Eikä tarvittu tietokoneita, nääs.  Ja kaiken takana on ilmanoton nerokas toteutus.

 

Peter

 

PS. Ylen elävästä arkistosta voisimme myös kuunnella palasia hannu Taanilan ohjelmasta "näin naapurissa".  Loistavaa campia.

 

 

 

[Tommi Kaukonen 5]

Kuitenkin opin eilen sen, että Mig 21 on yhä yksi maailman parhaista hävittäjistä. Koska se kulkee kovaa (suoraan).  Ja nousee lujaa. Eikä tarvittu tietokoneita, nääs.  Ja kaiken takana on ilmanoton nerokas toteutus.

 

Kehitysmaille on olemassa halpoja kiinalaisia kopioita.  Nigeria osti juuri 15 kappaletta F-7/FT-7NI koneita Chengdulta, Ilmoitti Lenta, Janes Defence Weeklyyn nojaten:

 

http://www.lenta.ru/news/2010/06/08/f7/

 

[Juha Lampi 271]

MiG-21:llä oli myös polttoaineentäydennysjärjestelmä vertaansa vailla, eikö? Jos viisari läheni uhkaavasti nollaa, sitä saattoi lennon aikana kieputtaa isommalle lukemalle

 

Jos lennon aikana meni sormi suuhun, tämän imutoimenpiteen saattoi suorittaa irrottamatta otetta sauvasta. (Lällällää, mulla onkin pitempi ohjaussauva kuin sulla!)

[Esa Karanko 1 234]

MiG-21 oli lennonjohdon päänsärky. Sen piti päästä ilmaan ykkösenä ja laskuun ykkösenä. Polttoainepula alkoi heti käynnistyksen jälkeen.

 

Esa

[Sakari Korpela 0]

Muistanet kerrotun että kyseessä oli herra X joka oli kertomansa mukaan 1. Bis-kurssilla.  Varusmiesaika alkoi hänellä 1976.

Eli ehkäpä hänen parhaat  vuotensa osuivat 80-luvulle.

Kuitenkin opin eilen sen, että Mig 21 on yhä yksi maailman parhaista hävittäjistä. Koska se kulkee kovaa (suoraan).  Ja nousee lujaa. Eikä tarvittu tietokoneita, nääs.  Ja kaiken takana on ilmanoton nerokas toteutus.

 

Peter

 

PS. Ylen elävästä arkistosta voisimme myös kuunnella palasia hannu Taanilan ohjelmasta "näin naapurissa".  Loistavaa campia.

 

Hyvä vaihtoehto on lukea Apalin kustantama ja kenraali & klarinetinsoittaja Heikki Nikusen kirjoittama kirja "Airpower – Ilmavoimat tiedustelijasta sotien ratkaisijaksi". Teoksesta selviää ohjusten (itä- ja länsimaisten) osumatarkkuudet lähes kaikista sodista, missä niitä on käytetty ja Mig 21 on varsinkin Vietnamin sodasta mielenkiintoisten vertailujen kohteena. Niin ohjusten tarkkuuden kuin Mig 21:n suorituskyvynkin osalta kuva on jonkun verran monipuolisempi kuin eilen Kauhavalla oppimamme. Kuitenkaan en mistään hinnasta olisi jättänyt kuulematta MG-lentäjän tarinaa, lasken heidät tosimiehiin   8)

 

 

 

[Mikko Sokero 1]

Vladimir Mitrohin lienee kyseessä. Jos oli, hän kävi torstaina Malmilla katsomassa suomalaisen siviili-ilmailun kierrosriemua.

 

Harmi, ettei Vladimir puhu muuta kuin venättä. Tänään ei onnistunut haastattelu. Huomenna on jo myöhäistä. Jos kyseessä oli Mitrohin.

 

Mitrohin korvasi kuulopuheiden mukaan sen hävittäjälentäjän, joka ampui alas KAL-007:n muinoin. Eli tuli ampujan "virkatointa" hoitamaan itäisessä neuvostotukikohdassa.

 

Legendaarinen ilmailuhahmo Lauri Karjalainen käsittääkseni isännöi jollakin tavoin Mitrohinin Malmin vierailua.

[Guest Tape]

Elekää ny hyvät ihmeiset mollatko MIG 21-bis:iä tolleen. Nykydigit ei enään olekaan koneita vaan 3000kilomeetrin päästä ohjuksia ampuvia tulipesäkkeitä.

 

Oli MG kuitenkin Suomen ensimmäinen joka sään taisteluhävittäjä. Tosin ei pystynyt operoimaan huonolla säällä jos oli vähän enemmän pilveä. 

 

MG oli myös nopea, olematon aerodynamiikka teki sen ettei koneella saanut lentää juurikaan yli mach 2 ettei hajonut ilmassa.

 

Aikansa Kone isolla koolla, länsipellellä se sormi silloin vielä meni suuhun vaikka kuinka yritti kopioida. 

 

MG:ssä ei vielä juurikaan tarvinut käyttää sorkkarautaa muistuttavaa MG-yleistyökalua pienempää meisseliä, se oli sitä "hieno"-mekaanista puolta.

 

Kaikki itämaiset koneet on kopioita länsimaisista ja kaikki länsimaiset koneet on kopioita itämaisista, tasapaino säilyy. 

 

- mutu ja vähän menneisyyttä  -