Julkisuutta Malmille

[Erkki Mikola 1]

Lukekaa ja kuunnelkaa (50 sekuntia)

http://194.252.88.3/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content703D9

http://194.252.88.3/rsweb2.nsf/ramagent?openagent&y-aik2004092700556.ram

 

Itse uskon että tässä vaiheessa, juuri ennen kunnallisvaaleja, kaikki tällainen julkisuus on asiallemme hyväksi. (Niinkuin tuo purjelennon esittelytilaisuuskin)

 

Joko olette käyneet Malmilla katsomassa ilmakuvia: 7 kpl 10 vuoden välein alkaen v.1943

[Guest Jufernaut]

Onko muuten koskaan vakavissaan ehdotettu

että Malmista pitäisi kehittää Helsingin toinen

kv. lentokenttä ja rakentaa sinne myös

halpalentoterminaali. (ja pidentää rataa)

Alkaisi moni halpalentoyhtiö kiinnostua

kun olisi moinen lähellä pääkaupunkia ja

EFHKta edullisemmin taksoin.

 

Eikös tälläinen kuulu olla tarjolla jokaisella

itseään kunnioittavalla pääkaupunkiseudulla?

 

Yhteydet maailmalle paranisivat ja parantaisivat

elinkeinoelämän kilpailukykyä.

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

On tuo radan pidentäminen vähän vaikea asia...36:n kynnyksen siirtäminen etelämmäksi venyi vuosia koska eteläpuolella ollut tontinomistaja valitti kaikkiin paikkoihin mihin osasi syystä ettei halunnut mummonsa mökin pihalla ollutta koivua lyhennettävän. En tiedä onko 36:n kynnys vieläkin "siirrettynä"?

18:n pohjoispuolella olisi ehkä vähäsen tilaa lisätä pituutta, mutta kun kysymykseen tulevat lähestymissektoria koskevat tarkat rajoitukset niin tuskin sekään on mahdollista? Korjatkaa jos olen väärässä, tietoni ovat 8 vuoden takaa....

[Erkki Mikola 1]

Onko muuten koskaan vakavissaan ehdotettu

että Malmista pitäisi kehittää Helsingin toinen

kv. lentokenttä

 

Malmi on Helsingin toinen kansainvälinen kenttä. Sen takia sinne juuri pystytettiin uusi turva-aitakin. Ei ICAO vaadi sellaista kaikille lentokentille, vaan nimenomaan ja vain kansainvälisille lentoasemille.

 

ja rakentaa sinne myös

halpalentoterminaali. (ja pidentää rataa)

Alkaisi moni halpalentoyhtiö kiinnostua

kun olisi moinen lähellä pääkaupunkia ja

EFHKta edullisemmin taksoin.

 

Eikös tälläinen kuulu olla tarjolla jokaisella

itseään kunnioittavalla pääkaupunkiseudulla?

 

Yhteydet maailmalle paranisivat ja parantaisivat

elinkeinoelämän kilpailukykyä.

 

 

Mielestäni halpalentoterminaali kuuluu Helsinki-Vantaalle (johonkin kentän pohjoislaidalle) tai vielä kauemmas maaseudulle.

 

Tottakai jokainen lentoyhtiö innostuisi, jos saisi parempaa palvelua halvemmalla ja lähempää ko maan pääkaupunkia kuin ko. maan päälentokentältä. (esim. lyhemmät matka-ajat kentälle ja lyhemmät odotusajat kentällä)

 

Mutta sehän olisi jo ajatuksenakin paradoksaalista. Niin kauan kuin Ilmailulaitos hallitsee molempia kenttiä, se ei taatusti ryhdy myymään kalliimmalla paikalla, lähempänä kaupungin keskustaa olevaa kenttää halvemmalla kuin kaukaisempaa pääkenttäänsä.

 

Kiitoteitäkään ei Malmilla varmaan voida, tai edes haluta pidentää niin kauan kuin kenttää hallinnoi valtio eikä Helsingin kaupunki. Sen sijaan kiitoteiden kantavuutta voitaisiin varmaan parantaa, jos niitä betonipaaluja tai stabilointisementtejä käytettäisiinkin tähän tarkoitukseen eikä rakennusmaan valmistamiseksi.

 

Mutta miten olisi kiitoteiden kynnysten siirtäminen takaisin entisille paikoilleen?

 

Malmin kiitoteiden lyhentämisestä saa hyvän kuvan kun käy katsomassa Isossa Pyöreässä tällä hetkellä olevat ilmakuvat.

[Tuomas Kuosmanen 51]

Malmi on Helsingin toinen kansainvälinen kenttä.

 

Niin siis ainoa. Täällä Vantaalla on kyllä seudun toinen kansainvälinen lentoasema, mutta ei se missään Helsingissä ole

 

//Tuomas

 

[Erkki Mikola 1]

Niin siis ainoa.

 

Kiitos korjauksesta Tuomas.

(Mitenkähän minulle pääsi sattumaan noin paha moka, vaikka olen parin viime vuoden aikana monesti koittanut perustella eri kirjoituksissa, että pitäähän Helsingissä, maan pääkaupungissa, olla edes yksi lentokenttä )

 

Moniko teistä on muuten kuullut, miksi Malmi aikanaan haluttiin liittää Helsinkiin. Siis sen jälkeen, kun sinne oli jo päätetty perustaa Helsingin lentoasema.

 

"Tässä yhteydessä voidaan viitata siihenkin, että Helsingin lentokenttä on päätetty sijoittaa tämän liitosalueen piiriin. Sopimuksessa, mikä toukokuun 10 päivänä 1935 on tehty valtion ja kaupungin välillä lentokentän järjestämisestä, on kaupunki m.m. sitoutunut vastaamaan siitä, että rakennuskorkeus lentokentän ympäristössä asemakaavamääräyksillä tai rakennusjärjestyksessä rajoitetaan lentokentän tarpeita silmälläpitäen. Tämän sopimuskohdan täyttäminen käy kaupungille mahdottomaksi, jollei kaupungilla ole asemakaavavaltaa asianomaisilla alueilla. "

 

Teksti on vuodelta 1936 ja löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/doku/harvia02.htm

 

Se sopii oikeastaan hyvin tällaiseen threadiin, jossa puhuttiin Malmin kiitoteiden kynnysten siirtämisistä lähemmäs tai kauemmas kiitoteiden todellisista päistä

 

(Malmi liitettiin Helsinkiin vasta v. 1946, vaikka selvitysmies Harvia suositteli sitä näillä sanoilla jo 10 vuotta aikaisemmin)

 

 

[Erkki Mikola 1]

Yhteydet maailmalle paranisivat ja parantaisivat

elinkeinoelämän kilpailukykyä.

 

Pitää paikkansa, erityisesti jos Malmista kehitetään Helsingin liikelentokeskus.

Mutta eikös sellainen ole kaikkea muuta kuin halpalentoa.

Kun lennätetään niitä ihmisiä, joille kyyti tavallisen matkustajakoneen Business-luokassa ei riitä.

 

Ne liikemiehet, joilla on kaikkein kovin kiire kokouksesta toiseen ympäri Helsinkiä, Suomea ja Eurooppaa, voisivat lentää Malmin kautta, missä ei tarvitse jonottaa timeslotteja, turvatarkastuksia, matkatavaroitaan, ja mihin pääsee nopeasti ainakin EU:n kemikaalivirastosta ja muista Viikin tiedekeskuksen laitoksista ja yrityksistä.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Huomasin noista purjelentotapahtuman valokuvista, että 36:n kynnystä on siirretty vielä 90-luvun kynnystäkin pitemmälle pohjoiseen...On se kumma juttu. 90-luvun puolella 36:n eteläpuolella tehtiin kallionlouhintaa ja eteläpuolella olevat tontit olivat jo pakkolunastusmenettelyssä, jotta liian korkeista puista lähestymissektorilla päästäisiin eroon. Taisi ilmeisesti yksityinen etu olla suurempi kuin suuremman yleisen hyvän etu (siis lentokentän etu), koska puut näkyvät olevan edelleen paikallaan. Ja lisäksi näyttää siltä, että 18:n kynnystäkin olisi siirretty. Olenko oikeassa vai väärässä?

[Erkki Mikola 1]

Huomasin noista purjelentotapahtuman valokuvista, että 36:n kynnystä on siirretty vielä 90-luvun kynnystäkin pitemmälle pohjoiseen...On se kumma juttu. 90-luvun puolella 36:n eteläpuolella tehtiin kallionlouhintaa ja eteläpuolella olevat tontit olivat jo pakkolunastusmenettelyssä, jotta liian korkeista puista lähestymissektorilla päästäisiin eroon. Taisi ilmeisesti yksityinen etu olla suurempi kuin suuremman yleisen hyvän etu (siis lentokentän etu), koska puut näkyvät olevan edelleen paikallaan. Ja lisäksi näyttää siltä, että 18:n kynnystäkin olisi siirretty. Olenko oikeassa vai väärässä?

 

Jos nykyinen lentotoiminta on mahdollista nykyisen mittaisilta kiitoteiltä, niin älkää ihmeessä ärsyttäkö paikallisia asukkaita sillä että menette (tai vaaditte Ilmailulaitosta menemään) katkaisemaan ihmisten pihapuita. Käsittääkseni kiitoteiden päissä ei ole kenenkään pihoja, niissä pitää tietysti rajoittaa puiden kasvua vaikka vuosittain, jotta paikalliset asukkaat eivät koe samalaista shokkia kuin joitakin vuosia sitten, jolloin yllättäen tultiin kaatamaan puita, jotka olivat saaneet kasvaa rauhassa lentokentän perustamisesta asti. Parempaa valttia paikallisille lentokentän vastustajille ei voi antaa kuin on tarpeeton pihapuiden kaataminen.

 

Tässä kuva heille, jotka siitä jotain ymmärtävät http://www.ilmailulaitos.fi/ais/aipcharts/ad/efhf/hf1836aoc.pdf

(Itse en kuulu heihin)

 

Eli mitä ovat esteet 1-15 radan pohjoispäässä ja 1-5 eteläpäässä

Ja mitä niistä pitäisi poistaa, jos haluttaisiin kiitoteiden kynnykset sinne, mistä lähtökiito alkaa? Ja pitäisikö poistaa huomattavia maamassojakin ja taloja ja asutusta?

 

Ja onko sektorien tarpeen olla noin leveitä?

Ja paljonko lentoesteitä voidaan sallia lähestymissektorien vieressä?

Riittääkö että lähestymissektorit ovat kuin voimalinjoja, joiden vieressä puut saavat kasvaa kuinka korkeiksi vaan.

Eikös laskukierroksen perusosan voi viedä niin kauas, ettei sen takia tarvitse puita kaataa?

 

 

 

[Pentti Hyvärinen 1]

 

Joko olette käyneet Malmilla katsomassa ilmakuvia: 7 kpl 10 vuoden välein alkaen v.1943

 

Apuva!!!!!!!!!!!!!!!!!!

 

Olisiko jollakin Malmilla käyvällä mahdollisuus ottaa minulle vaikka digikuva siitä ilmakuvasta, jossa näkyy kentän jollakin laidalla iso pommikoneen pudotessaan tekemä kraateri.

Vanhan hylkyukon mieltä kovin lämmittäisi ko. kuvan saanti.

 

Jos kuva on mahdollista toimittaa, voisinko saada tiedon joko täällä, tai suoralla postilla. Laittelisin sitten "toimittajalle" osoitteeni.

 

toivossa on hyvä elää "Hylkyukko" Papa

[Ari Katajamäki 0]

Tässä kuva heille, jotka siitä jotain ymmärtävät http://www.ilmailulaitos.fi/ais/aipcharts/ad/efhf/hf1836aoc.pdf

(Itse en kuulu heihin)

 

Eli mitä ovat esteet 1-15 radan pohjoispäässä ja 1-5 eteläpäässä

Ja mitä niistä pitäisi poistaa, jos haluttaisiin kiitoteiden kynnykset sinne, mistä lähtökiito alkaa? Ja pitäisikö poistaa huomattavia maamassojakin ja taloja ja asutusta?

 

 

Pohjoispuolella 1-3 on lähestymisvaloja, 4-11 puita, joista ainakin osa kasvaa kentän aitojen sisäpuolella, osa ilmeisesti pellon laidalla, 12-15 sähkölinjan tolppia. Eteläpuolella 3-5 on puita, jotka kasvaa lumenkaatopaikan laidoilla. Ei siis kenenkään pihapuita.

Kynnyksen siirtäminen vaatisi ainakin eteläpäässä huomattavaa maansiirtoa ja CopterLinen hallille vievän tien siirtämistä, joten ei ole järkevää. Pohjoispään kynnyksen siirto ei välttämättä johdu reunaesteistä, arvaisin että enemmänkin liikennejärjestely (esim. ettei laskeva kone tule radalle vahingossa rullaavan päälle). Hyvin nuo laskupituudet tuntuvat riittävän nykyiselläänkin.

 

a

[Kauko Lehtinen 0]

Apuva!!!!!!!!!!!!!!!!!!

 

Olisiko jollakin Malmilla käyvällä mahdollisuus ottaa minulle vaikka digikuva siitä ilmakuvasta, jossa näkyy kentän jollakin laidalla iso pommikoneen pudotessaan tekemä kraateri.

Vanhan hylkyukon mieltä kovin lämmittäisi ko. kuvan saanti.

 

Jos kuva on mahdollista toimittaa, voisinko saada tiedon joko täällä, tai suoralla postilla. Laittelisin sitten "toimittajalle" osoitteeni.

 

toivossa on hyvä elää "Hylkyukko" Papa

 

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi. Tosin juuri tänään ei ole digikamera mukana mutta aivan lähipäivinä saat kuvan.

 

Sähköpostiosoitteesi minulla jo onkin mainion hylkyvideosi tiimoilta.

 

Kake

 

[Ari Katajamäki 0]

Apuva!!!!!!!!!!!!!!!!!!

 

Olisiko jollakin Malmilla käyvällä mahdollisuus ottaa minulle vaikka digikuva siitä ilmakuvasta, jossa näkyy kentän jollakin laidalla iso pommikoneen pudotessaan tekemä kraateri.

Vanhan hylkyukon mieltä kovin lämmittäisi ko. kuvan saanti.

 

Jos kuva on mahdollista toimittaa, voisinko saada tiedon joko täällä, tai suoralla postilla. Laittelisin sitten "toimittajalle" osoitteeni.

 

toivossa on hyvä elää "Hylkyukko" Papa

 

Tuohan oli hyvä idea. Kun seuraavan kerran käyn Malmilla, otan kuvat jokaisesta ilmakuvasta. Mutta seuravaan visiittiin voi mennä pari viikkoa.

Katselin sitä kuvaa 'sillä silmällä', mutta en ole varma löysinkö oikean kraaterin. Oliko se kentän itäpuolella? 09:n jatkeella?

 

a

[Pentti Hyvärinen 1]

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi. Tosin juuri tänään ei ole digikamera mukana mutta aivan lähipäivinä saat kuvan.

 

Sähköpostiosoitteesi minulla jo onkin mainion hylkyvideosi tiimoilta.

 

Kake

 

 

Minä olen NIIN ILOINEN

 

Kuoppa on jossakin kentän luoteisreunalla Mikolan Erkin mukaan.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

90-luvulla pakkolunastusmenettelyn ja 36:n eteläpään kallionlouhinnan oli aloittanut Ilmailulaitos itse, ei siis kukaan yksityinen...Koska molemmille radoille on IFR-lähestymismenetelmät, on myös lähestymissektorit, niiden OCA (Obstacle Clearance Altitude) ja sektorien leveys ymmärtääkseni tarkkaan ICAO:n säännösten mukaan rajattava ja olettaisin tämän olevan suurin syy kynnysten siirtoon siihen, missä nykyisin ovat...IFR-pilotit selvittäkööt tarkemmin

 

[Erkki Mikola 1]

Kuoppa on jossakin kentän luoteisreunalla Mikolan Erkin mukaan.

Tai oikeastaan länsipuolella. Kone on yrittänyt ilmaan 27:aa pitkin ja pudonnut sen jatkeelle,hieman kiitoratalinjan pohjoispuolelle. Eikä ole päässyt kovinkaan kauas kentän aidan ulkopuolelle. Eli etsi kartasta http://kartta.hel.fi/opas/fi/ Sadetie tai Auertie tai Elovalkeantie.

 

Suunnilleen sillä kohdalla, missä noiden katujen nimet ovat kartalla, on ilmakuvassa iso pyöreä kuoppa.

[Kauko Lehtinen 0]

Tai oikeastaan länsipuolella. Kone on yrittänyt ilmaan 27:aa pitkin ja pudonnut sen jatkeelle,hieman kiitoratalinjan pohjoispuolelle. Eikä ole päässyt kovinkaan kauas kentän aidan ulkopuolelle. Eli etsi kartasta http://kartta.hel.fi/opas/fi/ Sadetie tai Auertie tai Elovalkeantie.

 

Suunnilleen sillä kohdalla, missä noiden katujen nimet ovat kartalla, on ilmakuvassa iso pyöreä kuoppa.

 

OK kiitokset, noilla koordinaateilla löytyy varmasti. Käyn vielä kuvaamassa paikan nykyiselläänkin. Tapahtuu huomenna, jos keli ei ole kovin mahdoton.

[Pentti Hyvärinen 1]

Tai oikeastaan länsipuolella. Kone on yrittänyt ilmaan 27:aa pitkin ja pudonnut sen jatkeelle,hieman kiitoratalinjan pohjoispuolelle. Eikä ole päässyt kovinkaan kauas kentän aidan ulkopuolelle. Eli etsi kartasta http://kartta.hel.fi/opas/fi/ Sadetie tai Auertie tai Elovalkeantie.

 

Suunnilleen sillä kohdalla, missä noiden katujen nimet ovat kartalla, on ilmakuvassa iso pyöreä kuoppa.

 

Kone oli lähes varmasti SB-11, joka starttasi syvyyspommilastissa peräsimet lukittuina (silloinkin sattui kaikenlaista) 24.9.1942 ja meni heti startista metsään syttyen palamaan.

Miehistö pääsi, osa loukkaantuneena, ulos koneesta, ennenkuin pommit räjähtivät.

[Kauko Lehtinen 0]

Nonniin, Malmilla on käyty ja tässä on lopputulos:

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Kuva on yhdistelmä, jossa laitoin päällekkäin edellämainitun ilmakuvan ja nykyisen kartan. Kiintopisteinä olivat kiito- ja rullaustiet, puro ja kiitoradan suuntaiset kadut. Ne näyttävät sijaitsevan samalla paikalla kuin vuonna 1943. Myös puron uoma on saman muotoinen ja erottuu myös luonnossa selvästi. Putoamiskohdan erottumisen parantamiseksi ympyröin sen yhdistelmäkarttaan punaisella.

 

Pentti sai sähköpostilla vielä vähän lisämatskua mutta tämä kuva riittänee muille yleiskuvan saamiseen. Kävin illansuussa myös melkein putoamispaikalla mutta koska en tuolloin ollut yhdistelmäkuvaa tehnyt otin putoamispaikan valokuvan hiukan todellista etelämpää. Siksi sitä ei kannata tähän liittää.

 

Kake

[Pentti Hyvärinen 1]

Kiitokset Kaukolle.

Toimitus oli nopea ja tavara hyvää.