SpaceShipOne

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Pilkunviilausta, mutta onko 2 viikkoa (ehdot) "quick turnaround time??"

Lentoyhtiöillähän se olisi jotain 1 tunti tai alle...

American Space Prizen luvannut sijoittaja itse epäili, ettei siihen päästä kuin vuosikymmenten kuluttua. Toivotaan, että hän on väärässä!

[Harri Koskinen 290]

Pilkunviilausta, mutta onko 2 viikkoa (ehdot) "quick turnaround time??"

 

NASAn avaruussukkulaan verrattuna kyllä.

 

-harri

[Olli Vainio 3]

Pilkunviilausta, mutta onko 2 viikkoa (ehdot) "quick turnaround time??"

Lentoyhtiöillähän se olisi jotain 1 tunti tai alle...

American Space Prizen luvannut sijoittaja itse epäili, ettei siihen päästä kuin vuosikymmenten kuluttua. Toivotaan, että hän on väärässä!

Vähän suhteellisuutta...NASA pystyi 4:llä sukkulalla tosi hyvällä mäihällä tekemään 10 tehtävää vuodessa, yleensä vain muutaman. Joten siihen nähden 2vko on TODELLA lyhyt aika.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Niin, oikeassa olette. Mutta kun maan vetovoimakentästä irtautuminen kiertoradalle edellyttää sitä laskettua kiihdytystä 17000 Mph nopeuteen, niin kestääkö esim. komposiittirakenne sen, ja paljonkohan G:tä tulee eli tarvitaanko avaruuspuvut yms krääsä, ja kauanko kiertoradalla tulisi aikaa menemään ennenkuin palataan takaisin, eli siis mitä life support-systeemejä tarvitaan, ja entäs re-entry niistä nopeuksista takaisin ilmakehään...on 25 Machin vauhdista vähän vaikeampi pudottaa nopeutta liitelemällä takaisin kuten SS1 teki. Kyllä siinä minun mielestäni riittää insseillä vähäksi aikaa töitä ennenkuin turvallinen ratkaisu löytyy.

EDIT: en tosin astrofysiikasta sen enempää ymmärrä, mutta sain sen käsityksen, että 17000 Mph vauhti on ylläpidettävä, jotta kiertoradalla pysytään...

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Vähän aikaa on ollut hiljaista, mutta nyt löytyy taas uutisia SS2:sta, johon Rutan ja Branson ovat suunnittelemassa "luxusluokkaa"....Ongelmana mm. se, että jotta painoton tila kestäisi pitempään, alas palattaessa täytyy kestää tuollaiset 6 G:tä.

 

http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/4119491.stm

 

 

[Kimmo Wjuga 1]

Niin, oikeassa olette. Mutta kun maan vetovoimakentästä irtautuminen kiertoradalle edellyttää sitä laskettua kiihdytystä 17000 Mph nopeuteen, niin kestääkö esim. komposiittirakenne sen, ja paljonkohan G:tä tulee

EDIT: en tosin astrofysiikasta sen enempää ymmärrä, mutta sain sen käsityksen, että 17000 Mph vauhti on ylläpidettävä, jotta kiertoradalla pysytään...

 

Eihän G:tä tule välttämättä paljon mitään. Avaruussukkulalla se on noin kolmen luokkaa.

Ja ei se vauhdin ylläpitäminen kiertoradalla niin kamalan hankalaa ole (siellä nimittäin ei "ilman"vastusta ole kummemmin). Lähinnä se teknisesti haastavin (lue: rahaa vaativin) osa on tuo alkunousu ja kiihdytys. Se raketti kun tahtoo vaatia joko aikamoisen työntövoiman tai sitten jonkinasteisen alkuvauhdin (esim. jonkinlaisen saattoaluksen).

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Vielä pikkudetalji tuosta SS2-uutisesta: "Does this mean that some guy and his girl want to take the whole ship? OK!"

 

Olenko ymmärtävinäni, että esim. yksityinen "hääyö" avaruudessa siis olisi mahdollista? Eli, kymppikerho ja mile-high club saavat uuden "kilpailijan"?

[Olli Jaarinen 0]

Eihän G:tä tule välttämättä paljon mitään. Avaruussukkulalla se on noin kolmen luokkaa.

Ja ei se vauhdin ylläpitäminen kiertoradalla niin kamalan hankalaa ole (siellä nimittäin ei "ilman"vastusta ole kummemmin). Lähinnä se teknisesti haastavin (lue: rahaa vaativin) osa on tuo alkunousu ja kiihdytys. Se raketti kun tahtoo vaatia joko aikamoisen työntövoiman tai sitten jonkinasteisen alkuvauhdin (esim. jonkinlaisen saattoaluksen).

 

Moi

 

Tässä ilmeisesti G:tä tuottaa se, että alus ei ole kiertoradalla vaan se laukaistaan "suoraan ylöspäin", eli kun rakettimoottori sammutetaan ilmakehän yläpuolella alus ei suinkaan asetu kiertoradalle vaan jatkaa matkaansa suoraan ylöspäin ja putoaa hetken kuluttua takaisin ilmakehään, varsin jyrkässä kulmassa joten nopeus putoaa nopesti ilmanvastuksen kasvaessa. Avaruussukkula sensijaan tulee loivassa kulmassa ilmakehään, eikä ilmanvastuksesta johtuva hidastuminen ole muistaakseni kuin luokkaa 1.6G.

 

Kiertoradalla pysymiseen ei tarvita energiaa laisinkaan, vaan riittävän sivuttaisnopeuden (n 28000km/h, 17000mph) saavutettuaan avaruusaluksen rakettimoottori sammutetaan ja alus alkaa pudota vapaasti kohti maata. Mutta koska sivutaisnopeus on niin suuri vekotin putoaa kokoajan "ohi" maapallosta ja näin ollen alus ei putoa koskaan maahan. Tämä on juuri näiden yksityisten projektien ongelma, eli nopeutta ei saada riittävästi kiertoradalla pysymistä varten.

 

Toinen on tuo rahtikapasiteetti. Eli SS1 pystyi kuljettamaan 240kg hyötykuormaa eikä siis päässyt kiertoradalle. Avaruussukkula sen sijaan pääsee kiertoradalle ja vie sinne mukanaan 30000kg rahtia. Tilanne on täsmälleen sama että rakennat oman ultrakevyen ja alat julistaa hintasotaa Finnairia vastaan Helsinki-Bangkok -reitillä.

 

Ja kolmas, saattoalus on hyödyllinen ainostaan näissä "avaruusleluissa". Lentokoneella päästään noin 1000km/h nopeuteen, joten omaa kiihdytettävää jäisi kiertorataa varten vielä noin 27000km/h eli about 97% koko vauhdista. Lisäksi nopeuden muutokseen tarvittava polttoaine painaa niin paljon että sitä ei oikein lentokoneella raijata. Pienillä avaruusaluksilla (esim SS1) se on sen sijaan varteenotettava vaihtoehto koska painoa on vähän ja tarvittava nopeuden muutos paljon pienempi. Lentokoneen siiven alla pääsee näppärästi ylöspäin vaikeimmat 12km.

 

blue skies,

-- Olli

 

EDIT: lisätty saattoalusosuus

[Kimmo Wjuga 1]

Moi

 

Tässä ilmeisesti G:tä tuottaa se, että alus ei ole kiertoradalla vaan se laukaistaan "suoraan ylöspäin", eli kun rakettimoottori sammutetaan ilmakehän yläpuolella alus ei suinkaan asetu kiertoradalle vaan jatkaa matkaansa suoraan ylöspäin ja putoaa hetken kuluttua takaisin ilmakehään, varsin jyrkässä kulmassa joten nopeus putoaa nopesti ilmanvastuksen kasvaessa. Avaruussukkula sensijaan tulee loivassa kulmassa ilmakehään, eikä ilmanvastuksesta johtuva hidastuminen ole muistaakseni kuin luokkaa 1.6G.

 

Kiertoradalla pysymiseen ei tarvita energiaa laisinkaan, vaan riittävän sivuttaisnopeuden (n 28000km/h, 17000mph) saavutettuaan avaruusaluksen rakettimoottori sammutetaan ja alus alkaa pudota vapaasti kohti maata. Mutta koska sivutaisnopeus on niin suuri vekotin putoaa kokoajan "ohi" maapallosta ja näin ollen alus ei putoa koskaan maahan. Tämä on juuri näiden yksityisten projektien ongelma, eli nopeutta ei saada riittävästi kiertoradalla pysymistä varten.

 

Toinen on tuo rahtikapasiteetti. Eli SS1 pystyi kuljettamaan 240kg hyötykuormaa eikä siis päässyt kiertoradalle. Avaruussukkula sen sijaan pääsee kiertoradalle ja vie sinne mukanaan 30000kg rahtia. Tilanne on täsmälleen sama että rakennat oman ultrakevyen ja alat julistaa hintasotaa Finnairia vastaan Helsinki-Bangkok -reitillä.

 

Ja kolmas, saattoalus on hyödyllinen ainostaan näissä "avaruusleluissa". Lentokoneella päästään noin 1000km/h nopeuteen, joten omaa kiihdytettävää jäisi kiertorataa varten vielä noin 27000km/h eli about 97% koko vauhdista. Lisäksi nopeuden muutokseen tarvittava polttoaine painaa niin paljon että sitä ei oikein lentokoneella raijata. Pienillä avaruusaluksilla (esim SS1) se on sen sijaan varteenotettava vaihtoehto koska painoa on vähän ja tarvittava nopeuden muutos paljon pienempi. Lentokoneen siiven alla pääsee näppärästi ylöspäin vaikeimmat 12km.

 

blue skies,

-- Olli

 

EDIT: lisätty saattoalusosuus

 

Joo. Tosin jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin esim. alemmilla kiertoradoilla ilmanvastus tuppaa pudottamaan esim. avaruussukkulaa aika ronskistikkin, eli ihan vapaasti sielläkään ei pystytä oleskelemaan pelkän alkuvauhdin mukana vaan aina välillä joudutaan nopeutta lisäämään, jotta radalla pysyttäisiin. Tosin tuo on vain alempien kiertoratojen onkelma. Ylempänä se ei tule ongelmaksi.

 

Ja tuo saattoaluksen käyttö auttaa silti huomattavasti varsinkin pienissä projekteissa. Isoissa laitteissa raketin tasapaino on hoidettu muuten, mutta rakettia pystyyn laukaistaessa se suurin teho-ongelmahan on juuri alkunousussa. Polttoainetta on PALJON mukana ja toisaalta kaikki se paino pitäisi saada kiihtymään jotenkin fiksusti (>~3(+1)g), jottei raketti jäisi kellumaan maan vetovoimakenttään. Ja riittävä nopeus (esim. vaikka se 1000km/h) pitäisi saavuttaa hyvin nopeasti, jotta raketti olisi vakaa (ellei sitten aerodynaamisen stabiloinnin lisäksi käytössä ole jotain kalliita&hankalia(&epävarmoja?) stabilointijärjestelmiä). Toisaalta sitä vaadittavaa kiihtyvyyttä pienentää huomattavasti jos raketti saa stabilointiin tarvittavan alkuvauhdin muualta. Ja tämä puolestaan pienentää huomattavasti tehontarvetta, joka puolestaan tuo tilaa yksinkertaisemmille ja kevyemmille moottoriratkaisuille, jne. (kuten esim. nuo hybridit, jotka ovat vielä ainakin toistaiseksi heikkotehoisempia, kuin nestemoottorit).

Ja pikkuraketeillehan tuo lentskaritoimitus käy loistavasti, koska eihän se avaruusturisti painakaan kuin about 80-100kg... jos hyötykuormaa saadaan 200-250kg kyytiin, niin sillähän saadaan jo kahdelta-kolmelta hurjalta (ökyrikkaalta) rahat pois

[Jari Varje 0]

alus ei suinkaan asetu kiertoradalle vaan jatkaa matkaansa suoraan ylöspäin ja putoaa hetken kuluttua takaisin ilmakehään, varsin jyrkässä kulmassa joten nopeus putoaa nopesti ilmanvastuksen kasvaessa. Avaruussukkula sensijaan tulee loivassa kulmassa ilmakehään, eikä ilmanvastuksesta johtuva hidastuminen ole muistaakseni kuin luokkaa 1.6G.

 

Itse asiassa asia on juuri päinvastoin. Avaruussukkulahan tulee ilmakehään juuri tuo 17000 km/h, mistä hidastaminen vaatiikin ison kiihtyvyyden. SpaceShipOnella sen sijaan ei ilmakehään tullessa, tai eihän se sieltä varsinaisesti poistukaan, ole nopeutta juuri lainkaan. Jollain sivuilla mainittiin reentry speediksi mach 2, eli lähinnä hissukseen liidetään alas tuolla laitteella.

 

Toinen on tuo rahtikapasiteetti. Eli SS1 pystyi kuljettamaan 240kg hyötykuormaa eikä siis päässyt kiertoradalle. Avaruussukkula sen sijaan pääsee kiertoradalle ja vie sinne mukanaan 30000kg rahtia. Tilanne on täsmälleen sama että rakennat oman ultrakevyen ja alat julistaa hintasotaa Finnairia vastaan Helsinki-Bangkok -reitillä.

 

Kyllä pienempääkin rahtia kuljettavilla värkeillä on kysyntää, jos hinta on suhteessa kilpailukykyinen, ei sinne avaruuteen pelkästään avaruusasemia lähetetä. Perinteisestihän yksi iso ongelma on juuri laukaisujen kalleus, ja siksi niihin satelliitteihin on ympätty aina n+1 instrumenttia, tokihan niistä tulee isoja ja painavia sitten. Sen sijaan voitaisiin halvalla laukaista esim. yhteen tehtävään rakennettuja kevyitä ja halpoja satelliitteja.

 

SpaceShipOnehan ei tietysti tähän suoraan sovellu, mutta muita vastaavia (emäaluksen käyttö) yksityisiä, ja jopa menestyviä, hankkeita on, esim. Pegasus-raketti, joka kuljettaa juuri n. 250 kg hyötykuorman kiertoradalle. Laukaisu tehdään tuossa Tristarin kyydistä.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Ei nyt koske nimenomaan Space Ship Onea tai Two:ta, mutta nettiin on ilmestynyt kilpailevan yrityksen AERA Corp.in sivut, joissa uhotaan tämän yrityksen tarjoavan luxus-luokan avaruuslentoja Altairis-nimisellä avaruusvempeleellä 7 hengelle kerrallaan "kohtuuhinnalla", yhteistyössä U.S. Air Forcen kanssa, jo v. 2006 aikana Cape Canaveralista.

 

Siis Bransonin kilpailija. Ei kuitenkaan näyttäisi olevan edes ensimmäistäkään protoa tästä vehkeestä valmiina muualla kuin tietokonesimulaatioissa.

 

Jos kiinnostaa, niin sivuilla on kohtalaisen paljon selailtavaa:

 

http://www.aeraspace.com/space.html

[Kimmo Wjuga 1]

Mut eihä tos SS:ssä mitää ihmeellistä tavallaan ollu.. avaruusmatkailuha o helppoo niinku tää urpo o todistanu

Se o kuulemma eka suomalainen avaruudessa

http://www.sci.fi/~mato/fin_projects.htm

Eikä kääntökään venäläisten MIG-25 "kantoraketilla" kestä ku hetken

 

 

ps. Tiedetään: tää on wanha, mut jaksaa aina naurattaa yhtä paljon

 

 

Vähemmän hymiöitä - SP