Olle Sälgmark

Bilteman Spitfire selälleen laskussa Norjassa - lentäjä menehtyi

175 viestiä aiheessa

Niin kyllä harvinaisen selväksi tuli etten ymmärtänyt erään norskin käsitystä ja selvitystä asiasta..joka väitti että Bertil olisi jarruttaakseen ajanut koneen tarkoituksella peltoon. Mikäli hän todella teki niin...niin voidaan spekuloida että hän tiesi että päätös ylösvedosta tuli liian myöhään ja tai löpö oli lopussa ja varakentälle ei olis enää ennättänyt tms. Sekä jokseekin varmaa, että kiitotie oli loppumassa ja kone menossa jopa jokeen tms....siis jos silminnäkijän kertoma pitää paikkaansa.

 

Mitä tiesi tietää hän vain itse,ei ole täällä kertomassa.Ei selviä tietämiset edes ajan kanssa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos... ?

 

silminnäkijä kertomukset tai uutisointi pitävät paikansa ? Mutta jos kuitenkin ajatellaan positiivisesti. Oletetaan että, lasku ko. paikkaan oli harkitu & suunniteltu Ja huomioidaan sekin, ettei 30000-tuntia lentänyt pilotti tee kardinaalimunauksia. Tämä lopputulos on (näköjään) mahdollinen vaikkei tekisikään mitään (tietoisia) virheitä. Siitä laskuvideosta selviäisi heti mistä on kysymys. Tässä on kysymyksessä useiden asioiden summautuminen hankalimmalla mahdollisella tavalla.

 

PS ei tuo Juken norjankielen käännös häirinnyt vähääkään. Enemmänkin lehtikirjoittelu yleensä. Ihan sama millä kielellä. Osaan lukea (kieliäkin).

 

Jussi Salminen 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuva Tynsetin kentästä.

 

Löysin kuvan netistä. Ei tuo erityisen vaikealle paikalle näytä. Kaputtikuvissa kone on selällään ruohikossa melko lähellä metsän-

reunaa. Silminnäkijöiden mukaan se meni pikäksi ja vasemmalle? Korkeita reunaesteitä (puita) näyttäisi olevan vain kentän  toi-

sessa päässä. En saanut selvää mihin lasku päätyi. Joka tapauksessa aika kauas sekä kiitotiestä että rullaustiestä. Löysin  myös

tiedon siitä, että laskusta kuvattu video on viranomaisten hallussa.

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jep !

 

Taannoin tein taulukon jossa vertailin noita koneiden siipikuormituksia ja huomasin myös että R/C malleissa erityisesti suurimmat mallit lentää kevyimmillä siipikuormituksilla ja sen kyllä huomaa tästäkin;

 

Todella raskas oikea Mk XVIII vaattii todella riuskaa otetta ja paljon baanaa laskeutuakseen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oletetaan että, lasku ko. paikkaan oli harkitu & suunniteltu Ja huomioidaan sekin, ettei 30000-tuntia lentänyt pilotti tee kardinaalimunauksia. Tämä lopputulos on (näköjään) mahdollinen vaikkei tekisikään mitään (tietoisia) virheitä.

 

Tiedetäänkö paljon ko. kuskilla oli tiimaa / laskuja ko. konetyypillä? Väittäisin, että esim. se 115 000 laskua lannoituskoneella tehnyt suomalainen lentokapteeni olis "kokeneempi" tollaiseen WWII warbirdiin, kuin 29 950 tuntia muilla koneilla ( ja joista 25 000 tuntia autopilotilla) lentänyt jamppa.

 

Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Väittäisin, että esim. se 115 000 laskua lannoituskoneella tehnyt suomalainen lentokapteeni olis "kokeneempi" tollaiseen WWII warbirdiin, kuin 29 950 tuntia muilla koneilla ( ja joista 25 000 tuntia autopilotilla) lentänyt jamppa.

 

Mika

Jep. Pelkkä tiima ei tee autuaaksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tiedetäänkö paljon ko. kuskilla oli tiimaa / laskuja ko. konetyypillä? Väittäisin, että esim. se 115 000 laskua lannoituskoneella tehnyt suomalainen lentokapteeni olis "kokeneempi" tollaiseen WWII warbirdiin, kuin 29 950 tuntia muilla koneilla ( ja joista 25 000 tuntia autopilotilla) lentänyt jamppa.

 

Mika

 

Nyt siis ollaan päästy vaiheeseen jossa punnitaan kokemus,kokemus autopilotilla ja paskakonetta ohjatessa....

 

Ei ole immuuneja virheille lentäjät,edes lantalentäjät,suomalaisetkaan.......

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei nyt ihan oikeesti.....

 

Kun ei kuitenkaan ollut kysymys mistään 737 autopilottipilotista vaan entisestä Flygvapnet pilotista joka kuitenkin on warbirdeja lentänyt vuosikymmeniä. Toki tuo Spitfire isolla viislapaisella Dowty Rotol huiskalla ja RR Griffonilla ei oo maailman helpoin lennettävä, mutta pilotilla siis kokemusta varmasti oli.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

31000 lentotuntia ei nyt kuitenkaan kerry kasaan pelkästään Bilteman liikesuihkujen ohjaamossa... Bilteman ensimmäinen bisneskone oli muuten Navajo.

 

Lentämään Bertil oppi Ruotsin ilmavoimissa 1963. Silloisilla alkeiskoneilla siis, joihin kuului myös Sk16 eli Harvard. Sen jälkeen mm. Tunnan ja Draken. Bertil oli vuosikausia ilmavoimien lennonopettaja. Sekä lentokerhojen moottorikoneiden lennonopettaja. Ja purjelennon opettaja. Myös liikennelentäjien opettaja. Oma kone oli Beagle/Auster, siis kannuspyöräkone sekin. Vuonna 2006 Bertil kävi USA:ssa Mustang-kurssin TF-51:llä. Hän oli Ruotsin kokenein historiallisten koneiden näytöslentäjä.

 

Mutta ei taida kenelläkään olla "riittävästi" Spitfire Mk. 18-tiimaa, paitsi jollain onnellisella engelsmannilla ehkä - joille heillekin sattuu virheitä.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

31000 lentotuntia ei nyt kuitenkaan kerry kasaan pelkästään Bilteman liikesuihkujen ohjaamossa... Bilteman ensimmäinen bisneskone oli muuten Navajo.

 

Lentämään Bertil oppi Ruotsin ilmavoimissa 1963. Silloisilla alkeiskoneilla siis, joihin kuului myös Sk16 eli Harvard. Sen jälkeen mm. Tunnan ja Draken. Bertil oli vuosikausia ilmavoimien lennonopettaja. Sekä lentokerhojen moottorikoneiden lennonopettaja. Ja purjelennon opettaja. Myös liikennelentäjien opettaja. Oma kone oli Beagle/Auster, siis kannuspyöräkone sekin. Vuonna 2006 Bertil kävi USA:ssa Mustang-kurssin TF-51:llä. Hän oli Ruotsin kokenein historiallisten koneiden näytöslentäjä.

 

Mutta ei taida kenelläkään olla "riittävästi" Spitfire Mk. 18-tiimaa, paitsi jollain onnellisella engelsmannilla ehkä - joille heillekin sattuu virheitä.

 

 

 

Joo eihän koko konetta olisi annettu hänen haltuun ellei luotto olisi ollut kova. Maksaa 3 miljoonaa ekkua kpl nuo Spitit.

 

Tässä väittäisin sama kone ainakin Mk XVIII; http://www.youtube.com/watch?v=e_JxWfNF5xA ja

 

Kyllä tuo aikalailla kiitorataa tarvii startissa vaikkei se aivan tältä videolta selviäkään.

 

Tältä ehkä paremmin;

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sillä saa jo kaks Spittiä, Biltema maksoi koneesta 17 milj. kruunua eli n.1,7Me: http://www.sporthoj.com/forum/showthread.php?p=4901844

 

Jostain luin että kaputoitu Spitti olisi Englannissa maksanut 3 000 000 rahaa...olisko sitten Aussi dollaria ?

 

 

Tästä voi katsoa kuinka paljon esteen yli tarvii MK XVIII kiitorataa laskussa;

 

 

Huomaa miten siiveke ja sivuperäsin on melkein laidassa aika-ajoin loppuvaiheessa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tästä voi katsoa kuinka paljon esteen yli tarvii MK XVIII kiitorataa laskussa;

 

No kerro nyt tyhmillekin, miten sen tuosta näkee  :-[ Tai sitten tuosta toisesta videosta, miten paljon tarvitaan baanaa nousussa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No kerro nyt tyhmillekin, miten sen tuosta näkee  :-[ Tai sitten tuosta toisesta videosta, miten paljon tarvitaan baanaa nousussa...

 

No esimerkiksi ajan funktiona..paljonko menee aikaa ja miten koneen nopeudet laskun eri vaiheissa käyttäytyy..tuntuma olisi että noin 1 km menisi tuossa kun ollaan 20-25 m korkeudesta lähdetty tulemaan. Huomaa, että kone ei ole läheskään pysähtynyt 31 sekunnin jälkeen ( tuskin oli tarvettakaan ) nopeutta vielä noin 50-60 km/t. Selkeesti enemmän kuin alkupään Spiteillä Mk V-IX.

 

Muistaakseni Mk I tarvi vain 225 m nousukiitoa irtoamiseen. Huomaa tämän pienen replika Spitin starttimatka on samaa luokkaa..ja laskukiito yli tuplat. http://www.pilotfriend.com/experimental/acft6/39.htm

 

Täällä on muuten ainut tunnin etsimisellä löytämäni Spitfire Mk XIV spec sheet; http://www.spitfireperformance.com/spitfire-XIV-ads.jpg

 

Pidän tuota 760 yardin pituutta sopivana hyvään vastatuuleen isolla "viheriöllä" mahdollisena testipilotilla jolla Spitti tiimaa tuhansia tunteja ( kone kevyesti kuormattu ).

 

XVIII vaan on paljon isompi ja raskaampi ( ainakin Griffon 67:lla ).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Täällä on muuten ainut tunnin etsimisellä löytämäni Spitfire Mk XIV spec sheet; http://www.spitfireperformance.com/spitfire-XIV-ads.jpg

 

Pidän tuota 760 yardin pituutta sopivana hyvään vastatuuleen isolla "viheriöllä" mahdollisena testipilotilla jolla Spitti tiimaa tuhansia tunteja ( kone kevyesti kuormattu ).

 

 

Kertoisitko meille vähemmän ilmailusta ja lentämisestä ymmärtäville mihin tuo sinun "pitämisesi" perustuu. Olis ihan kiva tietää....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

31000 lentotuntia ei nyt kuitenkaan kerry kasaan pelkästään Bilteman liikesuihkujen ohjaamossa... Bilteman ensimmäinen bisneskone oli muuten Navajo.

 

Lentämään Bertil oppi Ruotsin ilmavoimissa 1963. Silloisilla alkeiskoneilla siis, joihin kuului myös Sk16 eli Harvard. Sen jälkeen mm. Tunnan ja Draken. Bertil oli vuosikausia ilmavoimien lennonopettaja. Sekä lentokerhojen moottorikoneiden lennonopettaja. Ja purjelennon opettaja. Myös liikennelentäjien opettaja. Oma kone oli Beagle/Auster, siis kannuspyöräkone sekin. Vuonna 2006 Bertil kävi USA:ssa Mustang-kurssin TF-51:llä. Hän oli Ruotsin kokenein historiallisten koneiden näytöslentäjä.

 

Mutta ei taida kenelläkään olla "riittävästi" Spitfire Mk. 18-tiimaa, paitsi jollain onnellisella engelsmannilla ehkä - joille heillekin sattuu virheitä.

 

Eipä nyt hyvät herrat kuitenkaan revitä lentohaalareita tai tungeta hernehiä nenukkiin. Tarkoitus ei suinkaan ollut vähätellä ko. pilottia mitenkään, mutta vaitän edelleen, että lannoituslentäminen on parasta harjoitusta raskaan, tehokkaan kannuskoneen operointiin ruohokentiltä, jos ei ole varaa sitten harjoitella warbirdillä kymmeniä tunteja ja satoja laskuja vuodessa. 25 000 tuntia autopilottia ei juurikaan valmista tähän tehtävään.  Jos jollain pistää faktoja pöytään, niin arvioidaan sitten väitettä uudelleen.

 

Käykääpä joskus katsomassa "paskatalikon" työtä, niin hämmästytte. Vähän eri meininki kuin lentää mitä tahansa nokkapyöräkonetta 60 m * 3000 m asfalttialustalta.

 

Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ihan oikeesti.

 

Mihin on unohtunut muut syyvaihtoehdot kuin pilotin virheet?  Kaikista julkisuudessa olleista ristiriitaitaisista tiedoista huolimatta olin saavinani päättelemällä selville mitä oli tapahtunut: Kone oli mennyt laskussa pitkäksi. Ei kuitenkaan niin pitkäksi, etteiko se olisi mahtunut kentälle. Kentällä katsemassa ollut lentäjä kerrtoi “vahingossa” toimitajalle, että hän oletti pilotin tekevän läpilaskun ja vetävän ylös. Koneen istuttua kiitorataa edessä oli vajaa 500m. Se jälkeen kaikki tapahtui nopeasti. Kone kääntyi oikealle ruohikkoon ja meni vauhdilla ympäri.

 

Niin kauan kun faktatietoa ei ole. Homma menee arvailuksi ja jossitteluksi. Tutkijalautakunta ei ole antanut kai mitään virallista lausuntoa ? Joko ei ole kiirettä tai tutkittavaa on enemmänkin. Yleensä nämä jutut saadaan selvitettyä hyvinkin tarkkaan. Odottavien aika käy pitkäksi.  Kertoisivat jotain.

 

PS. Sama silminnäkijä kertoi ymmärtäneensä, että lasku oli tarkoitus tehdä  asfaltoidulle, 13m leveälle rullaustielle.

 

Jussi Salminen

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...talikon" työtä, niin hämmästytte. Vähän eri meininki kuin lentää mitä tahansa nokkapyöräkonetta 60 m * 3000 m asfalttialustalta.

 

"Talikossa" kova vääntö nokalla ja monta hevosta valjaissa?  :)

 

(Jussi, juu "rullaustielle" minäkin olin lukevinani ja siksi hieman hämmästellyt kiivasta kiitotiekeskustelua)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos katsotaan tarkemmin ?

 

Kuvaa kentästä. Kiitorata on ruohopintainen. Kuvan ylälaidasta tultaessa lasku tapahtuu kohtaan, jossa nurmilkko näyttää kuluneelta. Nurmikentän loppupäässä näyttää olevan “mättäikköä”. Rajasin oletetun tapahtuma-alueen (valkoisella) ja piirsin oletetun kulkureitin mustalla. Kone päätyi ilmeisesti X-merkittyyn paikkaan. Samainen silminnäkijä mainitsi, että kentällä on (ultralentäjiä varten) varoitus puuskittaisesta sivutuulesta. En tosiaan tiedä, mutta ei tämä juttu tässä vaiheessa mitenkään yksinkertaisella tavalla selity. Jotain odottamatonta on tapahtunut laskun loppuvaiheessa.

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos katsotaan tarkemmin ?

 

Kuvaa kentästä. Kiitorata on ruohopintainen. Kuvan ylälaidasta tultaessa lasku tapahtuu kohtaan, jossa nurmilkko näyttää kuluneelta. Nurmikentän loppupäässä näyttää olevan “mättäikköä”. Rajasin oletetun tapahtuma-alueen (valkoisella) ja piirsin oletetun kulkureitin mustalla. Kone päätyi ilmeisesti X-merkittyyn paikkaan. Samainen silminnäkijä mainitsi, että kentällä on (ultralentäjiä varten) varoitus puuskittaisesta sivutuulesta. En tosiaan tiedä, mutta ei tämä juttu tässä vaiheessa mitenkään yksinkertaisella tavalla selity. Jotain odottamatonta on tapahtunut laskun loppuvaiheessa.

 

Jussi Salminen

 

 

 

Kannattaa ehkä pähkiä lisää,luulisin mitään tietämättä. ???

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kannattaa pähkiä ?

 

Tai sitten ei. Oletan, että silminnäkijä osaa kertoa mitä näkee ? Niinkuin sanoin. Joudumme odottamaan tutkijalautakunnan raporttia. Siihen asti kaikki on arvailua. Saamme jossain vaiheessa nähdä mikä oli totuus.

 

Jussi Salminen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kannattaa pähkiä ?

 

Tai sitten ei. Oletan, että silminnäkijä osaa kertoa mitä näkee ? Niinkuin sanoin. Joudumme odottamaan tutkijalautakunnan raporttia. Siihen asti kaikki on arvailua. Saamme jossain vaiheessa nähdä mikä oli totuus.

 

Jussi Salminen

 

Tarkoitin ystävälisesti että pähkiminen kannattaa ennenkuin esittää piirroksia onnettomuuspaikasta.  :)  Kuva/piiros on hatusta vedetty.

 

Silminnäkiöitä kannattaa kuunella,useat heistä vielä lentohommassa mukana.

 

 

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

PS. Sama silminnäkijä kertoi ymmärtäneensä, että lasku oli tarkoitus tehdä  asfaltoidulle, 13m leveälle rullaustielle.

 

Tuo 13 m leveys on jo aivan muuta kuin 30 m leveä kuten aiemmin spekuloitiin.

 

Samassa osoitteessa missä oli XIV speksit oli myös Seafiren Griffon version arvostelu. Kone koettiin ohjaamoltaan ahtaaksi ja aiheutti siirtolennoilla kramppeja. Spiteful tyyppinen iso sivari oli erittäin herkkä ( isompi kuin XVIII:ssä ).

 

Kuva/piiros on hatusta vedetty.

 

Eli ei mielestäsi liity tapahtuneeseen. Perustele ?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään