Pommitähtäimet

[Martti Kujansuu 180]

Aloitetaan Ilmavoimien käyttämällä Goertz-tähtäinkiikarilla. Käytetty muun muassa Blenheimissä. Kyseisen yksilön voi nähdä Tekniikan museossa Zeissin RMK HS 1818 -kameran vieressä.

 

[ attachment removed ]

 

 

[Jukka Nisula 2 279]

Kiitos Martti, toivottavasti lisää kuvia löytyy...

 

Blenheimissä käytettiin myös Wimperis-pommitähtäintä, joka oli englantilainen. Myös kotimaisia mekaanisia malleja PW 2 ja TM m/42 käytettiin Blenheim-kalustossa.

 

Muita pommitähtäimiä:

 

- Fokker C.X ja sotasaalis-PE-2 -kalusto: AGA-Baltic, ruotsalainen syöksypommitustähtäin

- Junkers Ju 88: BZA-1 Stuvi 5-syöksypommitustähtäin, BZG 2 vaakapommituskoje tai suomalainen TM 42. Uusi Lofte 7 D-1 laskintähtäin

  saatiin Ju-koneisiin vasta elokuussa -44

- Dornier Do 17: mekaaninen Goertz GV 219d, optiset Lofte C7/A ja BXG 2 tulivat vasta sodan lopulla maahan.

- SB-2: sotasaaliskoneisiin vaihdettiin kotimainen PW 2 tai niissä oli venäl. Goertz Mk I-kopio

- DB-3: sotasaaliskoneisiin vaihdettiin kotimainen mekaaninen TM m/42 tai Goertz 1

 

Jukka

 

[Heikki Sten 1]

Kiitos Martti, toivottavasti lisää kuvia löytyy...

 

Blenheimissä käytettiin myös Wimperis-pommitähtäintä, joka oli englantilainen. Myös kotimaisia mekaanisia malleja PW 2 ja TM m/42 käytettiin Blenheim-kalustossa.

 

Muita pommitähtäimiä:

 

- Fokker C.X ja sotasaalis-PE-2 -kalusto: AGA-Baltic, ruotsalainen syöksypommitustähtäin

- Junkers Ju 88: BZA-1 Stuvi 5-syöksypommitustähtäin, BZG 2 vaakapommituskoje tai suomalainen TM 42. Uusi Lofte 7 D-1 laskintähtäin

  saatiin Ju-koneisiin vasta elokuussa -44

- Dornier Do 17: mekaaninen Goertz GV 219d, optiset Lofte C7/A ja BXG 2 tulivat vasta sodan lopulla maahan.

- SB-2: sotasaaliskoneisiin vaihdettiin kotimainen PW 2 tai niissä oli venäl. Goertz Mk I-kopio

- DB-3: sotasaaliskoneisiin vaihdettiin kotimainen mekaaninen TM m/42 tai Goertz 1

 

Jukka

 

Kotimainen PW2. On varmaankin Paavo Waris? Hän oli sukua. Onko tuosta lisää tietoa jossain?

Terv. H S

[Tapio Heinomaa 362]

LIS:in arkistosta majuri K Kepsun mielipiteitä pommitähtäimistä:

 

"... hienot pommitähtimet jotka siihen aikaan oli optillisia tähtäimiä Goertz, automaattisia puoliautomaattisia, havaittiin että niillä ei näissä nopeilla koneilla matalalla tehnyt mitään, ylhäällä ei sitäkään koska ne yleensä pyrkivät jäätymään korkealla"

"... Paavo Wariksen tähtäin jossa oli yksi tanko pystysuunnassa, toinen vaakasuorassa, vesivaaka jolla se pantiin tasapainoon ja sen mukaan piti laatia pommitaulukot ja muut ennakot"

"... englantilaisissa koneissa oli oikeastaan sama periaate mutta ehkä vähän monimutkaisempi ja hienompi, siis tämä Wimperis-pommitähtäin jossa myös tuuli tuli huomioiduksi"

[Pentti Salo 0]

Ohjesäännössä on tälläinenkin kuva, Edit :nykyaikaisen Goertz- tähtäimen käytöstä

 

 

[ attachment removed ]