Ikkunoiden tiivistäminen - pitääkö ulkoikkuna jättää tiivistämättä?

[Miika Asunta 2]

Löytyykö jostain kelvolliset ohjeet ikkunan tiivistämiseksi?

 

Tuntuu että asiassa on niin monta koulukuntaa että yksimielisyyttä siitä millä tavalla homma kuuluu hoitaa ei ole olemassa: jättämällä ulkoikkunan tiivistämättä, saat aikaan ikävän vedon mutta eipä myöskään muodostu ikkunoiden väliin talvella jäätä.

 

Miten siis tiivistetään ikkunat niin, että kynttilää voi ikkunalaudalla polttaa ilman että sen lepatus sytyttää verhot?

 

[Miika Asunta 2]

 

Niksi-Pirkan sukkahousuvinkit eivät nyt kyllä kelpaa. 

[Jukka Siirilä 80]

Minä tiivistäisin sisäikkunan mahdollisimman tiiviiksi ja ulkoikkunasta tiivistetään pystysivut. Ylös ja alas jätetään sopiva pätkä tiivistämättä jotta ilma kiertää vähän ikkunan välissä.

[Sami Virkkula 0]

Onko huoneiston korvausilman saanti hoidettu jotenkin muuten koska jotkut rakentajat jättävät tarkoituksella ikkunoiden tiivistysteihin aukon korvausilmaa varten?

[Jukka Takamaa 0]

Minä tiivistäisin sisäikkunan mahdollisimman tiiviiksi ja ulkoikkunasta tiivistetään pystysivut. Ylös ja alas jätetään sopiva pätkä tiivistämättä jotta ilma kiertää vähän ikkunan välissä.

 

Tämä toimii vanhoissa ikkunoissa. Uusissa on jopa ulkoikkunassa lämpölasielementti ja välitilakin lämmin..parantaa U-arvoa 0.66-0.75 pintaan.

[Miika Asunta 2]

 

Maalauksen yhteydessä viime viikolla vanhat tiivisteet revittiin luonnollisesti irti. Tiivisteittein alta paljastui että ulkoikkunan karmin alareunassa on kaksi tuuletusreikää, joiden ulkopuoli on vesipellin alla. Näiden on varmaan tarkoitus pysyä avoimena.

 

En haluaisi kaupunkinokea ikkunoiden väleihin, enkä varsinkaan sisälle hengitysilmaan.

 

 

 

[Ilkka Kangastalo 8]

Onko huoneiston korvausilman saanti hoidettu jotenkin muuten koska jotkut rakentajat jättävät tarkoituksella ikkunoiden tiivistysteihin aukon korvausilmaa varten?

 

Korvausilman saannin varmistamiseksi kannattaa nähdä hieman vaivaa eikä ikkunan tiivisteisiin tehty rako varmaankaan ole oikea tapa hoitaa asia - ehkä sitten jos ulkoilma on puhdasta. Kaupunkiolosuhteissa olen huomannut seuraavaa.

 

Asun talossa jossa on ns. painovoimainen ilmanvaihto, siis vaakahormia pitkin sisään ja pystyhormia ulos. Toimii useimmilla keleillä. Tarvitaan kuitenkin korvausilmaa jotta vaihto toimii. Koska vaakahormista tulee raittiin ilman lisäksi myös paljon nokea, on vuosien varrella melkein kaikki talon vaakahormit tukittu. Kun pystyhormissa on kuitenkin vetoa, ilma pyrkii sisään sieltä mistä se vain pääsee. Vaikkapa pienestäkin ikkunassa olevasta raosta. Mukana tulee tietenkin nokea. Asun Helsingin keskustassa, ei aivan pahimman liikenteen alueella.

 

Pari vuotta sitten laitettiin vaakahormeihin suodattimella varustettu venttiili. Ilma vaihtuu nyt riittävän  tehokkaasti ja suurin osa skeidasta jää filtteriin - sen pitää vaihtaa 2-3 kertaa vuodessa ettei mene aivan tukkoon. On aika mielenkiintoisen näköinen kapistus (musta) siinä vaiheessa kun uutta laitetaan.

 

Hyvin toimii. Ikkunoiden välitkin pysyy pauhtaampana.

 

 

 

[Juha Lampi 282]

Ikkunavälin on myös ilmanvaihtosysteemeistä riippumatta päästävä haihduttamaan kosteutta, nottei mene huuruun ja lopulta märkäne. Täten yleensä rakenteen tulee hengittää ulospäin.

[Ilkka Kangastalo 8]

Ikkunavälin on myös ilmanvaihtosysteemeistä riippumatta päästävä haihduttamaan kosteutta, nottei mene huuruun ja lopulta märkäne. Täten yleensä rakenteen tulee hengittää ulospäin.

 

Näin se on - äskeisestä kommentista unohtui että ulkoikkunassa pitää olla pienet raot tiivistymisen estämiseksi. Ilmanvaihtoa sitä kautta ei kannata järjestää.