Mika Koski

MD-11 ja ohjaustunto

3 viestiä aiheessa

Hei,

 

Ilmailusta luin, että MD-11 keino-ohjaustunto oli huonosti toteutettu. Osaisiko joku ko. koneella lentänyt kertoa mikä siinä oli huonoa? Rakennan purjelentosimulaattoria, joko tulee myös keinotunto, niin olisi mukava tietää, että päädynkö toistamaan samoja virheitä.

 

T. Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Purjelentosimulaattorilla ja MD11 liikennekoneen korkeusperäsinohjausjärjestelmällä ei ole paljonkaan yhteista.

 

Silloin kun MD11 täysin ehjä niin ohjauskäskyt ohjaussauvalta peräsinaktuaattorille kulkevat Flight Control Computerin (FCC) läpi. Ohjaussauvassa on voima-anturit, joiden tehtävänä on mitata kuinka kovaa ohjaussauvasta vedetään. Kun voima on nolla, FCC kytkee peräsimen ns. LSAS tilaan, jolloin peräsimellä pidetään vallitseva lentoasento vakaana automaattisesti. Kun sauvaan kohdistuu riittävä voima LSAS kytkeytyy irti ja FCC lähettää peräsimelle sauvasta saatavaa käskyä vastaavan poikkeutuskomennon. Kun peräsin aloittaa poikkeutumisen, samaan aikaan kytkeytyy Auto Pitch Trim ja aloittaa korkeusvakaimen trimmaamisen sellaiseen asentoon että haluttu lentoasento saavutetaan ilman voimaa ohjaussauvassa. Nyt kun ohjausvoima on uudelleen nolla LSAS kytkeytyy säilyttämään saavutetun asennon.

 

LSAS ha Auto Trim järjestelmien toiminta on estettetty matalalla lennettäessä, esimerkiksi lentoon lähtö ja loppulähestyminen. Tuo inhibit saadaan radiokorkeusmittarista.

 

Koneen ohjaussauvaan liittyy myös keinotunto. Silloin kun sähköinen ohjausjärjestelmä on jostakin syystä pois käytöstä, ohjaussauvan mekaanisella liikkeellä voidaan avata vaijerivälitteisesti hydraulisten ohjausaktuaattoreiden venttiilejä. Mekaanisen sauvan liikkeen tarvitsemaa ohjausvoimaa säädellään lentonopeuden funktiona. Järjestelmässä mitataan ilmanopeus ja nopeuden kasvaessa sauvan mekaniikassa olevien jousien kireyttä muutetaan. Suurella nopeudella jouset ovat kireitä, pienellä löysiä. Jos tämä säätöautomaatti ei toimi, kattotaulussa on jousien säätömoottorille ohjauskytkin. Kun kytkintä käytetään, ohjaamossa indikoidaan mitä ilmanopeutta vastaavassa asennossa keinotunnon jouset ovat.

 

Miksi sitten MD11 koneessa on menty tällaiseen sähköohjattuun korkeusperäsimeen myös käsiohjauksessa (Fly By Wire)? Tällä järjestelyllä voidaan pienentää korkeusvakaajan ja peräsimen pinta-alaa, sekä saada peräsimen ja trimmin yhteisvaikutuksesta korkeusohjauksen vasteaika nopeammaksi kuin pelkällä vaijeriohjauksella. Kun peräsimen vasteaika on nopea, samalla voidaan pienentää massakeskiön ja nostovoimakeskiön etäisyyttä toisistaan eli kone on herkkä pitch suuntaiselle ohjaukselle. Näiden yhteisvaikutuksena koneen kokonaisvastus pienenee merkittävästi verrattuna vaikkapa DC10 koneeseen. Vastuksen pienentymisestä seuraa tietenkin myös polttoaineen kulutuksen pienentyminen.

 

Samalla kun koneesta on tullut herkkä, koneen kuormauksesta on tullut myös tarkempi juttu kuin joissakin muissa tyypeissä. Jos massakeskiö siirtyy sallitun takarajan taakse, kone on todella herkkä. MD11 koneen massakeskiön paikkaa voidaan säädellä lennon aikana siirtämällä osa polttoaineesta korkeusvaimessa olevaan trim tankkiin. Kone tulisi siis kuormata massakeskiö eteen eli etupainoiseksi ja lennon aikana siirtää massakeskiö taakse polttoaineen siirrolla. Ennen laskeutumista siirretään trim polttoaine taas eteen, jolloin pitch suuntainen vakaus kasvaa.

 

MD11 koneen suunnittelu näiltä osin ei ole mitenkään kummallinen. Miksi sitten koneen kanssa voi joutua vaikeuksiin? Ongelmia on tiedossa jos kone kuormataan liian taakse. Tätä takarajan valvontaa varten joissakin koneissa on Weight and Balance Computer, joka varoittaa liian suuresta tai väärin sijoitetusta kuormasta. Edelleen, jos kuorma ei ole sidottu kunnolla ja se pääsee liikkumaan liikkumaan niin taakse että trimmipolttoaine ei riitä tai liikkuva kuorma rikkoo koneen rakenteita (maailmalla on esimerkkejä). Kun koneista tulee vanhoja ja niiden ylläpitoon ei riitä varoja, koneella saatetaan kuitenkin operoida vajaavarusteilla (polttoaineen siirto, FCC/LSAS, radiokorkeusmittari, ... ei toimi). Ongelmia voi tulla myös jos miehistöjen koulutus koneen ominaisuuksiin ei ole riittävä ja samalla koneessa on tehninen häiriö tai väärä kuormaus.

 

Ollan siis aika kaukana purjekonesimusta  :)

 

jk

 

PS. tämä sopisi varmaan paremmin tuonne yleisen läpänheiton puolelle?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Purjelentosimulaattorilla ja MD11 liikennekoneen korkeusperäsinohjausjärjestelmällä ei ole paljonkaan yhteista.

 

Kiitos Jarmo erittäin mielenkiintoisesta vastauksesta. Minusta taas edelleen tuntuu siltä, että näillä kahdella asialla on riittävästi yhteisiä nimittäjiä. Nyt jos vielä joku lentäjä kertoisi ns. käyttäjän näkökulman asiaan. Laitoin sen tänne historia alueelle sen takia, että ei jaksa lentokonekuvaajien ja lentomatkustajien väittelyä Airbus 3** vs. MD-11.

 

:-)

 

Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään