Suomalaiset raskaat pommittajat

[Vesa-Petri Jussila 73]

Hei!

 

Kirjassa Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918-1945 on maininta suunnitelmasta hankkia suomeen raskaita pommittajia. Oliko tämä puhdas varustautumis suunnitelma vai tekikö ilmavoimat mitään evaluointia aiheesta? Jos jotain evaluointia on tehty edes paperilla, onko kenelläkään tietoa mitä tyyppejä on mahdollisesti pohdittu?

 

t. Vesa

[Martti Kujansuu 180]

En ole nähnyt mitään sellaista arkistossa joka viittaisi, että Ilmavoimat olisivat pohtineet nelimoottoristen koneiden hankintaa, mutta ennen Blenheimin valitsemista Ilmavoimien "pääpommittajaksi" sitä vertailtiin Heinkel He 111:n, Junkers Ju 86:n ja Handley Page Hampdenin kanssa.

[Vesa-Petri Jussila 73]

Se että onko tuolla tarkoitettu nelimoottorisia tai joitain muuta en tiedä. Tuossa kirjassa mainitaan varustautumissuunnitelmassa erikseen laivueet 42,44,46 ja sitten erikseen laivueet 52,54 ja 56 jotka olivat määritetty raskaiksi. Minua kiinnostaa että mistä nämä tiedot ovat kirjaan tulleet ja ovatko olleet jokin hyväksymätön suunnitelma vai mikä? Ajankohdan on varmaankin täytynyt olla 30-luvun alkua ja tällöin esim RAF:n ns. raskaspommittaja on ollut Wellington suunnitelma. Se mikä minua on hämännyt on että ainoa maininta jonka olen nähnyt noista koneista on tuossa aiemmin mainitussa kirjassa. Kukaan ns. guru ei tunnu kuulleen asiasta mitään. Voin kaivella tuosta kirjasta ajankohdan milloin on tuota suunniteltu ja ehkä kansallisarkistosta löytyisi jotain. Kyseessä on historian kannalta kuriositeetti, mutta on kummastuttanut minua pidemmän aikaa.

 

t. Vesa

[Topi Falkenberg 406]

Se että onko tuolla tarkoitettu nelimoottorisia tai joitain muuta en tiedä.

 

Ajankohdan on varmaankin täytynyt olla 30-luvun alkua ja tällöin esim RAF:n ns. raskaspommittaja on ollut Wellington suunnitelma.

 

Taisit tuossa jo vastata itse esittämääsi kysymykseen?  30-luvun alussa mikä tahansa kaksimoottorinen pommittaja olisi ollut "raskas" Ilmavoimien sen aikaiseen kalustoon verrattuna.

 

Asiasta taidettiin vääntää kättä koko 30-luku, vasta talvisodan kokemukset saivat kovakalloisimmatkin ymmärtämään hävittäjähankintojen tarpeellisuuden.

 

topi

[Markku Kanninen 447]

20-30 lukujen vaihteessa "raskas pommikone" näytti enemmänkin tältä:

http://hugojunkers.pytalhost.com/ju_g24_a1.htm

Tuosta sivustosta löytyvää Junkers K30 mallia käytiin esittelemässä Suomessa tyyliin kuinka matkustajakoneesta keskirunko vaihtamalla syntyy näppärästi kauhistuttava sotakone....

Markku

[Topi Falkenberg 406]

Tuosta sivustosta löytyvää Junkers K30 mallia käytiin esittelemässä Suomessa tyyliin kuinka matkustajakoneesta keskirunko vaihtamalla syntyy näppärästi kauhistuttava sotakone....

Markku

 

Jep, ja Bremerin Wäinö kävi esittelemässä näitä aaltopeltisiä saksalais-ruotsalaisia tappokoneita aina Välimeren maita myöten.

[Vesa-Petri Jussila 73]

Jatketaan vielä kerran itselleen vastaamista

 

Siis nuo minun kyselemät laivueet ovat esiintyneet ainakin vuoden 1931 Kehitysohjelmassa. Tuolla ne ovat kulkeneet nimellä kaukotoimintalaivue(raskas). Koneiden sijoituspaikaksi on annettu tuossa ohjelmassa Keski-Suomi ja määräksi 9 konetta/laivue. Tämäkin viittaa paljon toteutuneeseen Blenheim hankintaan. Muut kaukotoimintalaivueet on tuolloin merkitty Immolaan sijoitettaviksi. Alkujaanhan esim. lentolaivue 44 oli varustettu Junkers w34 koneilla, jos muistan oikein. Eli on tainnut käydä niin että on ajateltu hankittavaksi noita kauhistuttavia sotakoneita normaalien kaukotoimintalaivueiden kayttöön ja nuo raskaat olisivat olleet tutut Blenheim/Hampden/Junkers 86 vaihtoehdot. Eli tuskin mitään Moskovan pommittajaa on siis haettukaan.

 

Toisesta yhteydestä luin myös että pommittajilla on ollut rajoitukset jotka on poistettu kansainvälisistä sopimuksista 1934 ja esim. tämän jälkeen RAF avasi suunnittelukilpailun omille raskaille pommittajille. Eli vuonna 1931 ei olisi meidän tuntemaa raskastapommittajaa olisi ollut edes saatavilla johtuen kv. sopimuksista.

 

t. Vesa

[Markku Kanninen 447]

. Eli vuonna 1931 ei olisi meidän tuntemaa raskastapommittajaa olisi ollut edes saatavilla johtuen kv. sopimuksista.

t. Vesa

Juuri näin ja lisäksi Blenheim/Hampden/Junkers 86 koneet olivat v.1931 vasta visionäärien haaveissa.

Tuolloin kevyt pommari oli esim. tällainen:

http://www.military-aircraft.org.uk/bombers/hawker-hind-bomber-plane.htm

Ja "Raskas"

http://www.aviation-history.com/handleypage/heyford.htm

Lähinnä suomalaisten Douhetin aatteen innoittamien haaveissa lie ollut kellukeversio aiheesta

Markku

[Topi Falkenberg 406]

Lähinnä suomalaisten Douhetin aatteen innoittamien haaveissa lie ollut kellukeversio aiheesta

Markku

 

Nimen omaan näin, ja vaatimuksiin olisi kuulunut myös suksitelineen asennusmahdollisuus. 

[Markku Kanninen 447]

Ja kun tuo muisti pelaa pätkittäin:

Jukka Raunion erinomaisessa kirjassa "Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 1" on kuva tehtaan suunitelutoimistosta jossa on pöydällä kokopuumalli kaksimoottorisesta kellukekoneesta. Kirjoittaja epäilee sen olevan pommikonesuunnitelmasta nimeltään "Joutsen". Polaarikäyriä lukuunottamatta muuta tietoa ei kuulemma suunnitelmasta olekkaan..

Markku

[Markku Kanninen 447]

Jep, ja Bremerin Wäinö kävi esittelemässä näitä aaltopeltisiä saksalais-ruotsalaisia tappokoneita aina Välimeren maita myöten.

Junkersin Ruotsin Limhamnin tehdas painoi oikein Suomenkielisen reklaamin myynnin edistämiseksi

http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/secure/showPage.html?conversationId=1&action=entryPage&id=348217

mielenkiitoista luettavaa

Markku

[Topi Falkenberg 406]

Junkersin Ruotsin Limhamnin tehdas painoi oikein Suomenkielisen reklaamin myynnin edistämiseksi

http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/secure/showPage.html?conversationId=1&action=entryPage&id=348217

mielenkiitoista luettavaa

Markku

 

Bremer kävi esittelemässä K.30 konetta Helsingin ilmailupäivillä maaliskuussa 1930. Koneella käytiin myös Viipurissa.

 

topi

[Carl-Fredrik Geust 842]

Tämä on ehkä vähän "off topic", mutta Flygvapnet oli lähettämässä raskaita Ju 86 (B 3) pommittajia F 19:n vahvistukseksi talvisodan päättyessä. Veitsiluotoon oli jo aurattu leveä ja pitkä jääkiitorata. tarkoituksena oli pommittaa mm. Murmanskia!! Ks Greger Falkin F 19-kronikka.

cfg

[Guest HurriK]

Joskus ihmettelin samaa tuota kirjaa lukiessani, liekköhän joku arvellut sodan kynnyksellä "lainata" finskiläisen (Aero:n) FW-200:a? Olisi varmasti löytynyt käyttöä talvisodassa, vai liekköhän jo ollut varmana tiedossa että koneita ei saada. http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_2.html

 

Ainoat jonkinlaisessa kirjanpidossa olleet nelimoottoriset (edes runkonumerona lentovarikolla) taitavat olla venäläiset TB-3:et. Punatähdestä hakaristiin opuksessa jotain juttua niistä oli, ei varmaan koskaan suunniteltu käyttöönottoa, niin vanhentuneita olivat.