Tiiksjärven kenttä

[Hannu Siivonen 1]

 

[ attachment removed / expired ]

Näkymä Tiiksjärven kentälle elokuussa 2010. Kenttä on edelleen suhteellisen kovapintainen mutta kuiva hiekkakangas kasvaa kauttaaltaan mäntyä.

 

[ attachment removed / expired ]

Konekorsuista esimerkki Tiiksjärven kentän länsilaidalta. Riukuvuorauksella olleet vallituksen seinämät ovat  lahonneet, mutta kentän varustuksista saa kuitenkin vielä  "asemakaavakuviin" verraten selkeän kuvan. Kentän pohjoislaidalla kiemurteleva Tiiksjoki kuljettaa edelleen tummaa suovettä läpi "maailmanlopun".

LLv10 tai LLv14 Fokker C.V, Wasp-Fokkereiden, 2/LLv24 :n Brewstereiden ääniä ei  kuulu - ei kuulu myöskään Tsaikan, R-5 tai Hurricanien ääniä. Kentän äänimaisema on - hiljainen.

 

 

EDIT: CAPSIT poist otsikosta. Meillä ei ole tapana täällä huutaa /MM

[Arne Wallen 72]

Tuossa kunnossahan nuo tänä päinä, Laikon kentällä on sentään muistokivi, onko Tiiksjärvellä?

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Hannu Siivonen 1]

Tuossa kunnossahan nuo tänä päinä, Laikon kentällä on sentään muistokivi, onko Tiiksjärvellä?

 

Ei ole Tiiksjärvellä vielä kiveä - ei laattaa, mutta puuhaa on alustettu. Tiiksjärven kenttä ja siellä kaatuneet ovat muistomerkkinsä ansainneet.

Työstän kentän toimintahistoriaa parhaillaan kirjaksi. Konkreettisen muistomerkin osalta vaatii "maanomistajan" puolelta viranomaiskäsittelyä.

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Missä tämä Tiiksjärven kenttä sijaitsee tarkkaan ottaen? Käsitin, että jossain Venäjän puolella Karjalassa Repolan-Rukajärven suunnalla? Yritin etsiä mutten pystynyt paikantamaan. En ehkä oikein osaa etsiä. 

[Juha Lampi 270]

Tossa!

[Tumi Hämäläinen 716]

Kiitos! 

[Antti Laukkanen 15]

Muistuupa mieleen, että minäkin olen joskus tehnyt jotakin pientä ja vaatimatonta ilmailuhistorian hyväksi. Ja tuostakin vaan osan. Sivuaa kuitenkin aihetta jossain määrin:

 

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-TapaniLampimaki.html

 

-A-

[Hannu Siivonen 1]

Tossa!

 

Ei ole tuossa oikea paikka.

 

Usein Tiiksjärven paikaksi - nettihaulla esitetään Louhen piirin Tiiksjärvi - tein tästä pienen lisäyksen wikipediaan.

Tämä hakemasi Tiiksjärvi on kuitenkin toinen Tiiksjärvistä, etelämpänä.  Pituudeltaan n.10km ja leveydeltään n.2,5 km. Järvestä virtailee tummaa suovetta kuljettava Tiiksjoki "maailmanlopun" kautta kohti itää. Oikea sodanaikaisen lentokentän paikka koordinaatein on 64¤ 05´N  ja 31¤55´E.

 

Maakenttä rajoittuu etelässä Lebedino- eli Joutsenjärveen, pohjoisessa Tiiksjokeen, lännessä kenttä rajautuu Repola-Rukajärvi maantiehen joka kulkee vesilentosataman ja maakentän välitse.

Maantie oli Tiiksjärven kentän, ja myös 14.Divisioonan ainoa huoltotie - usein venäläisten partisaanien ahdistelema.

Matkaa lähimmälle rautatieasemalle Suomen puolelle Lieksaan  kertyi 180km ja itään päin, Rukajärvelle kentältä oli/on matkaa runsaat 40 kilometriä.

 

Maalentokenttä sijaitsi tarkalleen ottaen Tiiksjärven eteläkärjestä n. 3km itäkaakon -oikeastaan idän suuntaan , Repola-Rukajärvitien eteläpuolelle.

Kentällä oli yksi kiitotie 03/21 pituudeltaan 1200 metriä x 200 m  Elev. eli Korkeus 147 m merenpinnasta MSL . ( tark. mittaus 151 m )

Kenttää laajennettiin vuoden 1942 alusta  huomattavasti suunnitellun Sorokan sotilasoperaation vuoksi. Tiiksjärvelle saapui silloin saksalaista ilmatorjuntakalustoa sekä saksalaisia työvelvollisia - Baukompanie rakennustöihin. Yhteistoimin suomalaisten kanssa poikittaiskiitotien raivaaminen, hallien ja parakkien pystyttämisineen laajensivat huomattavasti alkuperäistä tukikohtaa. Majoitustiloja rakennettiinkin 100 parakin verran - parhaimmillaan ollen majoitustilaa 2000 hengelle. Tällöin saksalaisilla oli tarkoitus tuoda Tiiksjärvelle huomattava määrä Luftwaffen kalustoa -  kyseinen operaatio hautaantui kuitenkin vuoden -42 syksyyn mennessä rintamatilanteen kuin myös ulkopoliittisten syiden takia. saksalaiset poistuivat Tiiksjärveltä raskasta ilmatorjuntaa lukuunottamatta. kentälle jäi saksalaisille myös pieni kenttäkomennuskunta heidän kuitenkin suuremmaksi osaksi olleen omissa toimissaan ja -oloissaan.

varsinaista yhteistyötä  heidän välillään ollut.

 

Tiiksjärven lahden pohjukassa (eteläisin) toimi siis kentän lisäksi ns. rantatukikohta eli vesilentosatama kellukekoneita varten. Ripon ja Junkers W34/K34 koneita käytettiin huolto- ja sairaankuljetuslentoihin kuin myös kaukopartioiden vientiin vih. selustaan. Rantatukikohta laajeni sekin lentäjien siirryttyä asumaan  sivummalle. Tiiksjärvi kun ei ollut mikään rauhallinen paikka. Jokaöiset häirintäpommitukset häiritsivät yöunta -oli juostava suojaan.. Vihollisen lentorynnäköt ja pommituslennot kentälle eivät olleet harvinaisia nekään.

 

 

alla kuva tukikohdan alueesta. Tiiksjärvi löytynee kunhan etsit ensin Rukajärven - siitä länteenpäin suunnilleen puolessavälissä on toinen samanmuotoinen järvi -Kuolunkijärvi johon katse helposti myös osuu Tiiksjärveä etsiessään.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Oliko ihan oikeasti 200 m leveä kiitotie? 

[Hannu Siivonen 1]

Oliko ihan oikeasti 200 m leveä kiitotie? 

 

Eihän tuo nyt niin kovin leveä ollut sotakentäksi. Riippuen konekalustosta ja vallitsevista olosuhteista johtuen kentät olivat "kaaheen laakeita aakeita" kuten murrekielellä jossain päin sanottaneen. Kyse on tietenkin siitä että monta konetta saadaan samanaikaisesti tai porrastetusti ilmaan - nopeasti jotta jo nousseiden odotteluaika ei jäisi kovin pitkäksi -bensaa palaa ja paljon..

 

Pommituslentoja Tiiksjärveltä ei juurikaan isoilla koneilla operoitu. Jonkin kerran kylläkin täydennettiin lastia. Lentotoiminta oli lähinnä tiedustelua , maataistelulentoja ja hävitäjätorjuntaa suunnalla etenevän ja olevan 14.Divisioonan hyväksi Fokker C.V  ja Fokker D21 wasp -konein - myöhemmin myös Brewster ja Morane-hävittäjin.

(Tunnetuin Tiiksjärvi-kone taitaa tällä hetkellä Tikkakosken ilmailumuseolla oleva BW-372 - Tiiksjärven kone vuodelta 1942.

 

Tiedustelulennot suoritettiin ensin kahden koneen partioin, mutta myöhemmin neljän koneen parvin  tai koko lentueen voimin jolloin starttaavia koneita oli kuusikin -ehkä joskus tehtävästä riippuen useampikin. Usein nimittäin hitaampaa tiedustelukonetta suojasivat oman laivueen hävittäjät.

 

Tiiksjärven kentän nousu- ja laskualueesta voidaan siten puhua kiitotienä (Laivueen 14 silloinen komentaja maj Ragnar Magnusson käytti nimenomaan kiitotie-  ilmaisua), vaikka pinta oli kovaksi jyrättyä hiekkaa. Sellaista mitä mäntymetsissä nyt yleensä on. Kentän muoto oli pitkulainen aiemmin mainitussa suunnassaan.

 

Alunperin kenttä - sen jäätyä suomalaisten haltuun elokuussa 1941 venäläisten alustavasti raivaamana oli 700 metriä pitkä ja 100 leveä. Käytössä se ei vielä heilläkään ollut.  Kenttää pikapikaa pidennettiin suomalaisten toimesta sen molemmista päistä - leveyttä lisättiin siis 100 metriä mutta se riitti laivueen toiminnalle.

 

 

 

[Kyösti Partonen 0]

Maakenttä rajoittuu etelässä Lebedino- eli Joutsenjärveen, pohjoisessa Tiiksjokeen, lännessä kenttä rajautuu Repola-Rukajärvi maantiehen joka kulkee vesilentosataman ja maakentän välitse.

Maantie oli Tiiksjärven kentän, ja myös 14.Divisioonan ainoa huoltotie - usein venäläisten partisaanien ahdistelema.

Tietääkseni Lieksa-Repola-Rukajärvi-tien lisäksi pohjoisempana kulki myös tie Rukajärven suuntaan Kuhmosta. Se lähti Rastista talvisodan aikaisen Saunajärven motin kautta Kuusijolle, jossa oli rajapuomi, ja siitä rajan yli. Missä se liittyi edellämainittuun tiehen ei ole tiedossani. Tietä kutsuttiin ainakin 1943 varatieksi.

 

Terv,

 

Kössi

[Mauno Selin 30]

Hannun antama sijainti "60¤ 05´N  ja 31¤55´E" ei voi olla oikein ainakaan leveyspiirin suhteen. Sijoittuisi noin Helsingin korkeudelle idässä.

 

 

[Hannu Siivonen 1]

Hannun antama sijainti "60¤ 05´N  ja 31¤55´E" ei voi olla oikein ainakaan leveyspiirin suhteen. Sijoittuisi noin Helsingin korkeudelle idässä.

 

 

 

oj oj-  kiitos huomautuksesta - näin sitä vaan kirjoitellaan mitä sattuu -ei pitäisi!  Olisihan tuo pitänyt oikeinkin mennä kertalaakista kun gps:n kanssa siellä kuljeskelin jokunen viikko sitten. Oikea leveyspiiri on tietenkin 64 astetta 05´ N  ja 31 astetta 55´E.

ohessa pieni lainaus TPC C2-C´stä josta näkee hiukan missä liikutaan.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Ari Wan 51]

Heimo Lampi, Yrjö Turkka: Viimeiset syöksykierteet. (WSOY, 1967)

 

Kannattaa kaivaa esiin ja lukea jos Tiiksjärvi ja BW-toiminta siellä kiinnostaa.

 

Vanhemmalle polvelle varmaan tuttu kirja, mutta jos on nuoremmille jäänyt tuntemattomaksi, niin suosittelen.

[Juha Lampi 270]

Juu, sattuu olemaan tuttu kirja... 8)

 

...ja olisihan pitänyt muistaa tuo kahden Tiiksjärven dilemma, mutta siitä huolimatta sitä vain yösydännä räppäsi väärän linkin, anteeksi moka!

[Hannu Siivonen 1]

Tietääkseni Lieksa-Repola-Rukajärvi-tien lisäksi pohjoisempana kulki myös tie Rukajärven suuntaan Kuhmosta. Se lähti Rastista talvisodan aikaisen Saunajärven motin kautta Kuusijolle, jossa oli rajapuomi, ja siitä rajan yli. Missä se liittyi edellämainittuun tiehen ei ole tiedossani. Tietä kutsuttiin ainakin 1943 varatieksi.

 

Terv,

 

Kössi

 

Nyt alkaa mennä jo syvälle sotahistorian puolelle-ehkä toinen forum olisi oikea paikka, toisaalta, Tiiksjärven sodanaikaisen lentokentän huoltotiestähän tässä on kyse.  Tiestön käyttökelpoisuus tuohon aikaan , ja varsinkin itärajan pinnassa oli vaihtelevaa. Etenemisvaiheessa Rukajärven suuntaan edettiin oikeastaan kolmea suuntaa käyttäen. 14.D oli jaettu Kuhmon suunnasta useampaan osaan.

Mainitsemasi tie Saunajärveltä, n 20km rajalta päättyi tienristeykseen jossa yhtyy n 10km ennen Repolaa ns. päätiehen Repola-Rukajärvi.

 

Kuhmosta pohjoiseenpäin ja itään pääsee nykyään Kostamukseen ja edelleen vanhaa tiesuuntaa Luvajärvelle , Kiimasjärvelle ja edelleen Ontrosenvaaraan.

Jatkosodan aikaan tämä "tie" oli melkolailla umpeen kasvanut väylä jota ei Tiiksjärvenkään huolto pystynyt käyttämään hyväkseen. Tätä kyllä käytettiin edettäessä Ontrosenvaaran suuntaan.

 

Tiiksjärven huolto ei voinut myöskään käyttää etelämpänä, Lieksan alapuolelta itään menevää "tieväylää" Laasariin ja josta olisi päässyt Rukajärvelle etelän suunnasta. Täällä oltiin jo niin lähellä vastustajan puolta ettei se tullut kysymykseen eikä muutenkaan ollut kylätietä kummempi.

Näin ollen 14.Divisioonan ja Tiiksjärven tukikohdan ainoaksi huoltotieksi jäi Lieksan rautatieasemalta Repolan kautta Rukajärvelle menevä päämaantie.

Lieksasta Tiiksjärvelle oli 183km. Kolonnat kulkivat joka toinen päivä suuntaansa. Muun muassa isoja polttoainemääriä lekobensaa Tiiksjärvelle.

 

Nyt olisi tietty hyvä jos laittaisin enemmän karttoja sanojen sijaan , mutta nuo tekijänoikeudet. Kannattaa kuitenkin pistäytyä vaikkapa kirjastossa katselemassa jatkosodasta kertovia kirjoja

Typistin omaa Tiiksjärvi-sivustoani http://tiiksjarvi.blogspot.com/  sen paisuttua netissä liian laajaksi.  Tiiksjärvi-materiaalia on kuitenkin koossa yli 3000 aanelosta+muuta ja josta paraikaa työstän Tiiksjärven historiikkia.

 

Suomen puoleltahan Tiiksjärvelle, sen paremmin kuin Repolaankaan ei tätä kautta enää pääse vaan on kierrettävä Vartiuksen ja Kostamuksen ja Ontrosenvaaran kautta.

 

 

[ attachment removed / expired ]

Repola-Rukajärvi maantie Tiiksjärven kentän tienoilla. elokuu 2010.

 

[Mauno Selin 30]

Sateliittikuvan perusteella kentän lähellä on uusi tienyhteys myös pohjoisen suuntaan jota ei näy kummassakaan kartassa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Hannu Siivonen 1]

Sateliittikuvan perusteella kentän lähellä on uusi tienyhteys myös pohjoisen suuntaan jota ei näy kummassakaan kartassa.

 

 

Jatkosodan aikana tätä ei ollut. Ei ole myöskään minulla olevassa suhteellisen uudessa venäjän puolella myynnissä olevassa maantiekartassakaan.

Onpahan vain merkittynä kakkosluokan tie puoliväliin saakka Ledmozerolta eli Lietmajärveltä etelään.

[Kyösti Partonen 0]

Nyt alkaa mennä jo syvälle sotahistorian puolelle-ehkä toinen forum olisi oikea paikka, toisaalta, Tiiksjärven sodanaikaisen lentokentän huoltotiestähän tässä on kyse.  Tiestön käyttökelpoisuus tuohon aikaan , ja varsinkin itärajan pinnassa oli vaihtelevaa. Etenemisvaiheessa Rukajärven suuntaan edettiin oikeastaan kolmea suuntaa käyttäen. 14.D oli jaettu Kuhmon suunnasta useampaan osaan.

Mainitsemasi tie Saunajärveltä, n 20km rajalta päättyi tienristeykseen jossa yhtyy n 10km ennen Repolaa ns. päätiehen Repola-Rukajärvi.

Perimätiedon mukaan tuo olisi ollut huoltotienä ennen yhteyden valmistumista Lieksan ja Repolan välille. Miten lie todellisuudessa?

 

Terv,

 

Kössi

[Hannu Siivonen 1]

Perimätiedon mukaan tuo olisi ollut huoltotienä ennen yhteyden valmistumista Lieksan ja Repolan välille. Miten lie todellisuudessa?

 

Terv,

 

Kössi

 

Tuota perimätietoa tuosta tiestä en tunne. Se kuitenkin on ollut vain sivutie - en oikein usko sen olleen muuta kuin umpeutumassa oleva metsätie, mutta ehkä selviää ajan kanssa.

Lisättäköön kuitenkin, että Tiiksjärven laivueet olivat alistettuina yleishuollollisesti 14.Divisioonaan. Erikoishuollosta eli lentokoneiden ja muun vastaavan suhteen huolto ja varaosat Ilmavoimien esikunnan kautta.

Yleishuollollisesti tarkoittaa ruokapuolta, majoitukseen ja vastaavaan liittyvää.  !4.divisioonan päivän muona-annos -jonka koko porukka Tiiksjärveläiset siihen mukaanlukien päivittäin söi, oli määrältään n 35 tonnia siis 35000kg.  Sen kuljettamiseen Repolasta olleesta Huoltokeskuksesta ( jonne ne oli kuskattu Lieksan rautatieasemalta -14.D huolto tapahtui Päämajan toimesta Lieksan rautatieaseman kautta..) vaati päivittäin 25 kuorma-autoa. Ampumatarvikkeet riippuen hiukan kulutuksesta n- 10-15 kuorma-autoa. Lisäksi posti- ja muu liikenne.

 

Polttoaineen kuljetusta divisioonan autoille ja eritoten kentälle unohtamatta -  Nuo lentokoneet kun sitä osasivat imeä lutkuttaa - esim Brewsterin tankkeihin mahtui kerralla 600 litraa joka norm teholla riitti puolentoistatunnin - ehkä päälle kolmenkin tunnin keikkaan (seos säädöidtä riippuen.) tuntikulutuksen oltua n.170 - 350 l/h. 

 

Siihen muuhun huoltoon vielä lisäyksenä Tiiksjärven pikakuljetukset: joskus nimittäin saattoi jauho- tai sokeripussi kulkea pilotin sylissä, siinä sauvan ja vatsan välissä Tiiksjärven emännille koneen palatessa huollosta Koto-Suomen puolelta.

 

Jos näyttää että on enemmänkin kyseltävää Tiiksjärven oloista -vastailen mielelläni, mutta ehkä siirrämme tämän ketjun historiapuolelle?  FlightForumin editori kai sen päättää puolestamme?

 

 

[Topi Falkenberg 412]

Muutama kuva Tiiksjärveltä vuodelta 1996, rohkenen liittää ne tähän jatkoksi. Upea paikka ja 14 vuotta sitten vielä lähes koskematonta erämaata. Kaikenlaista "sotilasrojua" paljastui sammaleen alta, yhdessä tienristeyksessä taisi olla jonkun koneen jäänteitäkin.

 

 

 

Ponokkajoen silta tehtiin valmiiksi odottaessa tilauksesta. Hinnaksi sovittiin muistaakseni 4 tölkkiä rajakaupan pivaa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

"kolmen kiitotien risteys" kovin oli päässyt metsittymään.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Korsun jäänteet?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Konekorsussa Matti ja Osmo. Lähetänpä samalla terveiset hienosta reissusta Sveitsiin. 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Olenkohan ottanut tämän viimeisen filmirullani viimeisen näpsyn lähes samoilta jalansijoilta kuin Hannukin?

 

topi