Pieni lentokone vaarallisempi kuin suuri ?

[Jukka Takamaa 0]

Nyt päästään sitten alkuperäisen kysymyksen asettelun ongelmaan onko pieni vaarallisempi kuin iso. Tästäkin kysymyksestä puuttuvat dimensiot täysin. Mitä alkuperäisessä kysymyksessä vertaillaan? Onko kyseessä vaarallisuus suhteessa lentotunteihin, lennettyyn matkaan, lentokertoihin? vai halutaanko tutkia vaarallisuutta jonkun muun dimension suhteen? Jos esimerkkipariksi valitaan kaksi pientä konetta CriCri ja BD5, niistä toinen on ilmeisesti vaarallisempi kuin toinen. Miksi? Jos vertailtaviksi valitaan mitoiltaan suunnilleen samanlaiset C150 ja Luscomb, kumpi on vaarallisempi?

 

edelleen kysymksen asettelu tällälailla on älytön.

 

jk

 

No onhan se aika erikoinen. Siksi sitä kysyinkin. Siis olin suunnittelemassa pientä konetta jossa työntöpotkuri joka olisi kuten Cri Cri eli erittäin kevyt ja riittävästi siipeä ja ohjainpintaa, jotta ohjattavuus ja liito-ominaisuudet säilyy moottorin sammuttuakin tms. Kommentti johon kiinnitin huomiota oli että pienet koneet on vaarallisia itse en lentäisi sellaisella.

 

Eli voisiko tuollainen onnettomuuksien suma kun ihmisiä osti keskeneräistä kittiä ilman moottoria kuten BD 5 A ja B aiheuttanut paljon antipatioita juuri pientä konetta kohtaan ?

Bede meni lujaa sisäänvedettävillä landareilla. Entäs jos jättää landarit ulos ja laittaa sähkömoottorin pyrstöön...saattaa tulla aika kevyt ( akselit puuttuu jne ) ja painopiste hallittavissa akkujen sijoittelulla.

[Jukka Takamaa 0]

Lentokokemukseni oikeilla koneilla on laskettavissa minuutteina sormilla ja varpailla.

 

Meinasin vaan sitä, että eikös nykyaikaiset liikennekoneet ole yksimoottorisia harrasteilmailukoneita turvallisempia jo ihan senkin takia, että niissä käytetään moottoreina kahta tai useampaa turbiinia? Jostakin minulle on pinttynyt käsitys, että nykyaikaiset potkuriturbiinit ja ohivirtausmoottorit olisivat hiukkasen luotettavampia kuin mäntämoottorit? Jos moottoreita ja niiden lukumäärää ei oteta huomioon, niin tuskin on lentokoneiden turvallisuudessa suuria eroja...

 

EADSn Cri Crissä on 4 sähkömoottoria...eikö sähkökin ole aika Eazy Piezy Lemon Squeezy ?

 

Kyse oli koneen koosta ei moottoreista. Mikä tekee isosta koneesta turvallisenmman kuin pienestä...liittyykö se esimerkiksi Reynoldsin lukuun ?

[Joona Väisänen 537]

Kuka ihmeen Klemetti? 

 

Duunikaveri on Klemetti.

[Guest Sakari Pyörre]

No onhan se aika erikoinen. Siksi sitä kysyinkin. Siis olin suunnittelemassa pientä konetta jossa työntöpotkuri joka olisi kuten Cri Cri eli erittäin kevyt ja riittävästi siipeä ja ohjainpintaa, jotta ohjattavuus ja liito-ominaisuudet säilyy moottorin sammuttuakin tms. Kommentti johon kiinnitin huomiota oli että pienet koneet on vaarallisia itse en lentäisi sellaisella.

 

"Hyvät liito-ominaisuudet" (hyvä liitoluku?) ovat erittäin pieni osa koneen turvallisuutta. Yllättäen ehkä jopa käänteinen. Nopea, hyvin liitävä kone voi olla hankala saada istutettua haluttuun paikkaan. Jos lentäjä on kokematon ja jo valmiiksi paniikin partaalle, tulos on heikko. Normaali laskunkin tekeminen voi olla hankalaa, jollei vehkeessä ole isoja laippoja ja/tai jarruja, jotka taas tuovat painoa ja monimutkaisuutta.

 

Toinen juttu sitten on, että jos koneessa on paljon siipeä ja vähän painoa, niin eihän se mihinkään liidä. Se lepattaa.

[Guest Tape]

Bis:illä, joka oli ainakin aikakauden mittapuun mukaan jokasään hävittäjä.

 

Niin oli joka sään hävittäjä jolla ei voinut huonolla säällä lentää.  Hyvä kuitenkin kokonaisuudessaan. Toki ei enää nykyään olisi.  :'(

[Jussi Salminen 12]

Liittyykö turvallisuus esim. reynoldsin lukuun ?

 

Kaikki asiat liittyvät fysiikan lakeihin. Lentämisen suhteen iso tai pieni on tarpeeton kysymys. Kaikkihan me tiedämme, että pienille hyönteisillekin lentäminen on mahdollista / turvallista. Lentäminen, jos sitä haluaa tarkastella reynoldsien suhteen. On mahdollista esim. Re 1000 -100 Milj. Selkokielellä. Pieni, tuskin paljain silmin näkyvä hyönteinen - avaruussukkula.

 

Ihminen on maaelävä. Evoluutio ei kehittänyt ihmistä linnuksi. Lentämisen suhteen ihmisen psykofysiikka on vajaa. Ihmiselle lentämisen tekee vaaralliseksi tiedon & kokemuksen puute. Ihminen on saanut lentämisen suhteen kuitenkin paljon aikaiseksi. On lähdetty maan pinnalta ja päästy jo kuuhun. Eikä aikaakaan ole kulunut vielä paljon mitään. Psykofyysisiä puutteita voidaan korvata hitekillä, esim. lentoautomatiikalla. Kyllä tämä tästä muutuu koko ajan turvallisemmaksi. Muutosprosessi vaatii uhrinsa. Lentäessään ihminen on fysiikan lakien ja oman rajoittuneisuutensa armoilla. Asioista pitää ottaa selvää, vaikkei sekään takaa vielä mitään. Sattuma on mielenkiitoinen suure. Joskus se vaikuttaa ratkaisevasti imiskohtaloihin. Kiinnostaako teitä todella pohdiskella tällaisia asioita ?

 

Jussi Salminen

 

 

 

[Juha Lampi 275]

Kiinnostaako teitä todella selvitellä tällaisia asioita ?

 

Nii-in, ketjun mitta suhteessa avauspäivämäärään ja keskustelun "lämpimyysaste" ehkä puhuvat puolestaan

 

Jotkut asiat vain ovat vastustamattomia...

[Juha Lampi 275]

Duunikaveri on Klemetti.

 

Heikki Klemetti teki hyvää musaa ja heilui kuoron edessä

[Jussi Salminen 12]

Vai lämpimyysaste 

 

Niin vissiinkin. Vähän päästä täällä ollaan kiehumispisteessä. Jos tällaisesta jutustelusta tykkää. Mikäs siinä sitten.  Juha hei    Kummin päin tämä tivoli pyörii ? Myötä- vai vastapäivään. Kun tietäisin. Olisi helpompi kirjoitella kaikille mieliksi. Joko puolipyöreää tai pyöreää tekstiä 

 

Jussi Salminen

 

[Guest Tape]

Tivoli pyörii myötäpäivään. Useimmiten, ellei vastapäivään.

 

Jos maapallokin pyörisi vastapäivään olisi ameriikassa aamu ennen venäjääläisiä. Sehän niitä potuttaa kun perässä käyvät. 

 

Pieni lentokone on tuulialttiimpi kuin iso. Vrt. C150/DC-9. 

[Antti Laukkanen 15]

Klemetti viittasi alkukommenttiini, jossa mainitsin White Lightninging...viittasin siihen. Ymmärrätkö nyt...

 

En sitten vähääkään, mutta ehkä oon vaan tyhmä.

 

-A-

[Tatu Koiranen 1 757]

mutta ehkä oon vaan tyhmä.

 

minäkin taidan olla, kun en vielä ole oivaltanut, että piperin mäntämoottori on äärimmäisen luotettava :/

[Harri Heikkilä 16]

PS. tässä ketjussa ei ole mitään tolkkua ennen kuin tehtään määrittely mitä tarkoitetaan "vaarallisuudella" tässä yhteydessä.

 

Tämä huomio on jäänyt harmillisen vähälle huomiolle tässä keskustelussa. Vaarallisuus tai turvallisuus kun eivät ole käsitteinä mitenkään universaalisisti eksplisiittisiä, vaikka niin usein ajatellaankin.

 

Harri

[Juha-Matti Keränen 3]

Niin yksi esimerkki voisi olla kahden kokeneen 68 vuotiaan kaputit peltoon tänä kesänä. Tiira II selvisi pienin vaurioin ja pilotille ei kuinkaan, mutta Spit Mk XVIII meni kunnolla katolleen ja pilotilta henki.

 

S C ja SR71 vertailu oli välttämätön kun eräs lukija ei ymmärtänyt huippunopeuden ja kiitotien pituusvaateen korrelaatiota.

 

Lievä OT, mutta anyway...

 

...hienosti todisteltu, erittäin havainnollisella esimerkillä. Vertaapas nyt keskenään vaikkapa F-16 ja AN-225-koneita. Huomaat(ko) miten se huippunopeus, todellakin, korreloi kiitotien 'pituusvaateeseen'.

 

[Guest teemuki]

Vielä näistä huipuista ja kiitotievaatimuksista...

 

-maailman pienin twin mittaa laskussa 15m esteen yli 151 metriä. Vne 295km/h   ( http://www.pilotmix.com/index.php?pgid=11〈=en&maxInfo=168 )

-maailman siistein 2-paikkainen mopu tarvitsee samaan hommaan 420 metriä ja Vne on vain 250.  ( RF5-lentokäsikirja )

 

En ymmärrä miten tää nyt näin menee.... mua huvita taas enää mikään

[Jussi Salminen 12]

Ahaa, useimmiten myötäpäivään siis

 

No hyvä. Mun kannattaa ollä vähän varovainen kynäillessäni, ettei kukaan hikeenny. Puolipyöreällä tekstillä ilmaistuna: Lekon koko ei ole maailman vaarallisin asia. Lentämisen yhtälössä maan vetovoima on tappava suure. Pitää ajatella selkeästi ja tehdä oikeita johtopäätöksiä. Maan vetovoima ei ole vakio. Tilastoihin perustuva käsitykseni on, että lentokenttien läheisyydesssä maan vetovoima on suurempi kuin esim. jossain Huitsin Nevadassa. Se saattaa yllättää kokeneenkin lentäjän. Vähän samaan tapaan kuin liukas keli vaanii varomatonta autoilijaa. Oletteko panneet merkille ?  Sillä on tapana vaania ja yllättää samoissa paikoissa. Vaara on siis älyllisinhimillinen tekijä. Olisikohan vaara joku tekoälyn ilmenemismuoto, vai :'(

 

Monikaan teistä ei taida olla ilmailusta perillä kummosesti ? Te  ette näy ymmartävän Jukea ollenkaan?  Rautalangasta taivuttaen: Aika ajoin Juke “lentää älyllistä temppulentoa”. Itse asiassa tässä  osastossa (osiossa) lauman vetäjän paikkaa. Totta kyllä. Hän tekee niin huimia temppuja, että mullakin on vaikeuksia pysyä siivellä. Eritoten  noissa inspiroiduissa assosiaatioissa Kaikki muu menee, mutta en hirveä tehdä syöksykierteitä matalissa. Tässä verbaalia temppulentoa tämän verran. Täytyy löysätä vetoa. Näillä kiihtyvyyksillä alan mennä ajoittain pimeäksi. Fyysisesti en ole enää niin hyvässä kunnossa kuin nuorempana ???

 

Jussi Salminen

 

[Kimmo Huoviala 1]

Nyt ollaan asian ytimen lähellä, satunnaiset gravitaatiokeskittymät. Näihin sijainteihin on ainakin hyvin lähelle rakennettu lentokenttiä. Ei siihen keskittymään, silloinhan ei lentokoneet pääsisi taivaalle. Ajoittain lentäjä ei vaan tiedosta keskittymän sijaintia ja osuu siihen -> onnettomuus. Niitä kun sattuu varsin paljon lentokenttien lähellä. On myös muita tunnettuja gravitaatiokeskittymiä, lienevät varmaan niin voimakkaita että lentokenttää ei ole ollut mahdollista rakentaa. Näitä tunnettuja on mm Pusula, Humppila, Somero, Porras, Loimaa, Nastola.

[Guest Sakari Pyörre]

Nyt ollaan asian ytimen lähellä, satunnaiset gravitaatiokeskittymät. Näihin sijainteihin on ainakin hyvin lähelle rakennettu lentokenttiä. Ei siihen keskittymään, silloinhan ei lentokoneet pääsisi taivaalle. Ajoittain lentäjä ei vaan tiedosta keskittymän sijaintia ja osuu siihen -> onnettomuus. Niitä kun sattuu varsin paljon lentokenttien lähellä. On myös muita tunnettuja gravitaatiokeskittymiä, lienevät varmaan niin voimakkaita että lentokenttää ei ole ollut mahdollista rakentaa. Näitä tunnettuja on mm Pusula, Humppila, Somero, Porras, Loimaa, Nastola.

On niitä keskittymiä kentilläkin. Forssan kentällä oikein erityisen voimakas. Minut se imaisee pari kertaa joka kesä. Mutta Nummelassa ei oo paha. Sieltä pääsee hyvin pois, mutta ei takaisin.

[Jukka Takamaa 0]

Lievä OT, mutta anyway...

 

...hienosti todisteltu, erittäin havainnollisella esimerkillä. Vertaapas nyt keskenään vaikkapa F-16 ja AN-225-koneita. Huomaat(ko) miten se huippunopeus, todellakin, korreloi kiitotien 'pituusvaateeseen'.

 

 

Tämänhän itse jo toin esiin kun vertasin eräässä ketjussa ( Bilteman Spitti ) E-190 ja SR 71 kiitoa...SR lähtee nopeammin ja lyhyellä kiidolla ja kuten F-16 tarvii jarruvarjon jos aikoo lyhyeen kiitoon laskussa. En muista onko AN-225:ssa jarruvarjot...harvoissa rahtikoneissa on.

 

 

Vielä näistä huipuista ja kiitotievaatimuksista...

 

-maailman pienin twin mittaa laskussa 15m esteen yli 151 metriä. Vne 295km/h   ( http://www.pilotmix.com/index.php?pgid=11〈=en&maxInfo=168 )

-maailman siistein 2-paikkainen mopu tarvitsee samaan hommaan 420 metriä ja Vne on vain 250.  ( RF5-lentokäsikirja )

 

En ymmärrä miten tää nyt näin menee.... mua huvita taas enää mikään

 

Kiitotievaatimuksissa määrävämpi tekijä lienee laskukiito..joillakin koneilla 2x starttikiito. Cri Cri lienee onnistunut monessa suhteessa, myös tässä.

[Nils Rostedt 13]

Uusimmat tieteelliset tutkimukset aiheen tiimoilta antavat ymmärtää että nämä satunnaiset gravitaatiokeskittymät voivat muodoltaan muistuttaa ns. toroidia eli munkinmuotoinen ( tai sisärenkaan muotoinen ) alue, jonka keskipiste on lentokentän kiitotien (-teiden) keskipiste. Suurin gravitaatiovaikutus tuntuu onnettomuustiheyksien perusteella löytyvän sellaisella etäisyydellä keskipisteestä, missä tavallisesti tehdään ns. finaalikaarto (laskussa) tai vaihtoehtoisesti tehdään ns. takaisinkaartoyritys (noususssa). Sen sijaan alueen keskipisteessä, kiitotien keskivaiheilla, on mahdollisesti lievä negatiivinen gravitaatiovoiman "kevennys". Tämä perustuu lukuisiin havaintoinhin siitä, että lentoonlähtöä suorittavat lentokoneet yleensä nousevat ilmaan suunnilleen tässä kohtaa. Ilmiöstä on havaintoja myös laskeutuvien lentokoneiden osalta. Monissa laskuyrityksissä kone näet pyrkiikin kosketuksen jälkeen takaisin ilmaan aivan odottamattomalla tavalla. Tämä saattaa joskus tapahtua jopa toistuvasti saman laskun aikana. Perinteisessä ilmailutieteessä tätä ns. pomppuilmiötä on katsottu johtuvan lentäjän käden epävakaudesta, mutta uusi toroiditeoria antaa aihetta tarkastella ilmiötä uudestaan.

 

[Jukka Takamaa 0]

Miksi joskus halutaan pieni lentokone ?

 

Muistaakseni Cri Crin tarinassa proto maksoi 1000 usd ja Bede oli jotain vastaavaa, mutta voimasiirto takkuili ja moottoritoimittaja meni konkkaan.

 

Ajatus tuomisesta hyvinlentävä pieni kone markkinoille onnistui parhaiten Colombanilta joka ei pyrkinytkään tekemään kittiä.

 

Olisiko juuri tuo lentämisen vapaus jonka saisi muutamalla tonnilla se perusvoima joka on innoittanut noihin vempeleisiin.

 

----

 

Jussi,

 

Mielestäni juurikin nuo hyönteiset ovat innoittavia..nyt pitää muistaa myös että linnut osaavat lentää hyvin ( esim. lokki Jonathan ). Harvan linnun siipien kv on yli 3 metriä. Ihminen joka tarvii laitteen lentääkseen helposti tarvii sen 6-10 m kv laitteeseen jos aikoo taivaalle turvallisesti, mutta huokeasti....vai mitä ? Linnut ovat myös aika kevyitä, korkeintaan muutaman kymmenen kiloa. "Rungon" pituus heillä vaihtelee melkoisesti.

 

 

----

 

Bede - 5B dataa vuodelta 1972;

 

Introductory Offer Closes March 1, 1972

Bede Aircraft Corporation will stop accepting introductory forms as of March 1, 1972. At this time we will be establishing dealers throughout the country who will handle sales and service of the BD-5 and BD-4 aircraft. Orders can then be placed through your local, authorized dealer.

 

Up until March 1 we will continue to accept BD-5 orders with a guaranteed price of $1,950 for the basic aircraft. All orders received before March 1 will be delivered in the sequence in which they were placed.

 

Some of our customers have requested delayed delivery of their BD-5. This is perfectly acceptable but requires at least thirty days notice of when delivery is desired. Those persons placing an order before March 1, and desiring a delayed delivery schedule, can do so by requesting it when sending in their order form. We would prefer not to have a delayed delivery schedule for much more than one year.

 

After March the suggested retail price of the BD-5 aircraft will be $2,100. We recommend that orders after this time be placed through your dealer. If a dealer has not been established in your area and you desire placing an order, you can do so by sending it directly to our main office in Cleveland, Ohio.

 

We hope that by establishing a very sound dealer network we will be able to serve our customers in the best possible way. Spare parts, optional equipment and technical guidance will be available from all our dealers.

[Jari J Sivula 1]

Miettikääpä nyt vähän. Jos WTC:tä päin olisi lentänyt kaksi ultraa...... Isot ovat huomattavasti vaarallisempia.

[Jukka Takamaa 0]

Miettikääpä nyt vähän. Jos WTC:tä päin olisi lentänyt kaksi ultraa...... Isot ovat huomattavasti vaarallisempia.

 

Entäs Mathias Rust ja Cessna 172...laskeutuminen Punaiselle Torille vei koko Neuvostoliiton "hautaan". 

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Mathias_Rust

[Hannu Niemi 1]

On niitä keskittymiä kentilläkin. Forssan kentällä oikein erityisen voimakas. Minut se imaisee pari kertaa joka kesä. Mutta Nummelassa ei oo paha. Sieltä pääsee hyvin pois, mutta ei takaisin.

 

Ei pidä myöskään unohtaa Vampulaa Otti tänäkin kesänä "omansa" Ja vielä Twinin

 

Taitaa kyllä sijaita aika lailla samoilla etäisyyksillä EFOP:stä kuin EFFO EFRY:stä Hmmm... ehkä lentokenttien etäisyyksillä on merkitystä gravitaatiokeskittymän sijainnille, tuollainen 20 km aiheuttaa vakavan interferenssigravitaatiokuopan, jota Einsteinkaan ei tainnut osata ennustaa

 

hannu

[Jari J Sivula 1]

Entäs Mathias Rust ja Cessna 172...laskeutuminen Punaiselle Torille vei koko Neuvostoliiton "hautaan". 

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Mathias_Rust

 

 

Tämä oli hyvä!