Harakka-koneita ja lentoja.

[Juha Lampi 270]

Harakan väreistä vielä sen verran, että eikös "Jänö" kertonut kirjassaan, notta lento-oppilaan suorittaman ensilennon jälkeen sauvan knuppi oli pilotin "death grip"-otteen ansiosta muuttunut siniseksi.

 

Kiinnostava yksityiskohta Jaskan alemmassa kuvassa: viuhkaan ladottua nupu- tai noppakiveä Malmilla?

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Kiinnostava yksityiskohta Jaskan alemmassa kuvassa: viuhkaan ladottua nupu- tai noppakiveä Malmilla?

 

Tuo koko hallin edusta oli aikoinaan  tuollaista nupukiveä muutamien metrien verran hallista kentälle päin.

Siellä ne taitavat olla asvaltin alla vieläkin.

 

Tuossa lisää kivistä

 

[Jouni Laukkanen 55]

Tiedän, että tämä on tosi epätoivoinen yritys, mutta (melkein) kaikki keinot on sallittuja kun kyse on mallinrakennuksesta...

 

Mahtaisiko jollakulla olla tietoa siitä, minkä värinen Mikkelin lentokentän sivuilla oleva Harakka I H-4 oli? Tarkoittaen siis käytännössä sitä, että minkä värinen oli sivuperäsin, runko, siivet, 'Jales Kahvi'-teksti jne. Mustavalkokuvasta voi tehdä jotain arvauksia, mutta... jos jollakulla on hyviä arvauksia niin otan niitä kiitollisuudella vastaan.

 

Tuomas

 

 

No niin, kävi niin, että muistikuvani olivat osittain oikeita, mutta kuitenkin vääriä.

 

Mikkelin Harakka II (H-47, peräsimessä numero 5) oli se, jossa oli halakan vaaleanvihreät siivet ja puunvärinen runko ja siiven puuosat (torsio ja streevat). Peräsimessä oli musta 5 valkoisella pohjalla.

 

Harakka I (H-7, peräsimessä numero 4) oli taas siiviltään, rungoltaan ja korkeusohjaimiltaan oranssin punainen, jossa oli Jales-teksti niin tummalla ruskealla, että sen saattoi tulkita jopa mustaksi. Sivuperäsin oli valkoinen ja siinä mustalla tuo numero 4.

 

Tiedot sain Mikkelin lentoaseman uudelta päälliköltä Sakari Silvennoiselta. (Onnittelut!) Mahdollisesti kuvia luvassa.

 

[Jouni Laukkanen 55]

Sitten Sakari Silvennoisen ottamia kuvia Mikkelin Harakoista, joita ollaan kunnostamassa ainakin esittelykuntoon.

Kolme kuvaa H-47:sta:

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

H-7:n oranssipunaista kangasta

[ attachment removed / expired ]

 

H-7 joskus uransa alkuvaiheissa. Maalauksesta saa viitteitä, että puuosat ovat myös oranssinpunaiset. Vasemmalla koneen kunnostaja Kalevi T., jonka poika on Kuopion suunnalla lentotekniikan alalla Werner-Airia pyörittämässä ja oikealla Martti Korsimaa opettajan ominaisuudessa. Melko hyvällä syyllä voi olettaa, että H-7:n ohjaussauva ja streevat ovat erittäin tummanruskeat.

[ attachment removed / expired ]

 

[Juha Orasvuo 0]

Pari harakkaa Kemistä (H-17 ja H-43?). Tuon nokan maskotti voisi olla hieno nykykalustonkin nokalla.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

//Juha

[Markku Kanninen 447]

Oulun ilmailukerho rakensi monen muun kehon ohella oman Harakan (H-26)

Tässä uudenkarheaa konetta lastataan "Keltannokan" lavalle Raatin nuorisotalon pihalla v.1948

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

Sallangon Raimo ohjaimissa

[ attachment removed / expired ]

OIK:n Harakkaan väsättiin myös muna..

[ attachment removed / expired ]

Kajaanin ilmailukerho osti Harakan v.1957.

Markku

[Tuomas Otala 2]

Oho.

 

Ensinnäkin - todella isot kiitokset kaikille, erityisesti Jounille arvoituksen ratkaisemisesta. Pakko myöntää, etten ikinä olisi arvannut tuota väriä. Se on aika erikoinen, kun yleensä nämä alkuaikojen koneet ovat olleet aika varovaisen värisiä (puu, valkoinen, ...). Oranssi (tai onko tuo sitten joku okra tms.?) on todella yllättävää. Homma on tällä selvä ja tästä eteenpäin puuha on suoraviivaisempaa.

 

Ja sitten toiseksi - Markun kuvissa on ainakin minulle aivan uusi tuttavuus. Nimittäin kaikissa tähän asti näkemissäni munaharakka-kuvissa on ollut kyseessä Harakka II:n. Ja Raunion kirjakin (PIK-sarjan ...) mainitsee 'Kyllähän kakkonen oli selvästi sivistyneempi kone kuin ykkönen. Harakka kakkoseen sai myös "munan", eli irroitettavan vaneriohjaamon opettamaan lentämistä näin "umpinaisella koneella"'.

 

Tuo viimeinen kuva on 100% varmasti Harakka I:n jossa on se 'irroitettava vaneriohjaamo' (ie. muna). Tämä on yllättävä käänne, koska ykkösen ja kakkosen rungon muoto on merkittävästi erilainen ja kakkosen ohjaamon tunkkaaminen ykköseen ei ole pelkästään ruuvimeisselihomma.

 

Kolmanneksi - se, että Mikkelissä on tulossa esittelyyn 'uusi' Harakka II (siis minulle uusi) tarkoittaa sitä, että meikäläinen suuntaa kamera kädessä kohti Mikkeliä. Kesällä? Mulla on oikeasti fiksaatio saada kuva kaikista nykyään olemassaolevista Harakoista. Raadotkin menee, mutta tuo H-5:n on ryhdikäs peli.

 

Mä olen epähuomiossa perustanut maailmanlaajuisen Harakka-fanclubin ja mallia siitä rakennetaan tällä hetkellä Belgiassa, Ruotsissa (3kpl), Hollannissa, Australiassa ja Suomessa (4kpl). Lisäksi mulla on jonkinlainen tieto (mutta ei kuvia) myös jenkeistä. Piirustuksia on ladattu yli tuhannen käyttäjän voimin. Lisäksi minuun on ollut yhteyksissä 1:1-koneen rakentajia Uudesta seelannista ja jenkeistä kysellen alkuperäisiä piirustuksia.

 

Harakka on oikeasti yksi persoonallisimmista alkeiskoneista ja siinä on jotain omituista, hienoa tyyliä. Varsinkin kakkonen on erityisen hilpeä vehje.

 

Tuomas

 

[Markku Kanninen 447]

Oho.

Ja sitten toiseksi - Markun kuvissa on ainakin minulle aivan uusi tuttavuus. Nimittäin kaikissa tähän asti näkemissäni munaharakka-kuvissa on ollut kyseessä Harakka II:n. Ja Raunion kirjakin (PIK-sarjan ...) mainitsee 'Kyllähän kakkonen oli selvästi sivistyneempi kone kuin ykkönen. Harakka kakkoseen sai myös "munan", eli irroitettavan vaneriohjaamon opettamaan lentämistä näin "umpinaisella koneella"'.

 

Tuo viimeinen kuva on 100% varmasti Harakka I:n jossa on se 'irroitettava vaneriohjaamo' (ie. muna). Tämä on yllättävä käänne, koska ykkösen ja kakkosen rungon muoto on merkittävästi erilainen ja kakkosen ohjaamon tunkkaaminen ykköseen ei ole pelkästään ruuvimeisselihomma.

Tuomas

Silmäilin tuossa ”Jänö” Kaukosen kirjoja ”Irti” ja ”Taivaalla tuulee”. Harakka I:n värityksestä hän toteaa, että: ”...se (Jämin Harakka I) oli tummanpunainen. Jostakin syystä lähes kaikki H-I:t -niitä tehtiin paljon myös kerhoissa-lakattiin kangasosiltaan punamultasekoitteisella nitrolakalla.” Kyselin tuossa asiaa Melamiehen Matilta ja hän kertoi jotta myös Oulun Harakka oli punainen. Oulun kerholla oli ollut vain yksi Harakka eli tuo H-26. Tuo kuvan ohjaamo ei ollut kakkosen muna vaan kerholaiset olivat rakentaneet, Matti muiden mukana, sen aivan paikallisista raaka-aineista alusta loppuun kerhotyönä. Kone sai nimen ”Hamuna”

Tässä etusektorista:

[ attachment removed / expired ]

Ja vielä lähikuva avomallista.

[ attachment removed / expired ]

Markku

[Jouni Laukkanen 55]

Kolmanneksi - se, että Mikkelissä on tulossa esittelyyn 'uusi' Harakka II (siis minulle uusi) tarkoittaa sitä, että meikäläinen suuntaa kamera kädessä kohti Mikkeliä. Kesällä? Mulla on oikeasti fiksaatio saada kuva kaikista nykyään olemassaolevista Harakoista. Raadotkin menee, mutta tuo H-5:n on ryhdikäs peli.

 

 

Toistan vielä tuon aiemman vittaukseni: kyseessähän ei ole H-5, vaan H-47. Ja kyllä sieltä tulee se H-7 eli Harakka I myös valmiiksi pikkuhiljaa Kalevi T:n toimesta. Autenttisin värein, koska tuo kakkosharakka oli juuri sellainen kuin muistan sen olleen ensi kertaa nähdessäni vuonna 1979. Tuo numero viisi juontuu ilmeisesti Mikkelin Purjelentokerhon (nyk. Mikkelin Ilmailuyhdistyksen) rakentamista koneista.

 

Valokuvista on löytynyt numeroita seuraavasti:

1 ?

2 Grunau Baby OH-MIKKELI, OH-BAO (valmistui 1941, myyty 1963 Varkauden LK:lle ja poistettu 1971)

3 ?

4 Harakka I H-7 (valmistui 1946?, poistettu 1961)

5 Harakka II H-47 (valmistui 1948, poistettu 1964)

6 PIK-5b OH-PAV (valmistui 1954, myyty 1970 Moottorimatkailu ry:lle Pieksämäelle 1970, poistettu 1975)

 

Ilmeisesti 1 = Grunau 9 (G-22, valmistunut 1936 ja myyty 1948 E. Rekimiehelle Joroisiin) ja 3 = Grunau 9, (G-23, valmistunut 1946 ja tuhoutui 31.8.47). Jälkimmäinen oli tuhoutuessaan munankuorella varustettu, mutta kaputtikuvista on vaikea erottaa muita merkintöjä kuin siipien "Jales-kahvi" samaan tapaan kuin H-7:ssa sekä vaaleahkoon peräsimeen maalattu mustanoloinen "Jales-kahvi".

 

Näiden jälkeenkin Mikkelin IY:ssä rakennettiin 3x PIK-11 Tumppu ja 1x PIK-16c Vasama, mutta näihin ei koskaan maalattu vastaavia numeroita.

 

Jos joku sattuu tietämään edellä mainituista Naarajärvelle/Joroisiin myydyistä koneista, olisin kiinnostunut kuulemaan lisää.

 

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Oho.

 

Ensinnäkin - todella isot kiitokset kaikille, erityisesti Jounille arvoituksen ratkaisemisesta. Pakko myöntää, etten ikinä olisi arvannut tuota väriä. Se on aika erikoinen, kun yleensä nämä alkuaikojen koneet ovat olleet aika varovaisen värisiä (puu, valkoinen, ...). Oranssi (tai onko tuo sitten joku okra tms.?) on todella yllättävää. Homma on tällä selvä ja tästä eteenpäin puuha on suoraviivaisempaa.

 

Itseasiassa, noissa vanhoissa puurakenteisissa purjekoneissa on ollut jopa hämmästyttävän räikeitä väriyhdistelmiä (sikäli kun on värikuvia) ja koneet on tunnistettavissa jopa ilman että rekisteritunnusta näkyy. Toisin on nykyisin kun melkein kaikki purtsikat ovat kuttaperkan valkoisia.

[Tuomas Otala 2]

Olisi yksi kysymys johon voisi löytyä vastaus täältä... Tämä on enemmänkin semanttista niuhotusta, haluaisin vain olla varma yhdestä pilkusta.

 

Nythän on niin, että:

 

- Harakka I on 'oikealta' nimeltään Harakka. Koska silloin ei vielä ollut syytä kutsua sitä ykkökseksi. Mutta sillä ei ole väliä, kutsutaan sitä selvyyden vuoksi Harakka I:ksi.

- Harakka II on PIK-7, 'Harakka II', koska se oli ensimmäinen Harakka-sarjan värkki joka hyväksyttiin PIK-sarjaan ja Ilmailuliitto oli tilannut sen kehitystyön nimenomaan PIK:ltä.

- Harakka III on ....?

 

Se mitä haen, että onko Harakka III myös PIK-7? Raunion kirja on tässä lievästi epämääräinen. Suorat lainaukset kirjasta :

(s.101) 'Näin syntyi lähes kokonaan uusi tyyppi Harakka II, joka sai kerhon piirissä myös PIK-7 tyyppitunnuksen'.

(s.102) 'Harakka III alias PIK-7'

 

Tuon jälkimmäisen lainauksen lisäksi kirjassa ei ole mitään viitettä siitä, että se olisi PIK-sarjaa. Ymmärtääkseni jatkoversiot eivät 'automaattisesti' saaneet samaa tyyppinumeroa, vaan siihen lisättiin kirjain (esim. PIK-3a/b/c Kajava tai PIK-16a/b/c Vasama). Joten pilkunviilajan kannalta H III olisi ollut PIK-7b Harakka III tjsp. Kymin museon sivuilla toistuu tuo sama alias-lainaus.

 

Henk.koht. olen sitä mieltä että oikea muoto on PIK-7 Harakka III. Onko jollakulla vahvistusta?

 

Tuomas

 

[Antti Laukkanen 15]

Onpas taas mielenkiintoinen ketju, jonka olen onnistunut missaamaan tähän saakka. Linkitän tähän pari kuvaa Inkeroisten Ilmailukerhon kuvahistoriasta. Harakoista ei tosin monta ole. H-39:n takarunko löytyi hallin vintiltä jokunen vuosi sitten.

 

 

Tässä on jotenkin yksi maailmanhistorian hienoimmista ilmailukuvista

 

 

H-57

 

 

Kuvia muusta touhusta on lisää tuolla:

https://picasaweb.google.com/116489246020692380991/IIKHistoryArchives

 

Moni uuttera tunnistaja on tunnistanut paljon asioita kuvista, mutta paljon on tunnistamattakin. Erityisesti henkilöitä.

 

-A-

[Markku Kiiski 2]

Ylläkuvattu H-57 on nykyään Kymin museossa lentokuntoisena, Lehtisen Oipan kunnostamana

[Matti T. Koskinen 1]

Oliko tästä kaksipaikkaisesta Harakasta tarkempaa tietoa, Jämin koneita.

Lienee ollut vain yksi kappale kokeiluun, että toimiiko. Lienee lentänyt "ylipainoisena"

Onko jollakin kokemusta millainen oli kaksipaikkaisena...?

 

Matti

 

 

 

[Antti Mäkelä 2]

Näyttää hiukan saksalaisten Schneider Grunau piirustusten mukaan tehdyltä koneelta.

[Jukka Nisula 2 265]

Samat sanat, siiven kärjet pyöreät, Harakassa on ja oli suorat.

 

Jukka

[Jouni Laukkanen 55]

No eikös tämä ole se Gigant?

[Ismo Nurmi 2]

Liekö muuten mitään yhteistä tuolla Schneiderin tehtaan tuotteella ja nykyisillä LS-koneilla? Vähän OT, I know...

[Matti T. Koskinen 1]

Sain Pertti Haavastelta Porista täydennystä tietoihin...tosiaan kaksipaikkainen Grunau 9 ja kuulemma sai lempinimen "Gigantti"

[Jouni Laukkanen 55]

Liekö muuten mitään yhteistä tuolla Schneiderin tehtaan tuotteella ja nykyisillä LS-koneilla? Vähän OT, I know...

 

Vuonna 1923 silloiset saksalaiset purjelentohuiput Edmund Schneider perusti yhdessä Gotfried Espenlaubin kanssa Sleesiaan Grunaun (nykyisin Puolan Jeżów Sudecki) kaupunkiin purjelentokoulun. Schneider perusti 1928 Grunauhun tehtaan, jossa myöhemmin ryhdyttiin rakentamaan Babyä. Sikäli kun oikein ymmärsin, tehtaasta tuli myöhemmin osa SZD:tä ja siellä valmistettiin viime vuosina PW-5 Smyk ja PW-6 -koneita ja muiden koneiden osia. http://www.szdjezow.com.pl/index_pol.html

 

Rolladen-Schneiderin tehtaan perustivat Walther Schneider ja Wolf Lemke 1968, ymmärtääkseni Egelsbachiin, Hessenin osavaltiossa.

[Mikko Vänttinen 102]

Jaahas, laitetaanpas muutama Kymin lentomuseon Harakka III lentokuva vuodelta 2010 Selänpään ilmailutapahtumasta. Pilottina tietty Oiva "Oippa" Lehtinen. Vakuutimme koneen tuolloin Selänpään tapahtumaa varten. Sen jälkeen ei ole lentänytkään. Ehkä sitten ensi kesänä elokuun 17. päivänä Kymin omassa tapahtumassa 70-v kekkereitä vietettäessä - kunhan nämä lumet ensin sulavat.

 

 

 

 

 

 

 

p> 

 

>

p>

[Jukka Nisula 2 265]

Sain Pertti Haavastelta Porista täydennystä tietoihin...tosiaan kaksipaikkainen Grunau 9 ja kuulemma sai lempinimen "Gigantti"

 

Onko tietoa mikä yksilö oli kyseessä? Grunau 9 koneissa oli G-alkuiset tunnukset sekä G-39:n jälkeen IL-alkuiset, kuten kuvan koneella. IL-tunnukset olivat: IL-11, -45, -47, -50,- 51-,-53, -54, -59, -60, 64 ja IL-Jyväskylä 1, IL-Kotka 3, IL-Oulu 3, IL-Viipuri 1 ja mahdollisesti (IL?) Joensuu. Osalla koneista oli myös G-alkuiset tunnukset IL-tunnusten lisäksi.

 

edit: IL-60 eli G-11 se näyttääkin olevan! (lähde: Mäkinen-Ritaranta rekisteri)

 

Grunau 9 Gigant; valmistui 1943, 20.5.1943 Jämin Ilmailukoulu, Jämi, vuonna 1946 Turun Lentokerholle ja 15.3.1947 poistettu. Onko tietoa miksi, kaputti?

 

Jukka

 

[Markus Hatakka 30]

Turun Lentokerhon sivuilla asiasta on mainittu näin (historiikin kohdassa "Turun Purjelentokerho - Åbo Segelflygklubb 1946 - 1948):

 

Uuden yhdistyksen ensimmäisenä päämääränä oli luonnollisesti koneen hankinta lentotoiminnan aloittamiseksi. Rahaa ei ollut edes perustamiskokouksen ilmoitusmaksun hoitamiseen. Rahaa ei ollut, mutta sitäkin palavampi halu päästä jälleen lentämään. Johtokunta päättikin ostaa Suomen Ilmailuliitolta käytetyn alkeiskoulukoneen, Grunau-9:n. Osto tehtiin tietenkin velaksi.

 

Kaputista tai muusta käytöstä poistosta ei ole ko. historiikissa mainintaa.

 

Kuva koneesta:

 

 

 

EDIT: Otsikko lisätty. Älkää poistelko/muokkailko noita otsikoita, kun ne näkyy sitten tuossa keskustelupalstan etusivulla oudoilla nimillä/ilman otsikkoa /MM