Onko muuten ihan määräysten mukaista toimintaa?

[Alpo Tamminen 0]

Ei se kyyti kuulunut koulutusohjelmaan.

[Alpo Tamminen 0]

Istuin aikoinaan seiskan takatoosassa käsi hinauskytkimen irroitusnappulalla kun hinauskoneen pyörät näkyi korkeusvakaajan yläpuolella, eikä sakannut.

[Hannu Niemi 1]

Ei se kyyti kuulunut koulutusohjelmaan.

 

Silloin joskus kuului (tuskin tosin viralliseen opetusohjelmaan) ainakin meillä Vesiksellä kurssiin (kaikki pääsivät). Mutta nykyään se käsittääkseni on määräyksellä kiellettykin (ts. hinauskoneessa saa olla vain pilotti poislukien hinauslentokoulutus). En tiedä vaikuttiko Vesiksen Hinun kaputti asiaan vai onko se tullut muista syistä...

 

hannu

[Jari Ahonen 0]

Ehkä se on hyväkin ettei nykyisin kyytiin pääse. Tosin pilotti näytti miten perusosa ajellaan sivuluisukaartona... ts. oikea jalka pohjassa kun ei se hinun sivuperäsin ollut kovin tehokas. Kyyti sisälsi siis myös koulutuksellista asiaa. Samoin hinauksen aikana pursikoneen tempominen tuntui selvästi. Perässä roikkui siis oppilas, jonka ope oli pistänyt heiluriin ja sanonut: no niin, oikaiseppa tämä...

 

Hannulle vielä sen verran että Vesiksen kaputissa Hinu oli "haistelemassa" keliä, eikä perässä roikkunut konetta. 

[Hannu Niemi 1]

Hannulle vielä sen verran että Vesiksen kaputissa Hinu oli "haistelemassa" keliä, eikä perässä roikkunut konetta. 

 

OK, tuota yksityiskohtaa (kelin haistelu) en muistanut (tai ehkä jopa tiennyt). Sen tiesin, että finaalikaarrossa muljahti, joten itse onnettomuus ei liittynyt sinänsä hinaustoimintaan.

 

hannu

[Alpo Tamminen 0]

Eräs puuhinu johon oli asennettu hinauslangan takaisinkelaus , meni niin nippa nappa painopistesuhteen takarajolle jottei kyytiläistä oikeastaan kärsinyt ottaa mukaan.

[Hannu Niemi 1]

Totta kai.

 

Tämä nyt ehkä menee turhaksikin pohdinnaksi, koska uskon että olet ihan samaa mieltä tästä - mutta jos vedetään tässä nyt analogia moottorilentämiseen, se viimeinen noususi on "tankkaus" jonka arvelet riittävän kotiin. Sitten on vielä se toinen marginaali kun seuraat sitä korkeuden hupenemista ja jossain vaiheessa tajuat että tiukille menee.

 

Jossain vaiheessahan siinä tulee eteen se päätös että mennään peltoon, kun menee liian tiukalle. Tuskin kuitenkaan vain liidät kentän suuntaan sinne sataan metriin ja katsot onko edessä se kiitotie vai ei.

 

Miten tiukalle se sitten saa mennä, on se marginaali mitä tässä tarkoitan. Ihan samoin kuin jos tiedän että vastatuulta onkin enemmän, arvioidaan miten paljon lentoaikaa tulee lisää ja kuinka paljon se tarkoittaa polttoaineenkulutuksessa. Viime kädessä mietitään ihan samaa: kuinka tiukalle menee, ja tämä päätöshän pitäisi tehdä siinä vaiheessa kun vielä on aikaa miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmaan.

 

//T

 

Joo, ei tästä riitaa saada aikaan (ainakaan meidän kesken) ihan samoilla linjoilla mennään. Ainoa asia, joka on "ero" on se, että vielä siedettävillä marginaaleilla purtsikalla saatetaan joutua ajamaan se oikeanpuoleinen kierros, jos stokastisesti käyttäytyvät olosuhteet näyttävät ikävämmät puolensa. Itse pidän itseäni hiukan turhankin konservatiivisena noiden (kisa)loppuliukujen osalta, mutta esim Räyskälään joistain suunnista tultaessa laskupaikkojen määrä ja laatu eivät houkuttele urheilemaan

 

hannu

[Jari Ahonen 0]

Vielä siitä Vesiksen Hinun ikävästä kaputista sen verran, että pilotti ajoi "myötätuuliosan" kiitorataa pitkin, veti sitten pystyyn, yritti pystykäännöstä, ja muljahti syöksykierteeseen...

 

Himpun verran tämä ketju on poikennut alkuperäisestä aiheesta (puljalento), mutta mukava on seurata vilkasta keskustelua, ja se lienee tarkoituskin

[Risto Niemi 0]

Silloin joskus kuului (tuskin tosin viralliseen opetusohjelmaan) ainakin meillä Vesiksellä kurssiin (kaikki pääsivät). Mutta nykyään se käsittääkseni on määräyksellä kiellettykin (ts. hinauskoneessa saa olla vain pilotti poislukien hinauslentokoulutus). En tiedä vaikuttiko Vesiksen Hinun kaputti asiaan vai onko se tullut muista syistä...

hannu

 

No eipä tuota sentään määräyksellä ole kielletty hinauskoneeseen matkustajaakaan ottamasta, eikä pidäkään kieltää.

 

Toinen asia on sitten se, ettei se useinkaan ole kovin tarkoituksenmukaista johtuen muutamasta eri syystä, joista mainittakoon:

- Pienentynyt yhdistelmän suorituskyky johtuen lisääntyneestä hinauskoneessa olevasta kuormasta.

- Siitä seuraava talouden huonontuminen.

- Ja ennen kaikkea suurentunut onnettomuuden mahdollisuus ja suuruus, ihan vaan kylmän todennäköisyysmatematiikan perusteella.

 

Risto

[Jari Ahonen 0]

Mielestäni Hinun kyyti oli todella opettavainen keikka pursipilotiksi opiskelevalle, ja uskoisin että Ristokin on pohjimmiltaan samaa mieltä.

 

Toki nuo Riston perustelut tarkoituksenmukaisuudesta ovat myös aivan totta.

[Jari Ahonen 0]

Pakko kertoa tapaus joka sattui muistaakseni kolmannella koululennolla. Startissa hinausköysi pääsi vähän löysälle, jolloin köysi meni seiskan kumiköysistarttia varten tarkoitetun koukun taakse jumiin. koukku oli seiskan "mahan" pohjassa. Kukaan ei sitä siinä vaiheessa huomannut.

 

Kun oltiin päästy irroituskorkeuteen käski ope irroittaa. nyin irroituskytkintä mutta mitään ei tapahtunut. Opettaja yritti "Rykäistä", eli sauvaa eteen, köysi löysälle ja kytkimen nuppi ulos kun köysi kiristyy. Eipä auttanut... Hinun pilotti yritti vaaputtamalla ja käsimerkeillä näyttää että irroittakaa nyt!

 

Korkeutta oli jotain 1100 metriä kun Hinun pilotti ymmärsi että jotain on vialla (siihen aikaan ei ollut radioyhteyttä Hinuun). Hinun pilotti toimi fiksusti, ja irroitti köyden Hinun päästä kaarrossa ettei sinkilä tule oppilaan otsaan...

 

Siinä sitä sitten oltiin. Hinausköysi roikkui seiskan nokassa viistosti taakse. Opettaja kävi nopeasti läpi mahdollisen hypyn toimenpiteet (jos köysi olisi kiertynyt koneen korkeusperäsimen ympärille). Niin ei onneksi käynyt joten ope ajoi koneen laskuun ajellen finaalin reippaasti normaalia korkeammalla, ettei köysi tarttuisi puihin. Maahan päästiin pelkillä henkisillä hiertymillä...

 

Muistaakseni tämän tapauksen jälkeen kaikista Suomen seiskoista sahattiin se koukku pois.

 

Muistatteko Hannu tai Risto tämän tapauksen?

 

Jari

[Hannu Niemi 1]

Pakko kertoa tapaus joka sattui muistaakseni kolmannella koululennolla. Startissa hinausköysi pääsi vähän löysälle, jolloin köysi meni seiskan kumiköysistarttia varten tarkoitetun koukun taakse jumiin. koukku oli seiskan "mahan" pohjassa. Kukaan ei sitä siinä vaiheessa huomannut.

 

Kun oltiin päästy irroituskorkeuteen käski ope irroittaa. nyin irroituskytkintä mutta mitään ei tapahtunut. Opettaja yritti "Rykäistä", eli sauvaa eteen, köysi löysälle ja kytkimen nuppi ulos kun köysi kiristyy. Eipä auttanut... Hinun pilotti yritti vaaputtamalla ja käsimerkeillä näyttää että irroittakaa nyt!

 

Korkeutta oli jotain 1100 metriä kun Hinun pilotti ymmärsi että jotain on vialla (siihen aikaan ei ollut radioyhteyttä Hinuun). Hinun pilotti toimi fiksusti, ja irroitti köyden Hinun päästä kaarrossa ettei sinkilä tule oppilaan otsaan...

 

Siinä sitä sitten oltiin. Hinausköysi roikkui seiskan nokassa viistosti taakse. Opettaja kävi nopeasti läpi mahdollisen hypyn toimenpiteet (jos köysi olisi kiertynyt koneen korkeusperäsimen ympärille). Niin ei onneksi käynyt joten ope ajoi koneen laskuun ajellen finaalin reippaasti normaalia korkeammalla, ettei köysi tarttuisi puihin. Maahan päästiin pelkillä henkisillä hiertymillä...

 

Muistaakseni tämän tapauksen jälkeen kaikista Suomen seiskoista sahattiin se koukku pois.

 

Muistatteko Hannu tai Risto tämän tapauksen?

 

Jari

 

Tapauksen muistan, mutta sahaamista en

 

hannu

[Erkki Pulkkinen 0]

että ne noudattavat normaalisti räyskälän pysyväismääräyksiä ja muita paikallisille hinauskoneille annettuja lisämääräyksiä?

 

Nuo pysyväismääräykset voisi kieltää ilmailumääräyksillä, jotka ovat jopa julkisia ja kaikkien tiedossa.

[Pekka Saari 0]

Nuo pysyväismääräykset voisi kieltää ilmailumääräyksillä, jotka ovat jopa julkisia ja kaikkien tiedossa.

 

Mitäs hyötyä siitä olisi?

[Erkki Pulkkinen 0]

Mitäs hyötyä siitä olisi?

 

Korpikenttien pysyväismääräykset näyttävät olevan jatkuvasti ristiriidassa ilmailumääräysten kanssa. Tämä aiheuttaa ongelman kun kyseiselle korpikentälle tupsahtaa pilotti, joka noudattaa ilmailumääräyksiä. Tällä korpikentällä noudatetaan kuitenkin jotain yleisesti tuntematonta periaatetta, jonka saa tuurilla jostain ennen lennolle lähtöä, lennon aikana tutustuminen tähän on vielä haasteellisempaa. Eli jos jotain käytäntöjä on, pitäisi ne olla vain ja ainostaan kentän kartoissa, bulletiineissa, jeppesen manuaalissa, ... eikä missään "keskinäisissä sopimuksissa".

 

Satunnainen vierailija tulee voimassa olevan kartan mukaan jonnekin ja väistää perusosan lopussa vastaan tulevaa hinuria, olisiko jo raportin paikka?

[Guest Sakari Pyörre]

Räpy on oleellisilta osiltaan vaikkapa tuolla:

https://ais.fi/ais/vfr/aerodromes/EFRY.html#999212

mutta eihän sitä kaikki lue. Ja sitten ihmetellään. Nyt voisi tietysti lukea, miten paljon se on ristiriidassa lentosääntöjen kanssa. Onkohan se?

 

Tosin, Räpyssä ei ole kuvattu niitä kierroksia joita hinurit oikeasti ajavat. Hmm.

 

Eipä ollut (satunnaisotoksella) Oripään jutussakaan kuvattu sitä, miten hinuri tulee pudottamaan köyden.

[Juha Lampi 270]

SIL-luokassa taannoin pidetty korpikenttäseminaari oli antoisa ilta aikoinaan ja siitä on ollut juttua täälläkin. Ääneen pääsivät silloin Räyskälä, Nummela ja Hyvinkää. Jokainen puheenvuoro päättyi tervetuloa-rohkaisuun ja jokainen alustaja korosti, ettei satunnaisen kävijän odoteta tuntevan kaikkia paikallisia tapoja: mm. hinureista todettiin, että vaikka ne lentävät tiukkaa ja poikkeavaa kierroskuviota, ne väistävät muuta liikennettä. Räyskälän puhemies korosti, ettei esim. RÄPY ole tarkoitettu vieraiden ulkoaopittavaksi materiaaliksi.

 

Mille tahansa vieraalle kentälle lähtijä selvittää toki määräkentän asiat esim. VFR-Suomesta saatavien ohjeiden mukaan. Jokainen kenttähän sijaitsee uniikissa ympäristössään ja sillä on omat ympäristöstä koituvat rajoituksensa.

[Hannu Niemi 1]

Korpikenttien pysyväismääräykset näyttävät olevan jatkuvasti ristiriidassa ilmailumääräysten kanssa. Tämä aiheuttaa ongelman kun kyseiselle korpikentälle tupsahtaa pilotti, joka noudattaa ilmailumääräyksiä. Tällä korpikentällä noudatetaan kuitenkin jotain yleisesti tuntematonta periaatetta, jonka saa tuurilla jostain ennen lennolle lähtöä, lennon aikana tutustuminen tähän on vielä haasteellisempaa. Eli jos jotain käytäntöjä on, pitäisi ne olla vain ja ainostaan kentän kartoissa, bulletiineissa, jeppesen manuaalissa, ... eikä missään "keskinäisissä sopimuksissa".

 

Ilmailusäännöt eivät taida sanoa mitään purjekoneiden kaartosuunnasta satunnaisssa nostossa (en tarkoita siis laskukierroksessa) eli nyt vain kaikki kaartamaan juuri siihen suuntaan, mihin huvittaa, vaikka kaikki muut samassa nostossa kaartavat eri suuntaan. Minusta vaarallista, mutta täysin ilmailusääntöjen mukaista toimintaa...

Kyllä niitä "keskinäisiä" sopimuksia vaan tarvitaan, jos se lentotoiminta ei ole sitä massakulttuuria, jonka mukaan määräykset ja säännöt on kirjoitettu. Toki sen massakulttuurin edustajat kokevat moisen sopimisen silkaksi kiusanteoksi 

 

Ja joku jeppesen on minun kannaltani yhtälailla "keskinäinen sopimus jeppesenille maksajien piirissä", jos ao. tietoa ei muualta löydy (ei taida löytyä netistäkään julkisena?) - toki, jos sinne on kerätty vain julkisesti esillä olevaa tietoa, tilanne on sen osalta toinen.

 

hannu, joka oikeasti uskoo, että kaikki lajit sopivat samaan ilmatilaan, kunhan vaan on hyvää tahtoa ja suvaitsevaisuutta - ehkä sitten joskus

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Ilmailusäännöt eivät taida sanoa mitään purjekoneiden kaartosuunnasta satunnaisssa nostossa (en tarkoita siis laskukierroksessa) eli nyt vain kaikki kaartamaan juuri siihen suuntaan, mihin huvittaa, vaikka kaikki muut samassa nostossa kaartavat eri suuntaan. Minusta vaarallista, mutta täysin ilmailusääntöjen mukaista toimintaa...

Kyllä niitä "keskinäisiä" sopimuksia vaan tarvitaan, jos se lentotoiminta ei ole sitä massakulttuuria, jonka mukaan määräykset ja säännöt on kirjoitettu.

 

Ahaa, kun eksyn reittiviivalta hiukan vasemmalle, tulee minun suorittaa 340 asteen kaarto vasemmalle, jotta pääsen takaisin reitille. Äsh, eihän oikealle kaartamista ollut kielletty ihan joka paikassa 

[Hannu Niemi 1]

Ahaa, kun eksyn reittiviivalta hiukan vasemmalle, tulee minun suorittaa 340 asteen kaarto vasemmalle, jotta pääsen takaisin reitille. Äsh, eihän oikealle kaartamista ollut kielletty ihan joka paikassa 

 

En tarkoittanut tuota, vaaan, jos nostossa on keko, niin siinä PITÄÄ kaikkien kaartaa samaan suuntaan, vaikkei sitä ilmailusäännöissä erikseen sanota. Se on ihan se ja sama onko se oikealle vai vasemmalle, mutta samaan suuntaan, kiitos.

 

Suunnanmuutos taitaa muutenkin olla vähän eri asia kuin kaarto, niinkuin varmaan tiedätkin Minä kannatan itse asiassa ihan voimakkaasti kaartamista oikealle

 

hannu

[Jouni Laukkanen 55]

että ne noudattavat normaalisti räyskälän pysyväismääräyksiä ja muita paikallisille hinauskoneille annettuja lisämääräyksiä?

 

Pysyväismääräyksillä ei voida ilmoittaa oikeanpuoleisesta laskukierroksesta, vaan tästä ilmoittavan dokumentin tulee olla julkinen ja kaikkien saatavilla. Paikalliset pysyväismääräykset on tarkoitettu paikallisten ilmailijoiden käyttöön. RHC eli Right Hand Circuit siis pitää ilmoittaa virallisen tiedotuskanavan (AIS) kautta.

[Taneli Äikäs 0]

Pysyväismääräyksillä ei voida ilmoittaa oikeanpuoleisesta laskukierroksesta, vaan tästä ilmoittavan dokumentin tulee olla julkinen ja kaikkien saatavilla. Paikalliset pysyväismääräykset on tarkoitettu paikallisten ilmailijoiden käyttöön. RHC eli Right Hand Circuit siis pitää ilmoittaa virallisen tiedotuskanavan (AIS) kautta.

 

Entäs, jos paikallisessa toiminnassa sovitaan tilapäisesti jotain muuta..?

[Risto Niemi 0]

Pysyväismääräyksillä ei voida ilmoittaa oikeanpuoleisesta laskukierroksesta, vaan tästä ilmoittavan dokumentin tulee olla julkinen ja kaikkien saatavilla. Paikalliset pysyväismääräykset on tarkoitettu paikallisten ilmailijoiden käyttöön. RHC eli Right Hand Circuit siis pitää ilmoittaa virallisen tiedotuskanavan (AIS) kautta.

 

Lentopaikan pysyväismääräysten ja AIS: n tietojen,  kuten esimerkiksi lentopaikan LDG-kartan tietojen, ei tietenkään tule olla keskenään ristiriitaisia.

 

LDG-kartassa voidaan lisäksi viitata pysyväismääräyksiin, joista löytyy vielä enemmän tietoja kuin LDG-kartasta, varsinkin jos ne sallivat joillekin koneille, esimerkiksi hinauskoneille, pääsäännöistä poikkevia laskukierroksia.

 

Lisäksi hyvä tapa muista suuremmista poikkeamista, joita ei eo. asiapapereissa ole kerrottu, ilmaoittamiselle, silloinkun ne etukäteen ovat tiedossa, on NOTAM: in julkaiseminen aiheesta AIS-järjestelmään asianmukaisella tavalla.

Risto

 

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Entäs, jos paikallisessa toiminnassa sovitaan tilapäisesti jotain muuta..?

 

Tilapäisesti homma on ihan OK, mutta silloin on tehtävä notam muille tiedoksi

[Tuomas Kuosmanen 51]

hannu, joka oikeasti uskoo, että kaikki lajit sopivat samaan ilmatilaan, kunhan vaan on hyvää tahtoa ja suvaitsevaisuutta - ehkä sitten joskus

 

Eiköhän se touhu siellä ilmassa toimi ihan hyvin, ehkä kannattaisi enemmän muotoilla kysymystä siihen suuntaan, sopivatko eri ilmailulajit samaan nettifoorumiin Tosin sekin lienee vielä derivoitavissa muotoon "sopiiko kriittinen määrä erilaisia ilmailupersoonia samaan foorumiin".. lajista riippumatta.

 

//T