Ultrakevyen lentokoneen kuormattavuus

[Markku Valkama 3]

Vähän niin kuin lupailin vaieta tällä taajuudella mutta kun tulin moderoiduksi ja sitten suutuspäissäni poistin muutkin asiaan liittyvät viestit niin laitan tämän:

 

 

Hyvä Markku Valkama,

en sinua oikein hyvin livenä tunne, mutta näin palstatuttavuutena olet hyvin mielenkiintoinen.  Mieleeni tulee Vaajakosken moottoritien ja Rantäväylän liittymä Jyväskylässä, se jossa on varoitusmerkki "lyhyt kiihdytyskaista". 

 

Totta, olen sukua Noita Normaalille, minulla on hyvä kiityvyys.

 

Niille, jotka eivät sinua tunne, voin kertoa että olet varmasti kirkkain tähti keski-Suomen purjelennon taivaalla. 

 

Imartelu ei enään tämän:

Älä välitä, täydellisen käsittämätöntä se on kaikille muillekin.  Noilla asenteilla ja tiedon tasolla.

jälkeen auta.

 

Mielenkintoista sinänsä huomata, että vaikka  molemmat olemme lentäjiä, se käsitemaailma, joka harastuksiimme liittyy, on puolin ja toisin ilmeisesti aivan kuin eri planeetalta. 

 

Eikö vain.

 

On ihan varmaan niin että esim siellä "ravintokejun alapäässä",

 

Juu terveisiä vain sinne "oikeille lentäjille".  Se on juuri tämänlainen asenne kun nyppii (Wroom Wrooooooom)

 

On silti surullista, että teoreettisista asioista jutustelumme näillä palstoilla tuo sinut yleensä poikkeuksetta sille lyhyelle kiihdytyskaistalle.   

 

Se on se tapa jolla "asiasi" julkituot.

 

Tokihan osaan minäkin tuon nälvimisen taidon.

 

Juu, ei mitään epäilyksen häivää.

 

M Arkku

 

[Mikko Kartano 157]

On aivan kertakaikkisen käsittämätöntä että pysyn ilmassa vaikka minua ei vähäisimmässäkään määrin kiehdo painiskella Va,c,e,ö,t,ä, tms. arvojen kanssa

 

Älä välitä, täydellisen käsittämätöntä se on kaikille muillekin.  Noilla asenteilla ja tiedon tasolla.

 

Ei oo kaikille muille. Melkoseksi hifistelyksi mennyt tämä ketju. Eipä siinä sinänsä, keskustelkaa pois. Minä vaan tuon lusikkaani soppaan (ja vieläpä off-topiccina!) sen verran, että olen tässä reilut 10v ppl-ilmailua harrastaneena aika pienellä V-nopeuskavalkaadilla tullut toimeen. En ole lennellessäni erityisesti etsinyt koneen suorituskyvyn rajoja, ts. mahduttanut itseäni sellaisiin paikkoihin, missä harrastusvälineellä on riski muuttua romukasaksi kiitotien päähän mikäli en tarkkaan nouse oikeilla Vx- ja Vy-nopeuksilla. Myöskään en ole kokenut tarpeelliseksi riuhtoa ohjaimia rajoittimiin huomioiden massan mukaan muuttuvia liikehtimisnopeuksia. Itse asiassa ainoa tilanne, missä kuvittelisin noin tekeväni on jonkun tielle tulleen väistäminen lennolla ja jos moiseen tilanteeseen ikinä joudun, niin tuskin ensin konsultoin nopeusmittaria, että voinko väistää reippaasti vai en.

 

Ilmailu on hieno harrastus, mutta se uhkaa monesti jäädä monille sen saman suorituksen toistamiseksi, mikä taas aaa aikaan pikku hiljaa harrastuksesta vieraantumisen.  "puoleksi tunniksi kaupungille" on valitettavasti useimman tuntemani PPL-kerhopilotin harrastuksen sisältö.  Samaten olen hämmästellyt, että useimmilla harrastelentäjillä ei muutama vuosi kurssin päättymisen jälkeen ole enää montakaan prosenttia muistissaan lennon teoriaan liittyviä asioita.  Olkoot nyt vaikka sitten Vx, Vy tai ties mikä.

 

Mä oon aikasemminkin valittanut harrastuksen kuluja täällä, mutta eppäilen tuon tyypillisen perussaitsarin johtuvan ihan siitä, että matkalennoille ei kovin usein ole varaa lähteä. Ja silloin, kun kyytiin saa tuttuja jakamaan kustannuksia, niin monelle riittää se, että käydään vähän kylää katsomassa ilmasta käsin. Ehdotapa siinä, että "lähetäänkö lennokkaalle lapin reissulle pariksi päiväksi ruskaa kahtommaan, maksaa nokkaa kohti vain vähän enemmän kuin viikon äkkilähtö Bulgariaan/Turkkiin tms." Siinä moni valitsee kyllä viikon etelänmatkan tsesnuttimessa istumisen sijaan. Että tätä ei niinkään kannata hämmästellä. Siitä olen samaa mieltä, että aikansa näitä saitsareita lenneltyään varmasti alkaa vieraantumaan puuhasta. Puhumattakaan, että kynnys lentää matkaa nousee koko ajan.

 

Niin ja mitä tulee teorioiden unohtamiseen, ei ne kaikki teoriatunneilla opetetut asiat ole niin oleellisia turvallisen operoinnin kannalta. Omalla kurssillani ilmassa pysyminen selitettiin Newtonin opein, mutta vähän vanhemmille on opetettu Bernoullin oppeja. Molemmilla teorioilla ppl-kurssilaiset ovat pysyneet ilmassa, kunhan vaan tankkeihin on laitettu riittävästi kakkua. Toinen tärkeä juttu on pitää riittävästi ilmaa siipien alla ja se yleensä onnistuu kivasti, kun pitää nopeuden sopivana ja sitä taas on mukava ylläpitää, kun on sitä kakkua. Siinä on aika kivasti lennonteoriaa jo mulle. Että vaikken ehkä enää nyt 10v jälkeen laitoksen tenteistä kaikkia niitä läpäisisikään, niin hengissä olen kuitenkin pysynyt kohta 300 lentotunnin edestä.

 

Toinen esimerkki: lentosuunnistuksen oppitunneilla tehtiin ofp:t vimpan päälle laskemalla mukaan kompassin eksymät. No, aika nopeasti lentokoulutuksen aikana kävi selväksi, että sillä ei ole mitään merkitystä käytännössä onko siinä ofp:ssä huomioitu muutaman asteen eksymää vai ei. Magneettikompassi pyörii kesäpäivän tinteissä kuin...no tiedät kyllä. Siitä ei asteen tarkkuudella suuntaa kerro kuin fakiiri. Toki on hyvä tiedostaa ilmiön tausta ja huomioida asia, mikäli kompassin eksymätaulukossa oikeasti on hurjat poikkeamat.

 

-m

 

[Jukka Siirilä 80]

Vähän niin kuin lupailin vaieta tällä taajuudella

 

Älä vielä vaikene. Minua ainakin kovasti kiinnostaa vastaukset ja perustelut noihin esittämiisi kysymyksiin.

[Markku Valkama 3]

Älä vielä vaikene. Minua ainakin kovasti kiinnostaa vastaukset ja perustelut noihin esittämiisi kysymyksiin.

 

pyynnöstä. 8)

 

Ihan mielenkiinnosta kysyn ifrpeltipilotilta josko tietää hän:

 

Millä nopeudella on viisainta lentää koneella jonka minimivajoama, 0.55m/s saavutetaan nopeudella 75km/h

ja maksimi liitolukua (1:42) vastaava nopeus on 90 km/h ja turvallisen puolelle säädetyn polaarin merkitsevä pisteet ovat:

MassDryGross[kg], MaxWaterBallast[liters], Speed1[km/h], Sink1[m/s], Speed2, Sink2, Speed3, Sink3     

385,   0,   85,   -0.6,   130,   -1.25,   170,   -2.3

 

a) kun olet 2.5m/s nostavassa ja keskinosto-oletus on 2m/s?

b) kun olet 3m/s laskevassa ja ajokerroksessa?

C) kun olet loppuluiussa kelin jo päätyttyä ja vastatuulta om 13 km/h ?

 

a) Tämä on helppo, nosto on keskinostoa suurempi, lennän siis pienimmän vajoaman nopeudella ja mahdollisesti s-kaartoa tehden.

Jos olisin mielestäni arveluttavan alhaalla eikä olisi syytä epäillä parempia nostoja läheisyydessä, jäisin kaartamaan nostoon.

 

b) Ei hajuakaan, paitsi että lujaa. Koska, mitä nopeammin pääsen pois laskevasta, sitä vähemmän korkeutta(energiaa) menetän. Tämä, muun muassa, on syy miksi koneessani on tietokoneita ja laskimia yms. elektroniikkaa. Uskon sokeasti kun ajovariometri sanoo että "sauvaa eteen, pönttö".

(joo, kyllä se laskettavissakin olisi, vaan miksi vaivautua?)

 

c) tämä kysymys on sillä lailla kiero että vastaus riippuu korkeudesta. Tuossa aiemmin oli tuo taulukko. Siitä näkee että jos painelen kahtasataa vajoan lähes 3m/s. Onko minulla varaa siihen? vai täytyykö yrittää rimpuilla? Matalissa jos ollaan ja jos olisi tyyni, tulisi painella 90km/h, kunnon myötätuuli niin 75km/h olisi fiksu veto.

Mutta taaskin, sitä varten on sitä elektroniikkaa jotta kokeilen millä asetuksella (m/s) kone laskee vielä vievänsä perille ennalta asettamillani  marginaaleilla ja sitten taas vaan uskon mitä ajovariometri käskee ja seurailen tilannetta. Kääntäen, kun kone ilmoittaa ennalta asettamallani asetuksella päämäärään pääsevänsä, lähden loppuliukuun.

(ja kovana kelipäivänä jo aiemmin, kyllä siihen matkalle nostoja sattuu)

 

M Arkku

 

[Hannu Niemi 1]

Älä vielä vaikene. Minua ainakin kovasti kiinnostaa vastaukset ja perustelut noihin esittämiisi kysymyksiin.

 

Kyllä niillä pohjimmiltaan on merkitystä Peterin kysymyksessä:

 

Sovelletaanpas teoriaa käytäntöön.

Kun ultrasi moottori sammuu ja edessä näkyy pakkolaskuun sopiva peltoaukea, niin millä V-nopeudella liu'ut (lue: olisi viisainta liukua, jopa keski-suomen mopu-miehen) kohti pakkolaskupaikkaa.

Se alkaa nimittäin kiinnostaa kovasti siinä vaiheessa, pääsetkö sinne vai syöksytkö metsään.

 

Sellaista yhtä nopeutta ei absoluuttisesti ole, koska siihen vaikuttaa ilman nettoliike ja jossain määrin tuulikin - niin ja sen hetkinen paino. Eri asia on, onko lentokoneille (ilmailumääräysten mukaisella luokittelulla, jossa niputan peltikoneet ja ultrat) mitattu polaareita niin, että jonkunlaista järkevää vastausta noihin kysymyksiin voisi antaa.

 

Purjekoneille ne toki pystytään melkoisella tarkkuudella antamaan ja kyllä ne noista Markun jutuista saa laskettua vähän vääntämällä, jos teoria on hanskassa. Eri asia, onko kenenkään ainakaan lennolla tarpeen niitä noilla lähtötiedoilla osata selvittää.

 

Peter esiti itsekin aika marginaalisesti lentoonlähtöpainoihin liittyviä kysymyksiä, joten siinä mielessä ymmärrän provosoituneen Phoebus-miehen (+ toki mopu/ultra) vastakyselyn - varsinkin huommioiden Peterin kysymyksen liitonopeudesta, joka on todellakin yksinkertaistusten yksinkertaistus

 

Ei sen puoleen, eräs tuttavani on kertonut aikanaan lentämästään purjelennon kevättarkkarista, jolla hän lensi McCready-nopeuksia hyödyntäen ja opettaja hylkäsi - koska nopeudet eivät pysyneet siinä annetussa 80 km/h *puistatus*

 

hannu - 75 % liitoa ja 25% kaartoa (noin keskimäärin)

[Hannu Niemi 1]

a) Tämä on helppo, nosto on keskinostoa suurempi, lennän siis pienimmän vajoaman nopeudella ja mahdollisesti s-kaartoa tehden.

Jos olisin mielestäni arveluttavan alhaalla eikä olisi syytä epäillä parempia nostoja läheisyydessä, jäisin kaartamaan nostoon.

 

McCready-teorian mukaan itse asiassa jäisit siihen kaartamaan (yli keskinoston on yli keskinoston), jos luvut olisivat päinvastoin niin sitten, kuten asian esitit Toki on myös lentokorkeuden ja saavutettavissa olevan nousun funktio (ei kannata käyttää aikaa keskittämiseen, jos ei ole saatavissa kuin muutama sata metriä esim. ollaan liian lähellä pilvipohjaa tai sallittua lentopintaa), toisaalta alhaisilla pilvipojhilla otetaan sekin vähä talteen ja taas matka jatkuu 10 km...

 

hannu - tää menee jo yksityiskohtien yksityiskohtiin 

[Markku Valkama 3]

 

hannu - tää menee jo yksityiskohtien yksityiskohtiin 

 

 

Eikös se hifistely juuri ole se pointti?   

 

M Arkku

[Guest petikko]

Älä välitä, täydellisen käsittämätöntä se on kaikille muillekin.  Noilla asenteilla ja tiedon tasolla.

 

Peter

 

Alat lähestyä oppi-isääsi.

[Guest petikko]

Aika hyvin Peter tässä maalasi itsensä nurkkaan.

 

 

[Mikko Tuomi 416]

Oonko mä ainoa, jonka mielestä tuollainen "hifistely" on oikeasti hauskaa ja opettavaista.

 

Tän hifistelyn takia mäkin googletin pari uutta V-nopeutta ja opin lisää. Ei mulla ainakaan ole itsetunto niin kortilla, että ottaisin itseeni moisesta. Ei täällä kuitenkaan ihan ad hominem ole menty... Jos joku vähän meuhkaa, annetaan meuhkata, ei siitä tartte itseensä ottaa?

 

[Olle Sälgmark 2]

Aika hyvin Peter tässä maalasi itsensä nurkkaan.

 

 

 

Hej,täällähän on täys tappelu,meneillää..

[Sauli Vuori 21]

Et ole Mikko ainoa. Mun mielestä M Arkun ja P eterin keskinäiset välienselvittelyt ynnä koko threadin tarjoama viihde - plus siihen vielä faktaa käsittelevä ripaus, on juurikin sitä tavaraa, jonka vuoksi olen ylipäänsä läsnä täällä virtuaali ilmailussa. Jo aiemmissa kommenteissani olen julkituonut sen asian, että ilman väittelyä, kiihdyttelyä, provokaatiota, faktaa, v´ttuilua ja muuta vastaavaa settiä - kaikki on vain sanojen helinää intterin netin avarassa sfäärissä. Antaa Palaa!!!!

[Peter Lord 185]

No onneksi en ole siellä, jos "siellä" on tappelu.

Riidelkööt ne joilla on siihen halua.

On tämä kuulkaa uskomaton foorumi siinä että erilaiset vihareaktiot kukoistavat kuin sienet sateella.

 

Muttakuten sanottu, koneen äärestä ei voi pysyä pois koska nytkin moni ihminen on Internetissä väärässä.

 

Siunattua jatkoa taas tänäänkin itse kullekin

 

 

Peter

 

 

 

[Mikko Tuomi 416]

Mä luen vain tekstit jossa lukee Vx sqrt ( ) jne ja googletan mitä en vielä tiedä.

 

Näin sitä oppii uutta, ihan sama miten herrat jaksavat painivat muutoin.  Joku päivä jostain täysin mitäänsanomattomasta tiedonjyvästä voi olla hyötyä, ja jos ei hyötyä, niin ainakin iloa.

 

Turhaa tietoa ei ole olemassakaan.

 

[Sauli Vuori 21]

No onneksi en ole siellä, jos "siellä" on tappelu.

Riidelkööt ne joilla on siihen halua.

On tämä kuulkaa uskomaton foorumi siinä että erilaiset vihareaktiot kukoistavat kuin sienet sateella.

 

Muttakuten sanottu, koneen äärestä ei voi pysyä pois koska nytkin moni ihminen on Internetissä väärässä.

 

Siunattua jatkoa taas tänäänkin itse kullekin

 

 

Peter

 

 

Ei täällä mitään tappelua ole, M Arkkukin lienee jo leppynyt ja T.A.T.U on breikillä muuten vaan  . Otetaan yhdet drinkit tähän tiistai-iltaan ja mennään mamman viereen nukkumaan ja huomenna kaikki näyttää paremmalle. Aattelin viettää huomenna oikein ilmailuhenkisen päivän, ja tankata täyteen ( isot tankit ) ja lennellä läpi länsi - suomen...ilman pelkoa yli kuormasta - Tosin alla ei ole ultra 

 

 

 

[Orvo Välilä 3]

 

Muttakuten sanottu, koneen äärestä ei voi pysyä pois koska nytkin moni ihminen on Internetissä väärässä.

 

 

 

Tähän jo täytyy.....

 

 

Internjet on todella ihmeellinen paikka  

[Olli Hänninen 14]

Eri asia on, onko lentokoneille (ilmailumääräysten mukaisella luokittelulla, jossa niputan peltikoneet ja ultrat) mitattu polaareita niin, että jonkunlaista järkevää vastausta noihin kysymyksiin voisi antaa.

Kyllä myös moottorikoneille on valmistaja mitannut koneen polaarin. Lentokäsikirjasta se löytyy ja sieltä löytyy myös se parhaan liitosuhteen ilmanopeus tyynellä säällä. Mielestäni tuo taitaa kuulua jopa tyyppihyväksyntään, Ultrista en tiedä - mutta eihän ne tyyppihyväksyttyjä olekaan, tosin kyllä niillekin on liitosuhde ja parhaan liitosuhteen ilmanopeus tyynellä säällä ilmoitettu, joten eiköhän niillekin ole polaari laskettu. Aerodynaamiikka - kirjassa muuten opetetaan myös moottorilentäjille käyttämään tuota meille purjelentäjille tuttua koneen polaaria. Kyllähän se on moottorin vikaantuessa pakkolaskutilanteessa hyvä tietää miten erilaiset sääolosuhteet vaikuttavat koneen liitosuhteeseen/polaariin ja näin ollen siihen pääseekö sillä sinne valitulle pakkolaskupaikalle.

[Peter Lord 185]

Kyllä myös moottorikoneille on valmistaja mitannut koneen polaarin. Lentokäsikirjasta se löytyy ja sieltä löytyy myös se parhaan liitosuhteen ilmanopeus tyynellä säällä. Mielestäni tuo taitaa kuulua jopa tyyppihyväksyntään, Ultrista en tiedä - mutta eihän ne tyyppihyväksyttyjä olekaan, tosin kyllä niillekin on liitosuhde ja parhaan liitosuhteen ilmanopeus tyynellä säällä ilmoitettu, joten eiköhän niillekin ole polaari laskettu. Aerodynaamiikka - kirjassa muuten opetetaan myös moottorilentäjille käyttämään tuota meille purjelentäjille tuttua koneen polaaria. Kyllähän se on moottorin vikaantuessa pakkolaskutilanteessa hyvä tietää miten erilaiset sääolosuhteet vaikuttavat koneen liitosuhteeseen/polaariin ja näin ollen siihen pääseekö sillä sinne valitulle pakkolaskupaikalle.

 

Lopretetaan jo tästä liitämisestä puhuminen. Se on pyhä asia.  Moottorilentäjät eivät voi pitää hallussaan sitä salattua viisautta joka pursimiehillä (ja vain ilmeisesti heillä tai sitten vain kilpa-sellaisilla) on.

Toki moottorilentämisessä ei suurin kliimaksi tule sinne peltoon menemisestä. Se lennon tiurvallinen suoritus ilman extremen häivää (nano nano) on ainakin minulle ollut viimeisen 30 vuoden aikana suurempi kicksien lähde kuin erilainen räimiminen muun liikenteen riesana.

 

P

[Peter Lord 185]

Aika hyvin Peter tässä maalasi itsensä nurkkaan.

 

 

 

Älä luule. Huoneeni on pyöreä ja sinne pääsevät vain oikeat lentäjät, jotka eivät ole unohtaneet lennonteorian alkeita.

 

Peter

[Peter Lord 185]

Va ja nopeusmittarin keltainen alue eivät ole sama asia (eikös joku tällaistakin ainakin epäsuorasti väittänyt). Alla kuva eräästä koneestani. 

Näette kojetaulussa Va-merkinnän.

Verratkaapa sitä keltaiseen kaareen (ts mistä nopeudesta se alkaa). 

Ellei ohjaajajlla ole tiedossaan Va, on vaarana että hän sekoittaa sen keltaisen kaaren alkunopeuteen ja saa aikaa myöten aikaiseksi pysyviä vaurioita koneen(sa) rakenteisiin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Peter

[Vieras]

Älä luule. Huoneeni on pyöreä ja sinne pääsevät vain oikeat lentäjät, jotka eivät ole unohtaneet lennonteorian alkeita.

 

Mutta toivottavasti ei pehmustettu 

[Tero Haikara 0]

Tsissös.. Minulla on siis luvassa aivan ylivoimainen tiedon määrä..

 

Olenhan moottoripurje lento-oppilas?  Saa siis moottori- ja purjelennon salat tietoonsa!

[Hannu Niemi 1]

Lopretetaan jo tästä liitämisestä puhuminen. Se on pyhä asia.  Moottorilentäjät eivät voi pitää hallussaan sitä salattua viisautta joka pursimiehillä (ja vain ilmeisesti heillä tai sitten vain kilpa-sellaisilla) on.

Toki moottorilentämisessä ei suurin kliimaksi tule sinne peltoon menemisestä.

 

Ei se kliimaksi meilläkään tule peltoon menemisestä vaan siitä, ettei mene, vaikka voisi

 

Liitotaito(kin) on kokemuslaji, ei siinä mitään salattua tietoa saati pyhää ole, mutta sekin vaatii toistoja ja toistoja, siinä missä radiofraseologia tai mikä muu taito tahansa. Siksi väitän, että (satoja tunteja liitänyt) purjelentäjä keskimäärin tosiaankin liitää paremmin kuin moottorilentäjä ja toisaalta kilpapurjelentäjä yleensä paremmin kuin keskiverto purjelentäjä (koska on joutunut hiomaan sitä puolta omien kykyjensä rajalle). Sitä ei yritetä opettaa teoriakurssilla eikä edes purjelentokurssilla kuin ihan yleisellä tasolla, koska siinä vaiheessa ei vain ole valmiuksia... mutta lopetetaan mun puolesta jos menee OT - mitä ei onneksi muuten tässä ketjussa olekaan tapahtunut

 

t. hannu

[Hannu Niemi 1]

Tsissös.. Minulla on siis luvassa aivan ylivoimainen tiedon määrä..

 

Olenhan moottoripurje lento-oppilas?  Saa siis moottori- ja purjelennon salat tietoonsa!

 

Taitavat nuo teoriat olla lähempänä moottori kuin purjelennon teorioita (tosin en ole niitä koskaan kuunnellut, etten ole ihan varma)

 

hannu

[Mika Koski 0]

En ole lennellessäni erityisesti etsinyt koneen suorituskyvyn rajoja, ts. mahduttanut itseäni sellaisiin paikkoihin, missä harrastusvälineellä on riski muuttua romukasaksi kiitotien päähän mikäli en tarkkaan nouse oikeilla Vx- ja Vy-nopeuksilla. Myöskään en ole kokenut tarpeelliseksi riuhtoa ohjaimia rajoittimiin huomioiden massan mukaan muuttuvia liikehtimisnopeuksia. Itse asiassa ainoa tilanne, missä kuvittelisin noin tekeväni on jonkun tielle tulleen väistäminen lennolla ja jos moiseen tilanteeseen ikinä joudun, niin tuskin ensin konsultoin nopeusmittaria, että voinko väistää reippaasti vai en.

 

Juuri näin. Jos jätetään hifistely ja muu pilk.nus., niin kyllä asia taitaa tosielämässä olla niin, että ohjainten täysi poikkeutus Va -nopeudella on jo aika edistynyttä taitolentoa ja tulee suorittaa vain siihen sopivalla koneella (ei ultra, Arrow, Seneca yms.?). Lisäksi tulee olla riittävä koulutus ja harjoittelua. Matti Peuran kanssa taitolentokurssilla tehtiin muutama liike +5,5 G:n vedolla (Va max. sallittu > + 6 G) Va nopeudesta ja ohjaimet eivät olleet läheskään täysin poikkeutettuna.

 

Mika