Elvis hifistelee

[Oskari Tähtinen 0]

Kun nyt hifistellään, niin mitenkäs tämä homma oikein menee, pitääkö tämä "siipi sakkaa aina samalla kohtauskulmalla"-periaate ihan kirjaimellisesti paikkaansa?

 

No eihän se pidä. Kokoonpuristuvuuden vaikutukset (Machin luku) ovat etenkin subsoonisella siipiprofiililla merkitseviä. Kokoonpuristuvuus pienentää siiven sakkauskohtauskulmaa, esim.  jopa kolmannekseen alkuperäisestä.

 

-Oskari

[Markku Valkama 3]

Nyt kun olemme/tte ylväästi ahdistelleet noita pilkkuja, niin kysäisen että mitenkäs on, lennättekö konetta nopeusmittaria tui'ottaen vai fiilispohjalta?

 

Ihan vain vinkkinä että ainakin minulta aikoinaan opettaja peitti kaikki mittarit, kipusi takaohjaamoon ja sitten lähdettiin lentämään.

 

Jos en siitä muuta oppinut, niin sen että aina lennon alkuvaiheessa tarkastan sen trimmiasennon (kuormasta riippuvaisen) jolla kone lentää suurin piirtein laskeutumiseen soveltuvalla nopeudella.

Ja tietysti sen, että horisontin asento on vallan mainio nopeusmittari.

 

M Arkku

 

 

[Jari Ahonen 0]

niin Markku... Aikoinaan koneen nopeuden pystyi päättelemään suhinoista... siis pursikoneiden Muistanpa erään hinauspilotin sanoneen, että kyllä sen tuntee persuksissa kun laskeutumisnopeus alkaa lähestyä sakkausta (siis hinauskoneen). Sehän on tietysti täysin vastoin kaikkia nykyisiä direktiivejä ym. määräyksiä...

 

No, rikokset ovat varmaan jo vanhentuneet...

[Juha-Matti Keränen 3]

Nyt kun olemme/tte ylväästi ahdistelleet noita pilkkuja, niin kysäisen että mitenkäs on, lennättekö konetta nopeusmittaria tui'ottaen vai fiilispohjalta?

Ihan vain vinkkinä että ainakin minulta aikoinaan opettaja peitti kaikki mittarit, kipusi takaohjaamoon ja sitten lähdettiin lentämään.

Jos en siitä muuta oppinut, niin sen että aina lennon alkuvaiheessa tarkastan sen trimmiasennon (kuormasta riippuvaisen) jolla kone lentää suurin piirtein laskeutumiseen soveltuvalla nopeudella.

Ja tietysti sen, että horisontin asento on vallan mainio nopeusmittari.

 

M Arkku

 

Perinteisesti koneissa on totuttu luottamaan mittareihin. Pätee myös niihin pursikoneen suhinoihin. Peittikö opettajasi myös omat mittarinsa takaohjaamossa kun sitten lähditte lentämään?

 

Niin arvelinkin.

[Markku Valkama 3]

Peittikö opettajasi myös omat mittarinsa takaohjaamossa kun sitten lähditte lentämään?

 

Niin arvelinkin.

 

Mutta piti silti kysyä.

 

M Arkku

[Oskari Tähtinen 0]

Nyt kun olemme/tte ylväästi ahdistelleet noita pilkkuja, niin kysäisen että mitenkäs on, lennättekö konetta nopeusmittaria tui'ottaen vai fiilispohjalta?

 

M Arkku

 

 

 

Eipä tuota nopeusmittaria tarvitse tuijottaa kun lentää vakiotehoasetuksilla. Tarvittavissa kohdin tietysti tarkistetaan oikeat arvot.

 

Taitaa fiilispohjalta vetäminen olla enemmän jediritarien hommia.

 

-Oskari

[Jari Ahonen 0]

Riivanpa teitä vielä... Vesiksen radalle 18 laskeuduttaessa oli ennen kynnystä syviä kuruja, jotka aiheuttivat melkoista ryskytystä. Jos sitten sattui vielä kova etelä-tuuli, niin finaali piti ajaa aika lailla kovemmalla nopeudella kuin normaalisti. Sitten kun pääsi kynnyksen yli niin pystyi keskittymään laskuun.

[Hannu Niemi 1]

Taitaa fiilispohjalta vetäminen olla enemmän jediritarien hommia.

-Oskari

 

Vaikka tässä sitten itseni jediritariksi taidankin nostaa - vaikken sitä omasta mielestäni olekaan - niin kyllä nostossa usein lennän tuntemuksella. Saattaa olla, etten edes tiedä, mikä olisi "oikea" nopeus, siipikuormituksen vaihtumisen takia (esim. ollaan matalalla ja maastolasku uhkaa, hana auki ja sitten se nosto nappaakin, hana kiinni ja kaartamaan (jommassa kummassa järjestyksessä)) ja nytpä ei olekaan selvää kuvaa, paljonko sitä vettä tulikaan laskettua (en käynnistä sekuntikelloa hanan avaamisen yhteydessä). Ja vesi tarkoittaa kuitukonetta, kyllä sen niillä ihan yhtä lailla tuntee.

 

Nostossa haen sopivan nopeuden tuntuman mukaan. Ei ole jedirakettitiedettä, ei edes pelkkää rakettitiedettä Liitonopeuksien arviointi on jo paljon haastavampaa, sen myönnän.

 

hannu "obi-wan-kenossa"

[Tatu Koiranen 1 726]

Mutta piti silti kysyä.

 

M Arkku

 

No mitäs luulet, oliko opettajan tarkoitus niiden sun mittareiden peittämisellä

 

a) opettaa lentämään ilman mittareita siinä määrin, että saat koneen ehjänä alas, jos pitotstaattinen järjestelmä menee epäkuntoon

vai

b) opettaa lentämään täysin ilman mittareita, koska niin todelliset lentäjät tekee.

[Markku Valkama 3]

No mitäs luulet, oliko opettajan tarkoitus niiden sun mittareiden peittämisellä

 

a) opettaa lentämään ilman mittareita siinä määrin, että saat koneen ehjänä alas, jos pitotstaattinen järjestelmä menee epäkuntoon

vai

b) opettaa lentämään täysin ilman mittareita, koska niin todelliset lentäjät tekee.

 

Ja piti sitten tämäkin kysyä. voi voi. 

[Kristian Roine 0]

Purjekoneella oppilaat lentää yleensä paremmin mittarit peitettynä kuin niitä katsellen. Ilmeisesti silloin joutuu keskittymään niin paljon nokan asentoon horisontissa, että nopeudet pysyy kohdillaan. Tai sitten on muuten vaan aistit valppaina. Purtsikalla voi kyllä lentää täyttä häkää ilman mittareita. Joskus olen ihmetellyt, miten pilotit keskeyttävät hinauksen jos esim. pitot on tukossa. Eikös se olisi helpompi lentää pari tuntia ja totutella tilanteeseen?

 

[Jukka Takamaa 0]

Äskenhän olit sitä mieltä, että siipi sakkaa siiveketehon menetyksen vuoksi, vaikka sivuperäsimessä on siis vielä 'tehoa' [eli monimoottorisen koneen nopeus on vähintään V_mca]. Oletkohan nyt kartalla ollenkaan, mistä tässä keskustellaan ?

 

Oletko sä oikeasti näin hölmö ? Hyvä ettet enää lähetä näitä idioottimaisia lausuntoja privaan.

 

----

 

Katsokaa nyt tarkkaa tämä Moquito video vielä;

 

 

Kone sakkaa ainakin kolmasti ja mahdollisesti juuri ennen törmäystä maahan vielä neljännen kerran. Kolmas sakkaus saattaa olla ohjaajan aiheuttama, koska kääntää koneen viimeisen oikaisuyrityksen poispäin katsomosta ( mahdollisesti näin pelastaen useiden kymmenien hengen ), mutta lentokorkeus loppuu kesken.

 

Siiven kohtauskulmalla ei ole juurikaan mitään tekemistä sakkauksien ( poislukien toinen sakkaus ) kanssa vaan epänormaalin lentotilan takia jossa ei siipi ui optimaalisessa asennossa menosuuntaan nähden ja dramaattisesta nopeuden menetyksestä selkälennossa ( joka aiheutuu reistailevan vasemman moottorin takia..potkuri jarruttaa, koska pilotti ei tajua/kerkeä lepuuttaa ja säätää lapakulmia )..selkälennossa siipi sakkaa nopeasti koska siipeä ei ole suunniteltu lennettäväksi ylösalaisin ja näin taitolento sinänsä heikentää tilannetta josta virheliikkeeseen lähdetään ja jopa aiheuttaa sen ( kaasari hyytyy selkälennossa ).

[Risto Niemi 0]

Purjekoneella oppilaat lentää yleensä paremmin mittarit peitettynä kuin niitä katsellen. Ilmeisesti silloin joutuu keskittymään niin paljon nokan asentoon horisontissa, että nopeudet pysyy kohdillaan. Tai sitten on muuten vaan aistit valppaina. Purtsikalla voi kyllä lentää täyttä häkää ilman mittareita. Joskus olen ihmetellyt, miten pilotit keskeyttävät hinauksen jos esim. pitot on tukossa. Eikös se olisi helpompi lentää pari tuntia ja totutella tilanteeseen?

 

Kokemukseni myös moottorilennonopettajana ovat täsmälleen samanlaiset.

Varsinkin aloittelijat PPL(A) kursseilla lentävät säännönmukaisesti vakaimmin ja tarkimmin kurssin ohjelmaan  kuuluvat laskukierros-läpilaskuharjoitukset nopeusmittari peitettynä (niin eikä sillä opettajallakaan tavalliseti tällöin nopeusnäyttöä näkyvissä ole ilman erityisjärjestelyjä; ei tosin misssään nimessä tarvitsekaan).

Nopeusnäytön ollessa peitettynä, ohjaaja joutuu keskittymään oikean kohtauskulman ylläpitämiseen, lähinnä koneen lentosennon perusteella ja pitääkin sen tuolloin hyvin vakaana (lentonopeus on kohtauskulman funktio, eikä päinvastoin ja lisäksi nopeusnätössä on nopeuden muuttessa hitautta, jolloin aloittelija on sen tulkinnassa helposti aina vähän jäljessä, sen johtaen oskilloivaan lentämiseen).

Monissa koneissa oleva sakkausvarotin, silloin kun se on kohtauskulmaa tunnustelevaa tyyppiä, on loistava indikaattori laskujen teossa, se toimii aina oikeata informaatiota anten koneen kuormasta ja lentoasusta riippumatta.

Synkkaan täysin myös sen mitä Kristian sanoo purjelentokoneella lentämisestä.

[Mikko Tuomi 416]

Tää oli kyl hyvä.

 

 

Siiven kohtauskulmalla ei ole juurikaan mitään tekemistä sakkauksien kanssa

 

[Jukka Takamaa 0]

Tää oli kyl hyvä.

 

 

No jos kone menee poikittain menosuuntaan nähden niin siipi ei tuota nostovoimaa muutenkaan..silloin kohtauskulmalla ei ole vaikutusta. Toki seuraavissa sakkauksissa on myös kohtauskulmalla vaikutusta, mutta myös sillä että kone ei lennä suoraan ( kone lähtee ikäänkuin heiluriin jossa se alkaa heittelehtiä ääriasentoihin joissa se sakkaa aina kun siipi alkaa olla 60-70 astetta poikittain menosuuntaan nähden ). Selkeästi sivuperäsinteho ei riitä.

[Juha-Matti Keränen 3]

No jos kone menee poikittain menosuuntaan nähden niin siipi ei tuota nostovoimaa muutenkaan..silloin kohtauskulmalla ei ole vaikutusta. Toki seuraavissa sakkauksissa on myös kohtauskulmalla vaikutusta, mutta myös sillä että kone ei lennä suoraan.

 

Tää on vielä parempi  ;D.

[Jukka Siirilä 80]

No jos kone menee poikittain menosuuntaan nähden niin siipi ei tuota nostovoimaa muutenkaan..silloin kohtauskulmalla ei ole vaikutusta. Toki seuraavissa sakkauksissa on myös kohtauskulmalla vaikutusta, mutta myös sillä että kone ei lennä suoraan.

 

Kohtauskulma on avaruudellinen suure. Se ei välttämättä ole kohtisuorassa siipeen nähden.

 

[Mikko Tuomi 416]

No jos kone menee poikittain menosuuntaan nähden niin siipi ei tuota nostovoimaa muutenkaan..silloin kohtauskulmalla ei ole vaikutusta. Toki seuraavissa sakkauksissa on myös kohtauskulmalla vaikutusta, mutta myös sillä että kone ei lennä suoraan ( kone lähtee ikäänkuin heiluriin jossa se alkaa heittelehtiä ääriasentoihin joissa se sakkaa aina kun siipi alkaa olla 60-70 astetta poikittain menosuuntaan nähden ). Selkeästi sivuperäsinteho ei riitä.

 

Nyt olis hyvä hetki sanoa "aprillia" tai jotain...

 

[Jukka Takamaa 0]

Tää on vielä parempi  ;D.

 

Niinhän siinä tapahtuu..etkö osaa lukea tilannetta..kone lähtee täysin lapasesta kun sivuperäsinteho ei riitä kompensoimaan hyytyvän moottorin potkurin jarruttavaa efektiä.

 

Lopeta Keränen tuo raukkamainen ivaaminen kun et mitään ymmärrä. Komennan sinua Suomen armeijan ilmavoimien reservin yliluutnanttina.

[Mikko Maliniemi 5]

Komennan sinua Suomen armeijan ilmavoimien reservin yliluutnanttina.

 

Nyt Jukka muuten loppuu tuollaiset komentelut. Ainoa taho, joka täällä ketään komentaa, on palstan ylläpito ja sekin vain silloin, kun on ylläpidollisesti aihetta. Ja nyt todella tuntuu olevan...

[Juha Lampi 270]

Voi voi sentään

 

Joskus meistä itsekunkin voi olla hyvä lueskella jotain aivan muuta:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulukiusaaminen

 

Jatkettaisiinko sitten vaikka tästä?

Kohtauskulma on avaruudellinen suure. Se ei välttämättä ole kohtisuorassa siipeen nähden.

 

Tarkoitettiinkohan tällä sitä, että jos ilmavirtaus on siiven pituussuuntainen, poikittaissuuntaisen kohtauskulman merkitys vähenee?

 

Tämähän on hifistelyketju, eikö. Senhän voisi jalostaa suorastaan sifistyneeksi?

[Jukka Takamaa 0]

Voi voi sentään

 

Joskus meistä itsekunkin voi olla hyvä lueskella jotain aivan muuta:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulukiusaaminen

 

Jatkettaisiinko sitten vaikka tästä?

Tarkoitettiinkohan tällä sitä, että jos ilmavirtaus on siiven pituussuuntainen, poikittaissuuntaisen kohtauskulman merkitys vähenee?

 

Tämähän on hifistelyketju, eikö. Senhän voisi jalostaa suorastaan sifistyneeksi?

 

Joo olikohan tuossa mahdollisuus pudota kärryiltä, kun mainitsin että kone on poikittain menosuuntaan nähden ? Silloin luonnollisesti siipi on pituusakselinsa suhteen samansuuntainen ilmavirran/menosuunnan kanssa.

 

Isäni joka opetti Ilmasotakoulussa, sanoi joskus että luennot tulee miettiä sen yksinkertaisimman kuulijan kannalta, jotta ei tule väärinkäsityksiä.

[Guest petikko]

Isäni joka opetti Ilmasotakoulussa, sanoi joskus että luennot tulee miettiä sen yksinkertaisimman kuulijan kannalta, jotta ei tule väärinkäsityksiä.

 

Sulla vaan tuo ei toiminut, oletit lukijan ymmärtävän ja toisaalta sinä et ehkä ole ymmärtänyt osaa vastauksista koska luet niitä liiaksi omien viestiesi valossa.

 

[Jukka Takamaa 0]

Pienoismallipilotti on kunkku!

 

En tiedä mihin tässä viittaat, mutta aikoinaan kun olin IDAn ( Internation Dogfighter Association ) Suomen osaston co muistan kun Ruotsin toiminnanjohtaja ( Martin Elmberg ) kertoi, että hänen mossiensa oli aivan mahdoton lentää/lennättää ilman sivuperäsinohjausta ( aircombat koneessa on yleensä vain kaasu korkkari ja siivekkeet ohjattavissa ), koska kahta lennokinmoottoria hän ei saanut säädettyä niin samoille kierroksille etteikö kone olisi lähtenyt luisumaan/liukumaan jompaan kumpaan suuntaan ( lopulta rikkoikin r/c-koneen ).

Ehkä tuon tiedon pohjalta osasin kaivaa tuon Mosquiton videon, kun tiesin koneen ( 1/12 mallin ) olevan erittäin ikävä lentää ( lennättää ), jos moottorit eivät ole täysin synkassa.

[Jukka Takamaa 0]

Sulla vaan tuo ei toiminut, oletit lukijan ymmärtävän ja toisaalta sinä et ehkä ole ymmärtänyt osaa vastauksista koska luet niitä liiaksi omien viestiesi valossa.

 

 

Ei se ihan tästäkään johdu vaan siitä, että 3 vuotta sitten käytiin Pienen lentokoneen suunnittelun ( osat I ja II ) tiimoilta toistasataa sivuinen thredi jossa lähdin soitellen sotaan erittäin vajavaisella lekosuunnittelukokemuksella...tarkoitus oli kyllä innostaa, mutta huomattiin, että internet ei ole oikea media tuollaisen villin idealuonnostelun toimintakentäksi ( blogi toimi siinä paremmin ). Sitäpaitsi uuden oikeasti huomattavasti paremman lekon realistisen konseptin suunnitteleminen kuin mitä Cri Cri ja Bede 5B ovat on/oli todella vaikea tehtävä ( siis kuormauskyky, taloudellisuus, huippunopeus ja stol ominaisuudet paremmat ja kaikki nämä erittäin huokeaan hintaan )...vaikka olisi 5 vuotta polilla opintoja takana ( mitä mulla ei ole ). Helposti joutuu "kansioon" honorary lentokapteeni ja Päätalo sekä muut höyrypäät eli vaikka olisi kuinka oikeassa on osa lukijoista jo ikäänkuin asenteensa valinnut ja muutamilla yksinkertaisilla ei yksinkertaisesti järkisyyt paina mitään vaakassa. Osa leimaa mut jo pelleksi pelkästään sen takia että teen kirjoitus- tai suomenkielen virheitä ( A ja B ylioppilaskirjoituksissa äidenkielestä toki tukee tätä lukihäiriöteoriaa..kirjoitin silti laudaturin paperit yleisarvosanana ).

 

Toki juurikin tämän ( lukihäiriö ? ) vuoksi voi olla että en ymmärrä heti kaikkia lukemaani kerralla oikein !