Painopistepähkinä

[Hannu Niemi 1]

Tankit täynnä vai tyhjinä vai tilanteen mukaan? Vai sittenkin siihen jossa termiikkikaarto sujuu puhtaasti ja vaivattomasti?

 

Takarajalle (käytännössä) lentoonlähtövesillä jos mahdollista (ei kaikissa koneissa ole, esim. LS-8 alkusarjan koneissa ei kovin täysillä tankeilla mahdu riittävästi vettä pyrstötankkiin, tietenkin myös pilotin painon funktio). Yleensä (jossei aina) vettä valuu niin pyrstöstä kuin siivistäkin yhtä aikaa, joten tuskin se asema 100% säilyy samana kaikissa välitilanteissa tai vesien pois valuttuakaan ja painopiate turvallisuussyistä käsittääkseni ryömii eteenpäin veden vähetessä.

 

Huhuja olen kuullut, että LS-7:ssa sen ei kuulu olla takarajalla, tiedä sitten, kun en moisella ole lentänyt. Mutta Sakke tietää

 

hannu

[Kalle Lindell 6]

Ja miksi O'Leary sulkee koneidensa etuvessat ja avaa ne takana...

Onko muuten olemassa yleisilmailukoneita, jossa olisi määriteltynä massakeskiön sallittu asema erikseen matkalennossa ja erikseen laskussa ja lähdössä?

 

[Guest petikko]

Montako sellaista konetta on jossa massakeskiö sijaitsee koneen ulkopuolella?

[Jaakko Kuusisto 3]

Montako sellaista konetta on jossa massakeskiö sijaitsee koneen ulkopuolella?

 

Tuskin yhtään.

Mulla on ollut sellaisia LettraSet täpliä, joita olen liimaillu painopisteen kohdalle 

 

muuten 1 kymysys: kuinka monta senttiä on luonnossa C-152:n painopisterajojen väli

[Guest petikko]

Tuskin yhtään.

Mulla on ollut sellaisia LettraSet täpliä, joita olen liimaillu painopisteen kohdalle 

 

Ahaa. Mulla on sellaisia Olet tässä täpliä joita liimailen karttaan kun haluan tietää sijaintini.

 

Vastaus kysymykseesi on toki 42. Sivusuunnassa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Ahaa. Mulla on sellaisia Olet tässä täpliä joita liimailen karttaan kun haluan tietää sijaintini.

 

Paras tositapaus on kun , yöllä tutka kysyi koneelta,"missä olet?".

Kone vastasi:" en tiedä nyt, muttä kohti Järvenpäätä ja paikannan itseni siellä Järvenpäässä".

 

(kone saapui Tampereelta)

 

Tutka totesi: " Nyt olet jossain Inkoon paikkeilla ja kaarra suuntaan 030"

 

Mulle tutka sanoi: "odota hetki taivaalla ja kun näet sen, ammu se alas Malmille" 

 

Toi pianisti lopetti lentouransa tohon 

[Olle Sälgmark 2]

Tuskin yhtään.

Mulla on ollut sellaisia LettraSet täpliä, joita olen liimaillu painopisteen kohdalle 

 

Odottelinkin jo...,en toki lentokapteenilta.

 

Mokoman pisteen tärkeyden voi todeta onnettomuuksista joihin sen väärä sijoitus on välitön syyllinen.Ei ensimmäistäkään,tai olematon määrä.

[Jaakko Kuusisto 3]

Ahaa. Mulla on sellaisia Olet tässä täpliä joita liimailen karttaan kun haluan tietää sijaintini.

 

Vastaus kysymykseesi on toki 42. Sivusuunnassa.

 

Istutko ulkona?

Entäs pituussuunnassa?

[Jaakko Kuusisto 3]

Odottelinkin jo...,en toki lentokapteenilta.

 

Mokoman pisteen tärkeyden voi todeta onnettomuuksista joihin sen väärä sijoitus on välitön syyllinen.Ei ensimmäistäkään,tai olematon määrä.

 

Kiitos Olle kohteliaisuudestasi = seisoin minuutin asennossa (liikutuksen  kyynelsilmin)

[Guest Sakari Pyörre]

Huhuja olen kuullut, että LS-7:ssa sen ei kuulu olla takarajalla, tiedä sitten, kun en moisella ole lentänyt. Mutta Sakke tietää

 

Niin tiiänkii, Lemke on sanonut että takarajalta 30% eteenpäin. Lemke on suunnitellut sen vehkeen niin että kai voi uskoa.

 

Takasiipi muuten nostaa.

[Kristian Roine 0]

Yleensä (jossei aina) vettä valuu niin pyrstöstä kuin siivistäkin yhtä aikaa, joten tuskin se asema 100% säilyy samana kaikissa välitilanteissa tai vesien pois valuttuakaan ja painopiate turvallisuussyistä käsittääkseni ryömii eteenpäin veden vähetessä.

 

No nyt päästään hifistelemään. Pyrstötankit valuu turvallisuussyistä tyhjiksi aina ennen siipiä, mutta pakistani löytyy LS8:npyrstötankinulostuloventtiilinkuristaja, jolla saa viritettyä pyrstön tyhjentymään samaan tahtiin kuin siivet. Ja lisähifistelynä, se on mitoitettu tyvitankeille.  

[Guest Sakari Pyörre]

No nyt päästään hifistelemään. Pyrstötankit valuu turvallisuussyistä tyhjiksi aina ennen siipiä, mutta pakistani löytyy LS8:npyrstötankinulostuloventtiilinkuristaja, jolla saa viritettyä pyrstön tyhjentymään samaan tahtiin kuin siivet. Ja lisähifistelynä, se on mitoitettu tyvitankeille.  

Pliis anna mä kopioin!

[Jukka Takamaa 0]

Tässä yksi näkemys http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Ilmailu/Ilmailu2004/1201510255943

 

Dynamic WT-9 koneesa on muuten poskettoman vähän korkeusvakainpinta-alaa. Useissa pienissä liikesuihkuissa taas on valtavasti korkeusvakainta...onko tämä juuri siksi että matkustajat ovat yleensä painopisteen etupuolella ja siksi "reserviä" painopisteen suhteen tulee olla paljon ohjattavuuden säilyttämiseksi ?

[Markku Valkama 3]

Voi minua parkaa, ei ole vesiä, pitää säätää lyijyllä. 8)

 

Tai sen poistolla, kaivelin pari kesää sitten keulasta 14 kg lyijyä pois ja nyt pilotin minimi paino koneessani on 95kg.

Määräävänä tekijänä painopisteaseman takareuna.

Maksimi pilotin paino vain jonkin verran (mutta minulle riittävästi) enemmän.

Määräävänä tekijänä (kuiva)MTOW.

Koneeseen saisi kyllä vesipussit mutta kas, momenttivarsi 0,0m

 

Elikkäs painopiste on niin takana kuin tällä vatsalla sen saa. 

 

M Arkku

[Juha-Matti Keränen 3]

Dynamic WT-9 koneesa on muuten poskettoman vähän korkeusvakainpinta-alaa. Useissa pienissä liikesuihkuissa taas on valtavasti korkeusvakainta...onko tämä juuri siksi että matkustajat ovat yleensä painopisteen etupuolella ja siksi "reserviä" painopisteen suhteen tulee olla paljon ohjattavuuden säilyttämiseksi ?

 

Ei.

[Jaakko Kuusisto 3]

Woi keleen kele.

Painopiste edessä, silloin kasvaa sakkausnopeus.

Painopiste takana, silloin sakkausnopeus pienenee.

 

Lasketuilla rajoilla edetään, sekä momentin suhteen, että MaxTOW:n suhteen

 

Kun on ylipainoa, kuolema odottaa, (koska ei ole painopistettä)

[Guest Sakari Pyörre]

Dynamic WT-9 koneesa on muuten poskettoman vähän korkeusvakainpinta-alaa. Useissa pienissä liikesuihkuissa taas on valtavasti korkeusvakainta...onko tämä juuri siksi että matkustajat ovat yleensä painopisteen etupuolella ja siksi "reserviä" painopisteen suhteen tulee olla paljon ohjattavuuden säilyttämiseksi ?

 

Voisitko vähän tarkentaa, mitä tarkoittaa "poskettoman vähän"? Onko 16% siiven pinta-alasta vähän?

[Jussi Salminen 12]

Onko 16% siiven pinta-alasta vähän ?

 

Riippuu mihin sitä vertaa. WT9.n korkeusperäsin näyttäisi olevan suoraan peruskaavasta. Asian voi tarkistaa esim. Raymerista tai Roskamista. Jos sitä vertaa rc-taitolentolennokin f3a optimiin.  Onhan se pienen näköinen. Semminkin kun rc-stuntissa on symmetrinen siipiprofiili (pieni momentti) & pitkä kp- momentti varsi. Lekoissa näkee suhteessa suurempia kp-pinta-aloja liikesuihkuissa ja matkustajakoneissa.  Niiden specsit kun ovat ko. lentotehtävän / käyttötarkoituksen mukaan määritelty & laskettu.

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

Citation X koneessa on melko pieni korkkari verrattuna moniin muihin, mutta antaa osviittaa; http://www.lulu.com/product/file-download/3-view-drawings---plan-3-vues---citation-x/2530468

 

Piper Jetissä sen sijaan on valtava korkkari; http://piperjet.piper.com/

Inflight;

[Juha-Matti Keränen 3]

Citation X koneessa on melko pieni korkkari verrattuna moniin muihin, mutta antaa osviittaa; http://www.lulu.com/product/file-download/3-view-drawings---plan-3-vues---citation-x/2530468

 

Piper Jetissä sen sijaan on valtava korkkari; http://piperjet.piper.com/

Inflight;

 

No mistäs luulet tämän kokoeron Piperissä ja Cessnassa johtuvan, aerodynamiikan kannalta siis, kun vertailet näiden kahden koneen korkeusperäsimiä ? Citation X:n korkeusperäsin on muuten ihan 'normaalin kokoinen' suhteessa koneen kokoon.

[Jussi Salminen 12]

Pieni korkkari / iso korkkari ?

 

En sanoisi Citation X. kp.tä pieneksi. Suurehkosta sivusuhteesta johtuen aerodynaaminen tehokkuus (L/D) on suuri. Valitsemissasi esimerkeissä on kysymys isojen massojen (moottoreiden) sijoituksesta johtuvien ongelmien hallinnasta. Rungon ääripäihin sijoitetut massat kun tuppaavat liikehdittäessä “ohjaamaan” konetta.

 

Valitsemani f3a-lennokki on siinä mielessä hyvä esimerkki, että rc-stunteissa painopisteasema on erittäin takana MAC ~30%. Muuttuu yliherkäksi (kp-mitoituksesta riippumatta) kun painopiste siirretään taaemmaksi kuin MAC ~ 33%. Asiaan vaikuttaa merkittävästi siiven sivusuhde / nostovoimapolaarin jyrkkyys.

 

Suhteutettuna tapaus WT9.ään. Ko.mittasuhteilla kone reagoi herkästi liian takana olevaan painopisteasemaan. Sen kertoo onnettomuuden silminnäkijälausunnot. Kone teki jyrkän nousun jälkeen pienisäteisen silmukan, joka jälkeen pyörähti selälleen ja lähti pilotin pudottua loivaan (selkä)liukuun. Maahan tulo on tapahtunut verrattain loivassa kulmassa. Näin saattaisi tapahtua jos pilotti yrittäisi pysytellä koneessa pitämällä sauvasta kiinni. Irroitetusta vöistä johtuen istuimella pysyminen on ollut kuitenkin mahdotonta.

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

No mistäs luulet tämän kokoeron Piperissä ja Cessnassa johtuvan, aerodynamiikan kannalta siis, kun vertailet näiden kahden koneen korkeusperäsimiä ? Citation X:n korkeusperäsin on muuten ihan 'normaalin kokoinen' suhteessa koneen kokoon.

 

Momenttivarren pituus vaikuttaa..Citation X:n korkkari on kauempana siivestä ja Piper Jetillä varsi on lyhyt..siksi siihen on laitettu paljon nuolimuotoakin jotta osa momentista saadaan kauemmas.

[Ari Siltavuori 6]

Momenttivarren pituus vaikuttaa..Citation X:n korkkari on kauempana siivestä ja Piper Jetillä varsi on lyhyt..siksi siihen on laitettu paljon nuolimuotoakin jotta osa momentista saadaan kauemmas.

 

Avaatko vähän tätä momettivarren pituutta, siis mistä mihin?

[Jukka Takamaa 0]

Avaatko vähän tätä momettivarren pituutta, siis mistä mihin?

 

Nostovoimakeskiöön..eli siiven positioon nähden suurinpiirtein ( kts Jussin kuva ).

 

Piper Jetissä on ilmeisesti katsottu että moottorin päällä oleva sivari ei enää kestäisi korkkarin kuormia ja kiltisti tuotu se korkkari runkoon kiinni. Epic Victoryssa se on tehty juuri toisin...ja muutamissa muissa VLJ:ssä on veepyrstö cirrus jetissä ja eclipse 400 malleissa.

 

Mikä noissa VLJ jeteissä hieman häiritsee on se, että Lancair Evolution on huomattavasti nopeampi..eli onko pienessä jetissä juurikaan saavutettu mitään muuta kuin alle 1 miljoonan dollarin hinta ? Kumman käyttökustannukset on huokeammat ?

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Lancair_Evolution <= huokea ei ole tuokaan ( toisaalla myös Vne 255 kts ).

[Ari Siltavuori 6]

 

Nostovoimakeskiöön..eli siiven positioon nähden suurinpiirtein ( kts Jussin kuva ).

 

 

OK. Siirrät siis lentokoneen kaikkien aerodynaamisten pintojen synnyttämät nostovoimat vaikuttamaan nostovoimakeskiöön voimina ja momentteina.

 

Kaiketi vertaat seuraavaksi nostovoimakeskiön paikkaa painopisteen paikkaan sekä ao. pisteissä vaikuttavia voimia & momentteja keskenään. Mitä johtopäätöksiä näistä sitten vedät?