Lentokentän pituudesta

[Toni Heikkinen 21]

Huomenta vaan kaikille! 

 

Minkä pituinen lentokentän kiitotie pitäisi olla ultra kevyille ja moottorpujelentokoneille. Onko 500 metriä sopiva pituus. Ja paljonkohan leveyttä pitäsi olla?

[Seppo Kyllönen 0]

Käys kattele "lentopaikat.net", sivuilla on esimerkkkejä vaikka kuinka.

 

EDIT: Turha lainaus poistettu. /MM

[Guest Olli Rantasalo]

Tähän kysymykseen ei varmaan ole olemassa sitä "oikeaa" vastausta. Vaikuttaa aika paljon mikä ultra tai mopu käytössä, onko kenttä vaakasuorassa, mikä päällyste, reunaesteet....

 

Mutta itse voisin vaikka sanoa että 600 m x 15 m, pidempi ja leveämpi kai aina parempi.

[Risto Niemi 0]

Tähän kysymykseen ei varmaan ole olemassa sitä "oikeaa" vastausta. Vaikuttaa aika paljon mikä ultra tai mopu käytössä, onko kenttä vaakasuorassa, mikä päällyste, reunaesteet....

 

Mutta itse voisin vaikka sanoa että 600 m x 15 m, pidempi ja leveämpi kai aina parempi.

 

Asiallista tietoa iaheesta löytyy mm. ilmailumääräyksestä OPS M1-6 Lentopaikkojen käyttäminen lentotoimintaan ja jo ilmailumääräysjärjestelmästä poistetusta ilmailutiedotteesta OPS T1-6 Ohjeita jäälentotoimintaa varten.

 

Tuossa jälkimmäisessä on ihan mukavasti esitetty keskeiset käytännönläheiset periaatteet aiheeseen liittyen. Ao. dokumenttia en enää TraFi: n verkkosivuilta löytänyt, mutta sen kyllä TraFi: lta edelleen saanee pyytämällä. Minulta löytyy paperiversio, jonka voin tarvittaessa skannata.

 

[Juha Lampi 271]

Tässähän tulikin jo esille hyviä näkökohtia!

 

Esim. Mäntsälä EFMN on aika mukavan kokoinen ultravinkkelistä katsoen 400x18 m kiitoteineen. Koska se sijaitsee tasaisella pellollla, talvella voi Full Lotus -kellukkein lentää "rinnakkaiskiitotieltä" eli peltohangelta ja pyöräkoneilla varsinaiselta auratulta kiitotieltä. 22:n suunnasta lähestyttäessä metsänraja on pikkuisen lähellä, mutta hyvin mahtuu sieltäkin. 400-metriseltä onnistuu läpäri täysstopilla ja 18 metrin leveydellä kääntyy kankeampikin kone.

 

http://www.lentopaikat.net/efmn.shtml

[Mikko Kartano 157]

400-metriseltä onnistuu läpäri täysstopilla ja 18 metrin leveydellä kääntyy kankeampikin kone.

 

Nyt tuli ihan uutta mulle. Kerrotko, mikä on läpäri täysstopilla?

 

Se miltä tuo kuulostaa on, että tehdään normaali lasku, jarrutetaan kone pysähdyksiin kiitotielle ja tehdään sitten niiltä sijoilta uusi lentoonlähtö. Eli lähdettäisiin nousuun jostain radan keskivaiheilta. Kuulostaa 400-metrisellä baanalla aika hazardilta, toivottavasti ymmärsin väärin.

 

-m

 

[Sauli Vuori 21]

Sitähän se tarkoittaa. Ultrat nousee vähän eri tavalla kuin peltipömpeli. Eilen olisin voinut tehdä Vesivehmaalla saman tempun Cessnalla RWY 18:lle jolla pituutta 550m. Hyvin olis pysähtynyt ja noussut - vastatuulta tosin reilut 10kts ja kone erittäin pienillä painoilla.

[Juha Lampi 271]

Nyt tuli ihan uutta mulle. Kerrotko, mikä on läpäri täysstopilla?

 

Hitsin vitsit olisi sitten kuitenkin pitänyt lisätä hymiöitä...

 

Tokihan oikeasti kyse oli full stop landingista. Sitten nousulaipat, tehot täysille jarruja vastaan, vetoa sauvasta niin, että nokkapyörä kevenee jo paikalla seisten ja jarrut auki. Maavaikutuksessa hellitetään vetoa ja kiihdytetään turvalliseen nousunopeuteen ennen kuin ruvetaan kipuamaan. Tämä on osa lyhyen kentän toimintatapojen harjottelua ja siinä sekä lennonvalmistelussa on ehdottomasti otettava huomioon kaikki olosuhdetekijät. Ei siis myötätuuleen lyhyestä pehmeästä vastamäestä ylikuormatulla koneella helteellä jne...

 

Niin lisättäköön, että 150 m riittää laskuun.

[Mikko Kartano 157]

Ok, kunhan ihmettelin. Onhan noita lyhyen baanan harjoituksia itsekin tullut tehtyä, tosin tollanen cessnapiper ei tietenkään lähde miltään aidosti lyhyeltä radalta... ainakaan, jos ultriin verrataan. Me vaan tehtiin nuokin harjoitukset aina radan päästä startaten. Toimenpiteet ovat kuitenkin samat ja mulle aikoinaan opetettiin, että se nyt vain on tyhmää jättää rataa käyttämättä, jos mikään ei sinne alkuun rullaamista estä. Mutta jokainen toki tyylillään.

 

-m

 

[Juha Lampi 271]

Tottahan sitä ahdasta tilaa yleensä simuloidaan baanan sivuun asetetuilla kumikeiloilla tms. eikä oikeasti ahisteta nurkkaan Mutta sitten kun homma on varman päälle harjoiteltu, joku "näytöskelpuutettu" voi tehdä kikan oikeasti, kuten Malmilla -98 tehty näytösstartti 36:n kynnykseltä "väärään suuntaan".

 

Avausviestiin liittyen lisättäköön vielä, että hyvät overrun-alueet ovat kentän paikkaa valitessa kovasti bonusta ja erityisesti tietenkin ne mahdottomalta kaarrolta suojelevat pakkolaskupaikat etusektoreissa

[Risto Niemi 0]

Onhan noita lyhyen baanan harjoituksia itsekin tullut tehtyä, tosin tollanen cessnapiper ei tietenkään lähde miltään aidosti lyhyeltä radalta... ainakaan, jos ultriin verrataan. Me vaan tehtiin nuokin harjoitukset aina radan päästä startaten. Toimenpiteet ovat kuitenkin samat ja mulle aikoinaan opetettiin, että se nyt vain on tyhmää jättää rataa käyttämättä, jos mikään ei sinne alkuun rullaamista estä. Mutta jokainen toki tyylillään.

 

-m

 

 

Pitkälti synkkaan esittämääsi.

Kyllä se vaan niin on, että yksimoottorikoneella lentoonlähtöä aloittaessa selän taakse jätetty käyttämätön kiitotie on yhtä turhaa kuin ne kuuluisat "Paavin pallit". Mahdollisen häiriön sattuessa potentiaalienergia on poikaa lentoturvallisuudessa, eli varsinkin lyhyen kiitotien ollessa kyseessä, on syytä nousta mahdollisimman korkealle jo kiitotien päällä, ts. käytettävä alkunousussa jyrkimmän nousukulman antavaa menetelmää, ao. asuineen ja lentonopeuksineen ja vasta estevarakorkeuden saavuttamisen jälkeen aikaisintaan siirryttävä esimerkiksi parhaan kohoamisnopeuden tai muutoin optimaalisen jatkonousun antavaan lentoasuun ja -nopeuteen.

Asian tulisi mielestäni enemmänkin olla yleisesti omaksuttu hyvä ilmailutapa, eikä vain henkilökohtainen tyyli, jonka vain osa ilmailijoista on omaksunut.

 

[Tatu Koiranen 1 744]

ilmailumääräysjärjestelmästä poistetusta ilmailutiedotteesta OPS T1-6 Ohjeita jäälentotoimintaa varten.

 

Tuossa jälkimmäisessä on ihan mukavasti esitetty keskeiset käytännönläheiset periaatteet aiheeseen liittyen. Ao. dokumenttia en enää TraFi: n verkkosivuilta löytänyt

 

Tässä: http://tietopalvelu.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imtv-ops-t/opt1_6m0.pdf

[Nils Rostedt 13]

Aiheeseen liittyvät ilmailumääräykset löytyvät paikasta http://www.ilmailuhallinto.fi/aga .

 

Kannattaa tutkia ainakin AGA M1-1 ja AGA M1-4.

[Guest Sakari Pyörre]

Huono lentokenttä lisää onnettomuusriskiä todella paljon. Kokemattoman lentäjän ei kannata ottaa kotipellolle konetta. Kannattaa ajaa vähän pidemmällekin kunnon lentokentälle. Samalla näkee kavereitakin ja saa kuppilatiimaa.

 

Ja niin kuin Risto sanoi, siellä hyvällä kentälläkin kannattaa käyttää koko kiitotie.