Sakkaaminen

[Guest MiikkaSnellman]

Kertokaa ihmiset tyhmälle,että voiko lintu sakata? ???

Jos vaikka joku aerodynamiikasta ymmärtävä voisi valaista asiaa.

[Erkki Mikola 1]

Kyllä voi!

(vaikka en olekaan aerodynamiikan asiantuntija)

 

Eikös esim. sorsalintu tai lokki saavu pesälleen niin kuin se jarruttaisi siivillään. Todellisuudessa se lentää siivet suurella kohtauskulmalla. Ja lisää kohtauskulmaa juuri pesän kohdalla, jolloin se sakkaa eli tupsahtaa pesäänsä.

 

[Marko Einamo 0]

ns aeromystiikka ei ole vahvinlajini mutta sanoisin että kaikki ilmaa raskaammat sakkaa pysähtyessään paikoilleen ilmassa. Tietysti hirveässä rinnetuulessa pysyy leijumassa paikallaan.

 

Marko

[Guest motojuzzi]

Eikös se linnun siipi toimi samoin kuin lentokoneenkin..? Eli kun ilmavirta loppuu, loppuu myös noste. Ja en olekaan tullu ajatelleeksi, että linnuthan lisää kohtauskulmaa ennen laskeutumista, jotta voisivat lentää hitaammin, ja sitten ihan matalalla "tumpsahtavat" maahan..

[Ismo Nurmi 2]

Aerodynaaminen sakkaus ja g-sakkaus. Linnulla ja ihmisen laitteella ovat samat luonnonlait (siis lintu ei kyllä g-sakkaa). Ilmavirtaus "irtoaa" siiven pinnasta linnulla samalla tavalla kuin lentokoneellakin, edellisellä on vain parempi ja nopeampi sakkauksen haliinta sano.

[Antti Asikainen 1]

edellisellä on vain parempi ja nopeampi sakkauksen haliinta sano.

 

Lisäksi lintu voi lopettaa lentämisen vetämällä siivet suppuun toisin kuin lentokone, joka alkaa lentää sakkauksen jälkeen.

[Markku Koivurova 367]

Olen telkkarin luonto-ohjelmista joskus pannut merkille kun isoilla linnuilla nousee höyheniä pystyyn siipien yläpinnalta juuri ennen kosketusta niiden laskeutuessa (sakkausvaroitus?). Lempparini on se usein nähty pätkä jossa hanhilauma laskeutuu sileälle kirkkaalle jäälle ilmeisesti erehtyen pitämään sitä sulana. Lentävät puljassa oikein laskukierroksen, perusosalla teline (räpylät) alas ja loppuosalla nopeutta pois (höyhenet pöllyävät siipien yläpinnalla) ja loppuvedon jälkeen koko porukka mukkelis makkelis pitkin jäätä. Tässä on kuvaaja päässyt herkulliseen paikkaan. Pätkä on esitetty aina hidastettuna. Upea!

[Guest laukkanenmarko]

Tuossa viikko takaperin tuli nähtyä kun lokki sakkas ja pahasti, se sattui pöllähtämään B757 jättöpyörteisiin, nätillä voltilla heitti maahan Pari minuuttia sillä meni virkoamiseen ja sit taas baanalle

[Jan-Erik Andelin 7]

Tähän liittyen, onko mitään arvioita minkälaisia g-voimia on kyseessä kun linnut tekee hurjimpia manöövereitä ? Esmes kun haukka syöksyy, kuulemma jopa 150 km/t saalista kohti, ja vetää viime hetkessä lentonsa vaakasuoraksi.

Erkki

[Guest Penkala]

Tähän liittyen, onko mitään arvioita minkälaisia g-voimia on kyseessä kun linnut tekee hurjimpia manöövereitä ? Esmes kun haukka syöksyy, kuulemma jopa 150 km/t saalista kohti, ja vetää viime hetkessä lentonsa vaakasuoraksi.

Erkki

 

Olen kyllä kuullut vielä paljon suuremmistakin nopeuksista. Quinness Ennätystenkirja 1994:ssä sanotaan nopeimmaksi lentäjäksi muuttohaukkaa, joka on saavuttanut 270 km/h 30 asteen syöksyssä ja 350 km/h 45 asteen syöksyssä.

 

Korkeimmalla on käynyt (saman teoksen mukaan) suomukorppikotka, joka imeytyi matkustajakoneen moottoriin 11300 metrin korkeudella Norsunluunrannikon yläpuolella. Motti hajosi, mutta kone laskeutui turvallisesti. Laji varmentui moottorista löytyjen höyhenten perusteella. Tämä tapahtui 29.11.1973.

[Markus Laitila 0]

Olen telkkarin luonto-ohjelmista joskus pannut merkille kun isoilla linnuilla nousee höyheniä pystyyn siipien yläpinnalta juuri ennen kosketusta niiden laskeutuessa (sakkausvaroitus?).

 

Tästä on nyt jo muutama vuosi, kun luin netistä tutkimuksen, jossa saksalaiset yrittivät soveltaa tätä lentokoneisiin.

 

Ideahan on muistaakseni se, että sakkauksen lähestyessä ilman virtaus siiven yläpinnalla hidastuu ja vaihtaa lopulta suuntaa. Tuloksena on pyörre siiven takareunalla, joka kasvaa kohti etureunaa, kun sakkaus syvenee. Tämä pyörre nostaa siiven yläpinnan höyheniä, jotka estävät pyörteen etenemisen etureunalle joten virtaus ei irtoa koko siiven pituudelta.

 

Normaali siipi sakkaa muistaakseni 10-20 asteen kohtauskulmalla (korjatkaa jos meni pieleen), ja nostovoima romahtaa. Tällä koesysteemillä saksalaiset saivat nostovoiman pysymään vakiona (muistaakseni) luokkaa 20-40 asteen välillä. Maksiminostovoima ei muuttunut. Tämä systeemi voisi ehkäistä aika tehokkaasti sakkauksesta johtuvia laskeutumisonnettomuuksia.

 

 

Make