Valinnat lukiota ja myöhempää koulutusta liikennelentäjän uraa ajatellen

[Sami Varis 0]

Moi

 

Nyt on kohta 9lk puolessa välissä, ja pitäisi valita että ottaako lukiossa pitkän vai lyhyen matematiikan ja miten paljon fysiikkaa? Entä onko englanti tarkeä että pääsisi esim. patrialle? Keskiarvo on noin 8,2 onko sillä mahdollisuuksia?

 

Ajattelin myös hankkia PPL heti kun mahdollista auttaako se pääsemään patrialle?

 

Kiitos jo etukäteen vastauksista. Muutenkin kaikki vinkit ovat tervetulleita.

[Tauno Voipio 87]

Moi

 

Nyt on kohta 9lk puolessa välissä, ja pitäisi valita että ottaako lukiossa pitkän vai lyhyen matematiikan ja miten paljon fysiikkaa. Entä onko englanti tarkeä että pääsisi esim. patrialle? Keskiarvo on noin 8,2 onko sillä mahdollisuuksia?

 

 

Matematiikka ja fysiikka niin pitkinä kuin pää kestää. Molemmat auttavat ymmärtämään

asioita, jotka kuitenkin pitää oppia.

 

Lisäksi molemmat hyvin suoritettuina auttavat pääsemään muihin opintoihin, jos

haku ei onnistu.

 

Hyvästä englannintaidosta on apua, mutta ilmailun virallisesti käyttämä

englanti ei ole aivan samaa kuin englanninopettajan tuntema. Sen joutuu

opettelemaan, mutta hyvä yleiskielen taito helpottaa tuntuvasti.

 

 

[Samuel Suopuro 0]

Moi

 

Nyt on kohta 9lk puolessa välissä, ja pitäisi valita että ottaako lukiossa pitkän vai lyhyen matematiikan ja miten paljon fysiikkaa? Entä onko englanti tarkeä että pääsisi esim. patrialle? Keskiarvo on noin 8,2 onko sillä mahdollisuuksia?

 

Ajattelin myös hankkia PPL heti kun mahdollista auttaako se pääsemään patrialle?

 

Kiitos jo etukäteen vastauksista. Muutenkin kaikki vinkit ovat tervetulleita.

 

Moi,

 

aloitin lukion syksyllä ja valitsin pitkän matikan, eikä ainakaan ensimmäisen kurssin perusteella ollut ehkä ihan huono valinta, tosin ensimmäisellä kokeella ei nyt aivan voi juhlia, ylä-asteella matikka ja fysiikka olivat molemmat 9 ja keskiarvo 8,9. Valitsin myös lukioon fysiikkaa otin kaikki pakolliset ja syventävät kurssit ja varmaan n. puolet soveltavista kursseista. Pitkässä matikassa otin kaikki kurssit eli yhteensä 12, matikkaa on siis tiedossa joka jaksossa kolmen vuoden ajan. Englannista otin myös kaikki kurssit ja yritän sen kirjoittaa vaikka se minulle aika vaikeaa onkin, eikä ruotsinkaan kirjoittamisesta ole koskaan haittaa. (virkamies ruotsi?)

 

Kannattaa ottaa pitkä matikka jos se ei ole sinulle suuri vaikeus ylä-asteella esim. numerot jotain 8-9 luokkaa.

Ja pitkästä matikasta voi vaihtaa koska tahansa lyhyeen kun puolestaan lyhyestä on huomattavasti vaikeampi vaihtaa pitkään, meidän koulussa oli hyvä kertaus kurssi heti lukion alussa, siellä sai vielä pohtia kumpi olisi itselle paremi matikka pitkä vai lyhyt. Kertasimme ylä-asteen asioita ja katsoimme jotain uusia lukio tason laskuja. Ja tilasimme myös pitkän matikan graafiset laskimet.

En tiedä miten on mutta eikö myös psykologiasta ole hyötyä lentäjänä?? ?? Itse en ainakaan vielä ottanut siitä lisää kursseja.

 

Mutta jos luulet vähänkin että voisit ottaa pitkän matikan kannattaa se ottaa. Opomme mukaan: "Pitkä matematiikka avaa ovet moniin paikkoihin"

 

Itsekkin sitä mietin vuosi sitten ja ainakaan vielä en tehnyt väärää valintaa ottamalla pitkää matikkaa, ehkä joskus sen vaikeutta hieman liiotellaan.

 

PS. tulipahan taas sepustettua  

Ja hyvä, että valitsit lukion  

[Mikko Suomela 7]

Psykologiaa kannattaa ottaa parin kurssin verran Itselläni oli tuossa ekassa jaksossa ilmailupsykologian kurssi (Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinja siis kyseessä) ja siinä tuli hyvin kerrattua nuo lentämisen "vaarat" harhat, psyykkinen kestävyys jne. Matikalla ei taida olla väliä. Pitkästä saa muistaakseni plussaa. Englantiin ja perus ruotsiin kannattaa panostaa. Fysiikasta en tiedä. Missä päin Suomea asut, Sami?

[Hannu Örn 7]

Nyt on kohta 9lk puolessa välissä, ja pitäisi valita että ottaako lukiossa pitkän vai lyhyen matematiikan ja miten paljon fysiikkaa? Entä onko englanti tarkeä että pääsisi esim. patrialle? Keskiarvo on noin 8,2 onko sillä mahdollisuuksia?

 

Mielestäni kannattaa valita pitkä matematiikka, jos sen kyydissä vain suinkin jotenkuten pärjää. Matemaattiset taidot kehittyvät parhaiten, kun haastetta on riittävästi. Parempi suorittaa pitkä matematiikka vaikka vähän heikommin arvosanoin kuin lyhyt paremmilla numeroilla.

 

Ja lue ihmeessä fysiikkaa niin paljon kuin pää kestää, luonnontieteiden tajusta ei varmasti ole ainakaan haittaa.

[Guest cptmikko]

Englannin kieleen kannattaa ehdottomasti panostaa. Jo pelkästään opiskeluiden aikana suurin osa materiaaleista on englanninkielistä. Lisäksi lentotyössä joutuu hoitamaan paljon erilaisia asioita, jotka ulkomailla ja silloin tällöin myös kotimaassa joudutaan hoitamaan englanniksi. Näin ollen pelkkä perus ilmailuenglanti ei aina riitä. Ja onhan kielitaidosta aina hyötyä myös ohjaamon ulkopuolella.

 

Mikko

[Jouko Manninen 0]

Muusta ei itselläni ole kokemusta kuin koulunkäynnistä, mutta voin suositella kyllä pitkää matematiikkaa ja fysiikan kursseja. Varsinkin jos motivaatiota löytyy ei niiden pitäisi olla ylivoimaisia, kun jaksaa vähän töitä tehdä. Kurssipohjaisissa lukio-opinnoissa on vielä plussana se, että mikäli joku aine alkaa tuntua ylivoimaiselta tai suunnitelmat muuttuvat voi omaa opintosuunnitelmaa muutella helposti ja vaihtaa itselle sopivia aineita (olettaen siis, etteivät opinnot ole jo ihan loppusuoralla).

 

Kielissäkin ensimmäisenä vuonna käydään lähinnä pakollisia kursseja (mahd. muutamia valinnaisia/ei-pakollisia kursseja vain), joten ehtii mielestäni siinä melko hyvin kartoittaa omia mahdollisuuksia lukea niitä, kunhan yrittää ottaa heti ensimmäisissä kursseissa itseään tarvittaessa niskasta kiinni, jos ei tunnu heti onnistuvan.

 

Mikäli kieliä ja noita matemaattisia aineita on paljon tulee kursseja jo melko paljon, kun muistakin aineista on pakollisia kursseja käytävänä, joten valitsisin lisää kursseja ja aineita vasta sen jälkeen, kun on sinut oman jaksamisensa ja lukio-opiskelun kanssa. Itselläkin ylimääräisenä kielenä espanja eikä lukujärjestykseen kauheasti jää tyhjää, joten olen ainakin tässä vaiheessa muut ylimääräiset aineet jättänyt pois (lukion 2. luokalla siis nyt).

 

Tietenkin, jos suunta on kohti ilmailulukiota niin, siellä varmasti kurssit hieman eri tavalla järjestelty ja erilaisia kursseja tarjolla, jolloin esimerkiksi juuri psykologiasta voi olla helppo ottaa muutama hyödyllinen kurssi. Ja kannattaa kuitenkin muistaa, ettei lentäjäksi päästäkseen tarvitse sentään yli-ihminen olla ja opiskelee sen verran kun tuntee jaksavansa ja haluavansa. Varmasti lentäjiä haettaessa arvostetaan myös yleissivistystä sekä yleensä opiskelua ja motivoituneisuutta.

[Taneli Lukkarinen 0]

Kyselin juuri samaa opolta lukion alussa. Kuitenkin vastaus oli että tärkeämpi että on luonteeltaan oikeanlainen kun minkään aineen opiskelija. Siispä aloin miettimään mitkä aineet kehittäisivät parhaiten lentäjäksi sopivaksi. Pitkä matikka tietty listalla: ongelmanratkaisukyky paranee, tarkkuus lisääntyy, teorioiden sisäistäminen harjaantuu ja tietty vektorit . Englanti tietty jo yllämainitusta syystä, usein käyttö- ja koulutuskieli. Mutta tuota ruotsin opiskelun hyötyä joku voisi kyllä selittää... Ymmärrän toki että kielten opiskelu yleensäkin kehittää ajattelua, kun opettaa nopeaa reagointia ja ottamaan huomioon samaan aikaan useamman asian, mutta en ymmärrä eroa esim espanjaan tai ranskaan muuten...

 

Reaaliaineista hyötyy että osaa lukea kirjasta ja opiskella itsenäisesti. Yksittäisistä aineista fysiikka tietenkin auttaa ymmärtämään monia lentämiseen liittyviä ilmiöitä. Psykologiasta ihmisen toimintaa ja helpottaa CRM sisäistämistä, joka tärkeää muistaen mistä maailman pahin lento-onnettomuus aiheutui ja maantiedosta saa apua sääopin lukemiseen ainakin (näistä moni jo edellä mainittu).

 

Nämä tosiaan omia päätelmiä, ei virallinen taho, SIL painottaa enkkua, matikkaa ja äikkää kuten kaikki varmasti tietävät.

[Antti Laukkanen 15]

Tälleen parikymmentä vuotta kirjoitusten jälkeen mainittakoon, että kolme asiaa lukion ainevalinnoissa on jäänyt harmittamaan. Ensimmäisenä se, että koska sitä oli oppivaisessa iässä ja kouluakin tuli käydyksi suuremmalla panostuksella kuin koskaan sen jälkeen, olisi kannattanut panostaa vielä vähän enemmän. Ei varmaan harmittaisi, jos olisin ottanut kaikki kielet, mitä tarjolla oli. Vaikkei niistä jokaisesta olisi kenties ällää herunutkaan, olispahan tullut alkeet kuitenkin opetelluksi. Helpottaisi varmaan niissä lentäjän hommissakin, kun voisi tilata hotellissa bizardin paikallisella kielellä Kielitaito menee omalla asteikollani sangen korkealle, koska noilla reissuillansa sen puutteen aina huomaa. Ja monipuolinen kielitaito on tosiaan omiaan harjaannuttamaan ajatteluprosesseja muutenkin.

 

Toinen puute on se, etten tullut valinneeksi psykologiaa. Luin pakkovalinnaisena mm. jotain minulle(!) tylsähköä lakitietoa, josta ei jäänyt mitään käteen. Psykan ymmärtäminen tulee eteen elämässä huomattavan monessa paikassa ja senkin paikkaaminen on sitten jälkeen päin työlästä, joskaan ei toki mahdotonta.

 

Kolmantena vähän kiikun kaakun se, että luin pitkän matikan, mutta lyhyen fysiikan. Ei vaan hodettanut pitkä fyssa siinä vaiheessa. No, sekin on paikattavissa, kuten jatkossa olen tullut huomaamaan, mutta lukion pitkän fysiikan kurssi on kohtuullisen kattava ja sinällään aika mielenkiintoinenkin, jos on teknisesti orientoitunut.

 

Ja yleisenä, aina mainittavana kommenttina, istukaa siellä äidinkielen tunneilla korvat auki. Meillä kakarat aina tuumivat, ettei siitä ole mitään hyötyä ja kaikki nyt suamee osaa puhuu. Hyvä oman kielensä hallitseminen on kuitenkin eräs tärkeimmistä osaamisen ja  yleisen lahjakkuuden mittareista sekä pohja kaiken muun oppimiselle. Josko tulevaisuudessa olisi enemmän kuin kolme prosenttia insinöörejä, jotka osaavat myös kirjoittaa virheettömän tiedotteen Viimeinen kommentti tavallaan sivuaa vähän sitäkin, että koska valitettava fakta on edelleen, ettei suurimmasta osasta lentäjäksi haluavia tule koskaan lentäjiä, kannattaa opiskella pohja myös varasuunnitelmia varten.

 

Oiskohan sitä siinä.

 

-A-

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Kuten edellä on sanottu, minäkin kannustan laaja-alaiseen opiskeluun. Tärkein asia kuitenkin lienee se, että pärjää opinnoissa. Arvosanoilla on yllättävän suuri painoarvo, koska niiden perusteella paljolti ratkaistaan testeihin pääsevät. Itse lentäjän työssä vahvuuksia ovat pitkäjännitteisyys ja se, että pystyy pitämään jalat maassa ja järjen päässä. Tämä kannustava näkemykseni 2 vuoden ja 8 kuukauden kokemuksella lentäjänä (ohjaamossa).

 

Seppo

 

 

[Kai Mecklin 11]

Vinkki: täällä http://www.peda.net/veraja/jkllukiokoulutus/tikkakoskenlukio voi suorittaa PPL:n teoriat lukiokursseina ja lennot Luonetjärven kentällä lentokerhossa.

[Antti Asikainen 1]

Muutenkin kaikki vinkit ovat tervetulleita.

 

Opin opiskelemaan vasta kouluaikojen jälkeen. Yliopisto-opintojakin sain pinottua mittavan kasan ennen kuin hoksasin, että opiskelutaitoihin ja tekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tämän ymmärtäminen on jälkeenpäin harmittanut.

 

Vaikka koulussa selvisinkin, niin valitettava tosiasia kuitenkin on, että oikealla opiskelutekniikalla olisin oppinut paljon enemmän ja syvemmin.  Tein opiskelutyötä sen sijaan että olisin pyrkinyt oppimaan. Päästäni puuttui herra johtaja, joka olisi organisoinut ja asetellut asioita tärkeysjärjestykseen.

 

Muutama avainsana.

 

Jäsennä. Monimutkaisilta vaikuttavat asiat monesti yksinkertaistuvat, kun ne vain kerrankin käy päässään huolellisesti läpi. Oleellista on keskittyä ja selvittää asia itselleen. Lukea jankatakin voi ja sen jälkeen tiputella ulkomuistista, mutta helpommalla pääsee, kun keskittyy asian opetteluun eikä työn tekemiseen. Kannattaa suhtautua opiskeluun tulostavoitteisesti. Mitä osaan? Osaanko ihan oikeasti? 

 

Yksi historian tai bilsan kappale mahtuu usein kymmeneen ranskalaiseen viivaan. Ne kannattaa tehdä. Kun kappaleen kelaa päässään läpi, niin sen jälkeen sen asiat muistaa, kokeissakin.

 

Rakenna valmiin varaan. Esimerkiksi kielissä on syytä opetella perusasiat, koska uusi kasautuu vanhan päälle. Perusasioiden opiskeluun ei kohtuuttomasti aikaa mene, mutta se on tehtävä. Jos sitä ei tee, niin kasa ei kasva vaan leviää hajanaiseksi ja hauraaksi verkoksi. Kasvatustieteissä uutta valmiin päälle -mallia nimitetään kaiketi konstruktivismiksi.

 

Tee työtä. Vaikka turhaa puurtamista on vältettävä, niin oppiminen vaatii kuitenkin toistoja. Toistoissakin on kuitenkin oltava ajatus mukana. Niitä voi myös tehdä eri tavoin. Jotkut oppivat yhdistelemällä käsitteitä liikkeisiin, toiset kiinnittelevät lappuja esineisiin. Myös monista ohjelmista on apua. Jonkin verran kannattaa myös yrittää pinnistellä. Jos jaksaa lukea vieraan kielen lukemistoa ensimmäiset kymmenen sivua, niin sen jälkeen helpottaa. Ne ensimmäiset sivut vain voivat olla tuskaisia.

 

Noudata kohtuutta ja säännöllisyyttä. Oppiminen on ilmiönä samantapainen kuin kunnon nousu. Sitä tapahtuu silloin kun ei harjoittele. Siksi ylenpalttinen yrittäminen on hyödytöntä. Viisaampaa on tehdä huolellisesti ja rauhallisesti se, minkä tekee. Jos kielissä opettelee tavalla tai toisella viisi sanaa päivässä (mielellään lauseisiin liittäen) ja pitää ne mielessään esimerkiksi aikaisemmin linkatun Mnemosynen avulla, niin lukion lopussa hallussa on usean tuhannen sanan varasto. Tämä määrä kattaa 80-90 % yleiskielen sanastosta. Se on paljon. 

 

Ongelmia voi syntyä, jos sanoja ei opettele vähitellen, vaan pänttää niitä ainoastaan kokeisiin. Tällöin ne nopeasti unohtuvat. 

 

Testaa. Vaikka luulet osaavasi, niin et ehkä sittenkään osaa. Tehtäviä ja harjoituksia tekemällä pystyt selvittämään heikkoutesi.

 

Siis opettele kunnolla minkä opettelet ja tee työtä kohtuudella mutta säännöllisesti, niin hyvä tulee.

[Peter Lord 191]

Vinkki: täällä http://www.peda.net/veraja/jkllukiokoulutus/tikkakoskenlukio voi suorittaa PPL:n teoriat lukiokursseina ja lennot Luonetjärven kentällä lentokerhossa.

 

Itse asiassa verrattain monet Tikkakosken Ilmailulukiolaiset näyttävät valinneen lentokouluttajakseen paikkakunnalla toimivan kaupallisen yrityksen. 

"Luonetjärven kenttä" on paikkakuntalaisten käyttämä nimitys Jyväskylän lentoasemasta, joka sijaitsee Tikkakosken taajaman vieressä, nykyään peräti Jyväskylän kaupungin rajojen sisäpuolella.

Kerhosta saa hyvää retrohenkistä koulutusta  Piper PA28-140:lla - kun taas kaupallinen yritys kouluttaa PPL-lentäjiä enemmän tulevaisuushenkisesti vm 2000 lasiohjaamoisella Piper PA28-181:lla.

 

Peter

 

PS. Kyllä, tämä on piilokaupallinen tiedote.

[Mikko Suomela 7]

Meilläki pystyy suorittamaan PPL/UPLlän kursseina. Lento-osasta tulee 2 kurssia+teoriakursseja (ja kunkin lupakirjan omat kurssit mutta lukio-kursseja pystyy hyväksilukemaan niitä varten). Lisäksi Vääksy sijaitsee huomattavasti lähempänä kuin Jyväskylä

[Joonas Mustonen 1]

Lisäksi Vääksy sijaitsee huomattavasti lähempänä kuin Jyväskylä

 

Se riippuu mistä suunnasta kattoo 

[Mikko Suomela 7]

Helsinkiä siis