Vielä vanhemmat velvoitetaan teitittelemään lapsiaan?

[Jorma Silo 0]

Kollegat Virtanen, Lukkarinen (EDIT: anteeksi väärinluku) ja Siirilä ovat edellä puhuneet viisaita sanoja, joihin minulla ei sinänsä ole mitään lisäämistä tai korjattavaa.

 

Sotaveteraanit tekivät aikoinaan vertaansa vailla olevan sankarityön Kollaalla, Taipaleenjoella ja Ihantalassa. Saivat siellä haavoja, jotka koskivat koko loppuelämän – ja siirsivät ne sitten hakkaamalla kakaroihinsa.

 

Se kasvatus oli perseestä. Ymmärtää sitä voi, mutta ikävä nähdä, että mokomaa joku vielä ihannoi. Vielä ikävämpää, että moni ilmeisesti siirtää näitä rupia vielä seuraavaankin sukupolveen. Mutta onhan se tavallaan ymmärrettävää: kakaroiden hakkaaminen on helppoa.

 

Nuoremmista pennuista en osaa sanoa mitään, mutta yleisesti ottaen lukiolaiset ja ennen kaikkea nuoret aikuiset ovat minun mielestäni selvästi tasapainoisempia ja rauhallisempia kuin minun sukupolveni (nyt vaari-iässä). Hyvä esimerkki siitä on palvelu: minä saan lähes poikkeuksetta hyvää palvelua nuoremmilta (lasteni ikäisiltä) ihmisiltä. Varsinkin naisilta, mutta eivät nuoret miehetkään juuri huonompia ole. Silmiinpistävän huonoa palvelua kohtaan tietysti silloin tällöin – ja kukas sitä onkaan jakamassa? No tietenkin 45+v naiset…

 

[Jari Ahonen 0]

Hyvä Ville! Sait ujutettua vähän ilmailua tähän ketjuun

 

Joudun siis työni takia "vierailemaan" myös kouluissa silloin tällöin. Vantaalla on koulu, jossa kouluisäntä vaihtuu vuosittain tai useammin, johtuen villistä menosta. Olen kuullut kouluisänniltä ja rehtoreilta kertomuksia joita on vaikea uskoa todeksi.

 

Toki valtaosa oppilaista on normaaleja kilttejä lapsia tai nuoria, mutta jostain syystä joihinkin kouluihin kerääntyy enemmän häiriköitä.

[Matias Hurtta 0]

Kummallista, että osa porukasta mieltää kaiken fyysisen kurinpalutuksen hakkaamiseksi tai pahoinpitelyksi. Missä sitten kulkee hakkaamisen, pahoinpitelyn tai fyysisen kurinpalautuksen rajat? Onko se fyysinen kipu? Onko huutaminenkin "hakkaamista", jos se ylittää kuulon kipurajan? Molemmat isoisäni viettivät nuoruudestaan viisi vuotta rintamalla. Toinen heistä on jo kuollut, en ole koskaan tuntenut lempeämpää ja hyväntahtoisempaa miestä, vaikka sodassa hän pahimpina aikoina joutui varastamaan siviileiltä vaatteita ja ruokaa. Toinen heistä on yhä elossa. Viime talvena hän oli päiväkävelyllä, lihava keski-ikäinen nainen oli liukastunut ja loukannut jalkansa. Hän näki kuinka kolme muuta (nuorta ja oikein kasvatettua (?)) kävelivät ohitse. 90-vuotias vaarini pysähtyi, kysyi sattuiko ja auttoi naisen ylös.

Molempia vanhempiani on "hakattu" lapsuudessa. Molemmat käyvät työssä, maksavat veronsa, pitävät huolta lapsistaan, sekä itsestään ja ovat kaikinpuolin nuhteettomia kansalaisia. Minullekkin on huudettu, annettu tukkapöllyä ja arestia. Se tuntuu kurjalta vain sen hetken kun se kestää. Ansaitsin kuritukset sataprosenttisesti. Uskon nyt olevani sangen hyvätapainen ja tyytyväinen kansalainen. Autan aina parhaan kykyni mukaan konkreettisesti apua tarvitsevia ihmisiä.

[Guest 55-HO]

herra Lukkarisella oli oikein hyviä kommentteja, jos oli muillakin...

Mun tunneilla EI pidettä lakkia, pipoa eikä muuta päähinettä, se vaan ei kuulu asiaan. joku oppilas vielä kirkkain silmin kysyi että onko tää joku sun juttu ettei sisällä pidetä lakkia.  valistin sitten että miehet EIVÄT käytä lakkia sisätiloissa, se vaan kuuluu hyviin käytöstapoihin ja sitä vastaan toimivat käyttäytyvät sivistymättömästi...

toimi yllättävän hyvin 

mutta pitää sanoa että nykynuorilla on hyvinin laaja sanavarasto ja tietous.... itselläkin pari kertaa olis korvat punottanut jos helpolla punastuisin.

Pipo sinänsä on hyvä kapistus talvella (ulkona), jos siitä on enään mitään hyötyä. Erehdyin kerran kysymään koulunsa käyneeltä eräässä "henkilöstöravintolassa" vastapäätä istuvalta herralta : onko sun mielestä soveliasta pitää "lätsää" päässä syödessä ? Vastaus tuli heti.... "Lätsä päässähän nää rahat on tähän murkinaan tienattu"  . Elikkä se siitä sivistyneestä kotikasvatuksesta.

Käytöksen kultainen kirja  http://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/seller/books/178861.jpg  takaisin koululukemistoon  Vai kuuluuko/luetanko sitä ?

 

[Juha Lampi 282]

On monia tehokkaita ja väkivallattomia konsteja ottaa tilanne haltuun, jos ei ole pilannut eväitä esim. nou-nou-nou-...okei siis, jees-ketjulla.

 

Isoäidilläni oli Katse, jonka nimi oli "Ravistetuin päin". Tästä hyydyttävästä ilmeestä ymmärsi tollompikin, että nyt on aika lakata konhottamasta.

Äidilläni oli hiljaisen kirkas ja äärimmäisen kohtelias Lehtorin Ääni, johon musertui niin junnulässytys kuin huono asiakaspalvelukin.

Hyvin tuntemallani kuuluisuudella Keijo Tahkokalliolla oli Leikin Lopettaminen "...aha, tää ei okka enää kivaa, ei sit, tää loppu ny!"

 

Minä, jota monesti kutsutaan äärimmäisen kärsivälliseksi, olen kerran yksissä traumaattisissa teatteriproduktioharjoituksissa yhtäkkiä siirtynyt vienosta hymyilystä ***tanalliseen bersekkiin , lyönyt rumpua ja huutanut ohjaajalle: "******, ÄLÄ TAAS JANKUTA!" (Olisittepa kuullut, kuinka vienosti ko. henkilö siirtyi ns. asiaan)

 

Ehm, mikä ei kuulu sarjaan