Guest jukkis1

Kaleva 23.10: Sääautomaatio tökkii vielä

94 viestiä aiheessa

Johan on kommentti  ???

 

Finavian operatiivinen johtaja Raine Luojus toteaa, että takeltelu kuuluu uuden järjestelmän käyttöönottoon.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Johan on kommentti  ???

 

Pelko pois, takeltelut ovat pian historiaa:

Hänen mukaansa ongelmat saadaan korjattua ensi vuoden aikana.

Juha

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo Luojuksen kommentti on hämmentävä. Alalla, jonka perusprinsiippi tulisi olla turvallisuus, ei mielestäni järjestelmiin kuulu takeltelu. Testausvaiheissa sellainen on tietenkin ymmärrettävää, mutta kun järjestelmät otetaan käyttöön, ei virheisiin ole varaa.

 

Operatiivinen johtaja laittaakin nyt arvot uuteen järjeastykseen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Finavian operatiivisen johtajan Raine Luojuksen mukaan kumpikaan tilanne ei vaarantanut ilma-aluksen turvallisuutta.

 

Voisi olla toinen ääni kellossa, jos jotain olisi sattunut

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Väärä QNH kyllä voi olla potentiaalisesti äärimmäisen vaarallista kuten lähihistoriastakin muutamista tapauksita on saatu todeta. Tosin, jos sääautomaation QNH jumittaa niin näkeekö lennonjohtaja kuitenkin oikean QNH:n, koska sillä lennonjohtajan kertomaa QNH:ta ne lentäjät käyttää?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Väärä QNH kyllä voi olla potentiaalisesti äärimmäisen vaarallista kuten lähihistoriastakin muutamista tapauksita on saatu todeta.

 

Ei hätäpäivää, sillä (Turun Sanomista):

"–Teknisen vian takia väärä arvo lähti automaattitiedotteeseen. Sen perusteella ei kuitenkaan määritellä lentokoneen korkeutta, Luojus kertoo."

 

Kaipa Finavian operatiivisen johtajan luulisi olevan asioista perillä?

 

"Järjestelmä ei ole aiheuttanut yhtään vakavaa, ilma-aluksen turvallisuutta vaarantanutta tilannetta, apulaisjohtaja Kari Siekkinen Trafin painottaa."

 

Maallikosta kyllä vaikuttaa siltä, että nyt on yhdessä sveitsinjuuston viipaleessa liian isot reiät.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Säähavaintojärjestelmässä esiintyi marraskuussa ohjelmistovirhe, jonka esiintyminen estettiin heti sen havaitsemisen jälkeen. Virheen alkusyy saatiin korjattua ohjelmistoon 15.12.2010.

 

Finavian ja ulkopuolisten asiantuntijatahojen arvion mukaan yhdenkään lentokoneen turvallisuus ei vaarantunut ohjelmistovirheen vuoksi.

 

finavia

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Väärä QNH kyllä voi olla potentiaalisesti äärimmäisen vaarallista kuten lähihistoriastakin muutamista tapauksita on saatu todeta. Tosin, jos sääautomaation QNH jumittaa niin näkeekö lennonjohtaja kuitenkin oikean QNH:n, koska sillä lennonjohtajan kertomaa QNH:ta ne lentäjät käyttää?

 

Lennonjohdossa on koko ajan aktuelli QNH tiedossa, päivittyy jatkuvasti ja on yhden desimaalin tarkkuudella. Eli jos kone on jaksolla, se saa oikean QNH:n.

 

Jos taas korpikentällä kuuntelee vieressä olevan valvotun kentän ATIkSen, ja ruuvaa sen mukaan QNH:n, saattaa kohdata kuutsen latvat yllättävn aikaisin...  :'(

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos taas korpikentällä kuuntelee vieressä olevan valvotun kentän ATIkSen, ja ruuvaa sen mukaan QNH:n, saattaa kohdata kuutsen latvat yllättävn aikaisin...  :'(

Tämä hämäsi kerran, kun kaveri kyseli pikku korpikentälle vac-karttaa. Kentän korkeushan nyt näkyy ilmailukartasta mutta ei kai nyt moottorikoneillakaan laskuja (korpikentälle) ajeta mittarin mukaan? Silmällähän kai katsellaan korkeudet sopiviksi laskukierroksessa? "Kuusi siinä näyttää olevan mutta mittarin mukaan korkeutta on vielä...."

 

t. Purjelentäjä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja ei joka kenttä ole auki 24h. Tullessa laskuun kentälle joka on kiinni, saa sen automaatti QNH:n. IFR:ssä ei tulla laskuun, tai ainakaan laskuun asti...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä hämäsi kerran, kun kaveri kyseli pikku korpikentälle vac-karttaa. Kentän korkeushan nyt näkyy ilmailukartasta mutta ei kai nyt moottorikoneillakaan laskuja (korpikentälle) ajeta mittarin mukaan? Silmällähän kai katsellaan korkeudet sopiviksi laskukierroksessa? "Kuusi siinä näyttää olevan mutta mittarin mukaan korkeutta on vielä...."

 

t. Purjelentäjä

 

Jos nyt ei sitä kuusenlatvaa ihan mukaan saa, mutta hämmennystä aiheuttaa varmasti. Ja toisin päin: jos paineet onkin tiedotuksessa korkeammat kuin oikeasti, niin saa kohta TMA:lla lentävän liikennekoneen niskaansa, vaikka kuvittelee lentävänsä valvomattomassa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos nyt ei sitä kuusenlatvaa ihan mukaan saa, mutta hämmennystä aiheuttaa varmasti. Ja toisin päin: jos paineet onkin tiedotuksessa korkeammat kuin oikeasti, niin saa kohta TMA:lla lentävän liikennekoneen niskaansa, vaikka kuvittelee lentävänsä valvomattomassa...

 

Hmm...yleensä purtsikan mittarin asetus on QFE eli pintavaraus lasketaan korkeutena kentän pinnasta. Automaattimetareilla siis ei ole käytännön merkitystä purjelennolle, joskus varmaan juuri johtamattomalle vfr-lennolle eli käytännössä tämä lienee IFR-asia?

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hmm...yleensä purtsikan mittarin asetus on QFE eli pintavaraus lasketaan korkeutena kentän pinnasta. Automaattimetareilla siis ei ole käytännön merkitystä purjelennolle, joskus varmaan juuri johtamattomalle vfr-lennolle eli käytännössä tämä lienee IFR-asia?

 

t. Timo

 

Kyllä se sun pintavaraukses lasketaan ihan aina QNE:llä (se on lentopinta, ei korkeus) ja sitä toivoisi myös siellä purtsikassa käytettävän, kun ylärajaa määritellään.

 

Sekään ei ihan aukea, miten tämä nyt olisi erityisesti IFR-asia, kun IFR lennetään käytännössä valvotussa selvityksellä (tai G+:ssa). Sen sijaan VFR-matkalennoilla, joilla ollaan valvotun ulkopuolella, kuunnellaan kai tyypillisesti sopivien lentoasemien atis-lähetyksiä qnh:n saamiseksi ja jos se tieto heittää paljon, niin voidaan olla väärällä tontilla... varsinkin yö-vfr:ää ajatellen aika houkutteleva vaihtoehto.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä se sun pintavaraukses lasketaan ihan aina QNE:llä (se on lentopinta, ei korkeus) ja sitä toivoisi myös siellä purtsikassa käytettävän, kun ylärajaa määritellään.

No halåå, 4000ft MSL on perusvaraus Hyvinkään A-alueella ja sehän on n. 1078 metriä kentän pinnasta. B-alue on yleensä 5000ft ja vasta C on lentopinta (yleensä FL60), jossa toivomuksesi todennäköisesti tulee toteen jos lennetään yli FL50 vai FL55 vai mikä se korkeus oli jossa se transvestiittitaso yleensä on. D ja E saa yleensä FL95 jos pyytää ja kun panee vielä varaukseksi IFR, voi lentää selvästi erossa pilvestä. Onneksi Suomessa on yleensä niin matalaa keliä ettei tolla ole kauheasti väliä.

 

Sekään ei ihan aukea, miten tämä nyt olisi erityisesti IFR-asia, kun IFR lennetään käytännössä valvotussa selvityksellä (tai G+:ssa). Sen sijaan VFR-matkalennoilla, joilla ollaan valvotun ulkopuolella, kuunnellaan kai tyypillisesti sopivien lentoasemien atis-lähetyksiä qnh:n saamiseksi ja jos se tieto heittää paljon, niin voidaan olla väärällä tontilla... varsinkin yö-vfr:ää ajatellen aika houkutteleva vaihtoehto.

No nythän näyttää siltä, että noita virheitä voi automatiikassa tulla. Varmasti joutuu käyttämään maalaisjärkeäkin, jos painelukema vaihtelee liikaa AFISksien välillä eikä noihin säätietoihin voi luottaa. Tottakai niiden pitää olla kohdillaan, mutta päivällä vfr-lentäessä ei lentäjän pitäisi kuusenlatvoihin vahingossa mennä - eikös?

 

Harmittaa vähän kun yhdessä mun lentämässäni koneessa ei radion taajuusalue riitä kovinkaan moneen säätietokanavaan. Siinä sitä sitten arvaillaan, millä paineilla mennään. Onneksi sentään lennonjohtajat yleensä tietävät virallisen arvon.

 

t. Timo

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No halåå, 4000ft MSL on perusvaraus Hyvinkään A-alueella ja sehän on n. 1078 metriä kentän pinnasta. B-alue on yleensä 5000ft ja vasta C on lentopinta (yleensä FL60), jossa toivomuksesi todennäköisesti tulee toteen jos lennetään yli FL50 vai FL55 vai mikä se korkeus oli jossa se transvestiittitaso yleensä on. D ja E saa yleensä FL95 jos pyytää ja kun panee vielä varaukseksi IFR, voi lentää selvästi erossa pilvestä. Onneksi Suomessa on yleensä niin matalaa keliä ettei tolla ole kauheasti väliä.

 

Joo, 4000 ft on korkeusvaraus, ei pintavaraus - ja tosiaan MSL, eli QNH. Ilmanpaine voi 6 tunnin aikana vaihtua helposti yli 10 hPa. Kovat purjelentäjät kuulemma lentävät tätäkin pidempään kenttää kierrellen! Jälleen kerran paras käytettävissä oleva konsti on selvittää oikea vallitseva ilmanpaine ja sitä kautta oikea käytettävä paineasetus on - Hyvinkään tapauksessa esimerkiksi Vantaan ATIkSen kuuntelu.

 

Siirtokorkeus on Suomessa 5000 jalkaa (aina), siirtopinta määräytyy vallitsevan ilmanpaineen mukaan (aina) ja on samalla myös alin käytettävissä oleva lentopinta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jälleen kerran paras käytettävissä oleva konsti on selvittää oikea vallitseva ilmanpaine ja sitä kautta oikea käytettävä paineasetus on - Hyvinkään tapauksessa esimerkiksi Vantaan ATIkSen kuuntelu.

Mitäs ilmailumääräykset sanovat asiasta - ehkä tuo on paras mutta mikä on oikea konsti?

 

Pöh, mä lensin kesällä ton http://www.onlinecontest.org/olc-2.0/gliding/flightinfo.html?flightId=-1628446942 kokonaan Hyvinkään QFE-asetuksella. En tosin käynyt kovin korkealla kun oli kuivaa ja tuli vastaan se in-Versio.

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

kun IFR lennetään käytännössä valvotussa selvityksellä (tai G+:ssa).

 

Duoda duoda...olisiko mahdollista että VMC G varauksen jonka yläraja vaikkpa F60 läpi lentäisi joskus ahtamattomia mäntä IFR ilma-aluksia vaikkapa lentopinnalla 50?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Timon kirjoituksesta huomaa, että purjelentoon on hyvin pesiytyneenä ns. vanha käytäntö ilmatilavarausten käytännön soveltamisen osalta. Ehkä myös ilmatilavarauksen luonne on ymmärretty edelleen perimätiedon varassa.

Vaikka itse arvostan kuppilatiimaa paljon, kannattaa silti perehtyä asioiden oikeaan tilaan ja soveltaa mm. AIP:n ohjeita (vaikkapa siirtokorkeuden suhteen).

 

Useissa nykyaikaisesti varustetuissa purjekoneissa on mahdollista saada pilotin käyttöön useita korkeusnäyttöjä joihin saa tarvittavat korkeustiedot eri asetuksilla. Lisäksi tuntemalla ilmatilan eri osat ja niille myönnetyt varaukset ei tarvitse enää luottaa xxxxm- kentänpinnasta menetelmään.

 

Purjelentoalueen varaus ei ole automaation jostain asiasta eikä mm. anna ko. ilmatilan osaa "purjelentäjille". Se on informaatio jonka käyttäminen edellyttää hieman ymmärrystä. Nyt talvella ehtii opiskella.

 

-M-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Duoda duoda...olisiko mahdollista että VMC G varauksen jonka yläraja vaikkpa F60 läpi lentäisi joskus ahtamattomia mäntä IFR ilma-aluksia vaikkapa lentopinnalla 50?

 

Miksipä ei olisi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmavoimat tiedottaa:

Automaattisen säähavaintopalvelun puutteilla vaikutuksia sotilasilmailuun

 

Suomessa käyttöönotettu täysin automaattinen säähavaintojärjestelmä on heikentänyt lentosäähavaintopalvelun laatua. Ilmavoimat on tehnyt ilmailuviranomaisille yhteensä 26 ilmoitusta järjestelmän virhetilanteista.

 

Suomen lentosäähavaintojen tuotannossa on siirrytty tämän vuoden aikana aiemmin ihmisten varmentamasta automaattihavainnoinnista täysin automatisoidun havaintojärjestelmän käyttöön (AUTOMETAR). Aiemmin täysin automaattinen havainnointi ei ole ollut käytössä lentoasemien lennonjohtojen ollessa auki.

 

Ilmavoimien kokemusten mukaan muutos on heikentänyt tarjolla olevan lentosääpalvelun laatua.

 

Ilmavoimat on esittänyt huolensa säähavaintoja tuottavalle Finavia Oyj:lle automaation liittyvistä ongelmista jo automaation suunnitteluvaiheessa sekä raportoinut sen toimintahäiriöistä järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

 

Syksystä lähtien Ilmavoimat on tehnyt ilmailuviranomaiselle 26 ilmoitusta järjestelmän merkittävistä virhetilanteita.

 

Suurimmat havaitut ongelmat liittyvät näkyvyyden, vallitsevan sään ja pilvitilanteen luotettavaan havainnointiin. Lisäksi Ilmavoimat on havainnut muun muassa järjestelmien toteutukseen sekä häiriö- ja virhetilanteen hallintaan liittyviä ongelmia.

 

Suomen ilmasto-olosuhteissa täysin automaattisen havainnon toteuttaminen on haastavaa.

 

Ilmavoimien oman turvallisuusanalyysin mukaan sääautomaatio on nostanut säästä johtuvaa lentotoiminnan riskitasoa sotilasilmailussa. Säätiedon epäluotettavuus on vaikuttanut myös Ilmavoimien lentopalveluksen tehokkaaseen toteuttamiseen.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Timon kirjoituksesta huomaa, että purjelentoon on hyvin pesiytyneenä ns. vanha käytäntö ilmatilavarausten käytännön soveltamisen osalta. Ehkä myös ilmatilavarauksen luonne on ymmärretty edelleen perimätiedon varassa.

Vaikka itse arvostan kuppilatiimaa paljon, kannattaa silti perehtyä asioiden oikeaan tilaan ja soveltaa mm. AIP:n ohjeita (vaikkapa siirtokorkeuden suhteen).

 

Useissa nykyaikaisesti varustetuissa purjekoneissa on mahdollista saada pilotin käyttöön useita korkeusnäyttöjä joihin saa tarvittavat korkeustiedot eri asetuksilla. Lisäksi tuntemalla ilmatilan eri osat ja niille myönnetyt varaukset ei tarvitse enää luottaa xxxxm- kentänpinnasta menetelmään.

 

Purjelentoalueen varaus ei ole automaation jostain asiasta eikä mm. anna ko. ilmatilan osaa "purjelentäjille". Se on informaatio jonka käyttäminen edellyttää hieman ymmärrystä. Nyt talvella ehtii opiskella.

 

-M-

 

Ei pidä yleistää: kyseessähän on vain minun tietämättömyyteni. En tosin ole kauheasti havainnut kenenkään juttelevan QNH-arvoista purjelentokentillä ikinä, viime vuosinakaan, vaan käytännössä se rajakorkeustieto on metreinä kaikilla takaraivossa. En kyllä ole huomannut, että kukaan olettaisi pintavarauksen tarkoittavan, että alue olisi varattu purjelentoon?

 

Onneksi nuo minunkin purjelentomaastoni ovat käytännössä valvomatonta ilmatilaa eli vastuu jää lentäjälle ja hänen tarkkaavaisuudelleen korkeudesta riippumatta.

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei pidä yleistää: kyseessähän on vain minun tietämättömyyteni. En tosin ole kauheasti havainnut kenenkään juttelevan QNH-arvoista purjelentokentillä ikinä, viime vuosinakaan, vaan käytännössä se rajakorkeustieto on metreinä kaikilla takaraivossa. En kyllä ole huomannut, että kukaan olettaisi pintavarauksen tarkoittavan, että alue olisi varattu purjelentoon?

 

Et valitettavasti ole yksin. Tilanne on onneksi korjattavissa koulutuksella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Et valitettavasti ole yksin. Tilanne on onneksi korjattavissa koulutuksella.

No, onko tästä aiheutunut jotain haittaa tai vaaratilanteita ja jos, niin millaisia?

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään