Aarno Isomäki

hawkit pikkuhiljaa metallinkierrätykseen....

31 viestiä aiheessa

Italiaanoilla  lensi viime vuoden Pariisin ilmailunäyttelyssä uudehko harjoitushävittäjä Aermacchi MB 346.

 

Aermacchi on yhteistyöprojekti venäläisten kanssa: http://en.wikipedia.org/wiki/Alenia_Aermacchi_M-346_Master Euroopassa ei sitten olekaan muita uusia harjoistuskoneprojekteja vireillä. Tuo BAe Hawk T MK2 on kuitenkin vain jatkokehitetty Hawk. Jenkkien projekti on kaukana tulevaisuudessa. Tätä taustaa vasten Suomen vanhoille Hawkeille saattaa hyvinkin löytyä ostaja, koneiden korjaukset tulevat varmasti halvemmaksi kuin uuden sukupolven koneiden ostaminen/odottaminen.

Juha

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä tulee Topin mainitsemista reunaehdoista, niin hän on aivan oikeassa. Valtiovalta ja muu yhteiskunta ei jostain syystä ole kovin kiinnostunut myöntämään raha tai rahoittamaan mm. ilmailumuseoita, jotka jo näyttelyesineidensä koonkin puolesta vaativat kohtuullisen suuria tiloja ja joiden käyttökustannukset sen johdosta ovat merkittävät. On todella kurjaa katella kun eri ilmailumuseioiden pihalla ruostuvat ilmailuhistoriallisesti merkittävät koneet, eikä tämänhetkisessä arvomailmassa näytä olevan paikkaa tuollaisille ei tuottaville museoille! Tässä meillä olisi yhteinen merkittävä tehtävä viedä edellämainittuja museoasioita eteenpäin, ja keksiä niitä vipusia joilla päättäjät saisi kiinnostumaan oman maansa ilmailuhistoriasta ja sen säilyttämisestä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hawkeillahan aiotaan lentää vielä seuraavat 20 vuotta. Tuskin koneita vielä sentään museoihin päätyy, kun Hawk ei ole vielä edes miehen iässä... Ilmavoimathan on käsittäkseni antanut koneitaan museoille vasta sitten, kun konetyypillä on suoritettu viimeinen lento ilmavoimien riveissä. Olisihan se vähän "nolo" tilanne, jos Suomen ilmavoimat antaisi lentokoulutusta "museokoneella". ;)

 

Nyt unohdetaan semmoinen pikku pointsi tässä eurooppalaisessa sotilaslentäjänkoulutuksessa, että suurin osa Euroopan maista on NATO-maita, jotka kouluttavat lentäjänsä oman kaavan mukaan "rapakon" toisella puolella. Ovat tehneet sitä jo 50-luvulta lähtien, joten koko Kauhavan esille tuominen kansainvälisenä koulutuskeskuksena oli mielestäni jo alusta pitäen varsinainen "pannukakku". Kanadassa ja Jenkeissä on jo valmiit mestat ja pitkät perinteet sotilaslentäjien koulutuksessa. Itä-Euroopan pilotitkin koulutetaan jo pitkälti "Valloissa"... sillä kalustolla, mitä Jenkeillä on tarjota, nyt T-38 Talon-kalustolla.

 

1. Euro-NATO Joint Jet Pilot Training: http://www.baseops.net/militarypilot/enjjpt.html (20 lippua kertoo koulutettavien maat)

 

2. NATO Flying Training in Canada: http://www.nftc.net/nftc/en/flash/nftc.jsp (ml. Suomen & Ruotsin liput - opettajina tosin)

 

Eli aika vähissä taitaa olla Euroopan maat, joille wanha HW enää kelpaa... Eurooppalaisten jutustelua aiheesta: http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?149702-Poland-considers-T-50-and-Finnish-Hawks-for-trainer-deal (hawkeilla ei taida olla montaa kannattajaa)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Topi ja Igor, sananne ovat niin totta... Harmi, kun Suomessa ei ole ilmailuhenkisiä mesenaatteja, jotka tukisivat ilmailumuseoiden toimintaa. Kansan karttuisan käden on monesti nähty toimivan, mutta se on valitettavasti yleensä kertaluontoista. Ja museotoiminta kun vaatii rahoitusta jatkuvasti, myös sen jälkeen, kun "uuden" museoesineen uutuuden viehätys on kadonnut. Ulkomaisia rahoittajiakin on harkittu, mutta ainakaan toistaiseksi sellaisia ei ole tosissaan etsitty. Puun ja kuoren välissä ollaan siis...

 

Toki Hawkeja museoidaan, K-SIM:lle se kuuluu jo viran puolestakin. Eri asia sitten, minne saadaan sopimaan.

 

meku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minä pidän ilmailumuseoiden heikkoa rahoitustilannetta yksinomaan museoita pyörittävien säätiöiden aikaansaannoksena, eli saamattomuutena. Kysymys ei voi olla tietämättömyydestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty ainakin kaksi selvitystä valtakunnallisten erikoismuseoiden tilasta. Postimuseon silloisen johtajan tekemä selvitys on julkinen ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavissa: Karhu, Jari (2000). Selvitys valtakunnallisista erikoismuseoista. Opetusministeriö: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja nro 6/2000. Helsinki: Edita . Konsulttitöistä toinen on tilattu ja tarkoitettu sisäiseen käyttöön.

 

Miksi asiat eivät ole edenneet? Eli miksi edustajistot eivät ole hankkineet tukea museotoiminnan pyörittämiseen? tai miksi säätiön eri hallitukset eivät ole museotoimen rahoitusta pystyneet kehittämään?

 

Taisinkin jo vastata heti alussa näihin kysymyksiin, eli kyllä Igori ja muutama muukin tätä foorumia lukeva ja tänne kirjoitteleva henkilö voisi katsoa itseään vakavasti peilistä.

 

Mecu on oikeassa, museon toimiva johtaja on usein todellakin nilan veroisessa limassa.

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään