Pauli Hankonen

Mikäköhän tämä on?

11 viestiä aiheessa

Kävin tänään iltapäiväkävelyllä ja tällainen kalliopiirustus tuli vastaan Vanhankaupunginlahdella, tarkemmin Ryönälahden paikkilla. Yritin vähän googletella, mutta enpä sieltäkään mitään löytänyt. Onko tällä paikalla tullut sankarivainajia, vai onko tämä vaan pikkupoikien vitsi?

???

 

[ attachment removed ]

 

Nuo päivämäärät ovat:

22. 7 . 1944

8. 3. 1940

27.11.1941

 

Paikka on suurinpiirtein tuossa Google maps, klik!

 

Ja suurinpiirtein tällaiset näkymät sieltä on kaupungin suuntaan.

[ attachment removed ]

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistikuvaa...

Eikös tuossa paikkeilla rannasta pohjoiseen löydy jonkin sortin "kantalinnoitusta" eli voisi liittyä siihen.

Samoin tienoilla taisi olla hajasijoitettuna erilaisia sotilaalliseen toimintaan liittyviä juttuja.

Varusveijarithan ovat kovia "puumerkkien" väsääjiä luppoaikoina... ;)

 

Junioreilla ei ole "resursseja ja tietoa" väsäillä tuollaisia tunnuksia etc.

 

-JL

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Täähän on aika päivänselvän oloinen muistokaiverrus. Vitsi se ei ole ainakaan, etenkään huono. Ehkä paikka ei sinällään liity kaiverruksiin mitenkään, ehkä liittyy. Ei kuitenkaan vainajien kuolemaan. Ilmeisesti kaiverruksen tekijällä on ollut yhteys näihin kaikkiin, mutta mitään suoraisen selkeää yhteyttä heidän välillään ei näytä olevan. Kaikki olivat kuitenkin helsinkiläisiä sotilaita.

 

Talvisodan loppuvaiheiden aikaan 26.2.1940 tehdastyöläinen ja 3./JR 61:n sotamies Eugen Valdemar Löfström haavoittui Itä-Kannaksella Metsäpirtin pitäjässä Suvannon-Taipaleen vaiheilla. Hän kuoli saamiinsa vammoihin 43. Sotasairaalassa 8.3.1940 ja on haudattu Hietaniemeen. Kuollessaan hän oli 26-vuotias.

 

Sotapäiväkirjojen mukaan 3./JR 61 oli tosin tuohon aikaan Suur-Peron alueella eli lähempänä Summaa kuin Taipaletta, joten jossakin kohtaa saattaapi piillä virhe.

 

Jatkosodan ensimmäisen syksyn kääntyessä talveen 27.11.1941 kohtasi 9./JR 1.n korpraali Tauno Arvid Korhonen kohtalonsa Pohjois-Inkerin Lempaalassa. Tauno oli ammatiltaan pianonvirittäjä ja kotoisin Tampereelta, mutta kotikunta oli kuitenkin Helsinki. Kuollessaan hän oli 29-vuotias. Hänet on niin ikään haudattu Hietaniemeen.

 

Jalkaväkirykmentti 1:n 9. komppania oli tuolloin rantapuolustuksessa Lempaalanjärven oikeanpuoleisella lohkolla. Sotapäiväkirja ei näytä erittelevän tappioita, mutta vihollinen oli ampunut kranaatteja kohti asemia.

 

Jatkosodan suurten torjuntataisteluiden aikaan 22.7.1944 miina-asentaja ja 3. Raivaajalaivueen matruusi Pauli Kaarlo Lamio menehtyi Haminasta kaakkoon sijaitsevan Ulko-Tammion liepeillä merellä. Hän olisi täyttänyt pari viikkoa myöhemmin 20 vuotta. Hänetkin on haudattu Hietaniemeen.

 

3. Raivaajalaivueen sotapäiväkirja kertoo 22.7.1944: "Laivueelta oli 14 miestä miinanlaskussa saksalaisilla aluksilla. Aluksia vastaan tehdyssä ilmahyökkäyksessä kaatuivat matruusit P. Ordén, P. Lamio ja K. Viisanen."

 

Kuten Dick Wolf ja Law & Order tuumaavat: "These are their stories".

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ohhoh! Kylläpä olet Antti kaivanut hienosti kaivanut historiaa. Jääköön hämärän peittoon miksi nuo muistokaiverrukset ovat tuolla. Jos siinä vaikka on ollut kundien nuotiopaikka ennen sotia ja jälkipolvet muistavat herroja näin. Olin kuitenkin hieman yllättynyt törmätessäni noihin kaiverruksiin "keskellä ei mitään". Kuvittelin että noilla olisi ollut jotain tekemistä Malmin, tai Helsingin puolustuksen kanssa, mutta näin ei siis ilmeisesti kuitenkaan ole.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Heh, se on tuommoinen sukututkimus ja henkilöhistoriointi lempipuuhiini kuuluvaa ajantappotoimintaa, joten siinähän sitä oli sairaslomapäivälle puuhaa :) Kaiffarit olivat kyllä eri ikäluokkien miehiä ja Eugen Valdemar taisi vieläpä olla ruotsinkielistä alkuperää. Kun Pianonvirittäjä Tauno Arvidkin oli tosiaan tamperelainen, käy sangen mielikuvitukselliseksi keksiä yhteyttä heidän välilleen. Siinähän se on kallioon piirrettynä, joten joku seikka heitä yhdisti.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

On siinä ollut melkoinen työ tuossa kaivertamisessa, ja oudon siistiä työtä... Antti, jos sairaslomasi jatkuu niin yritä tonkia lisää tietoa noista. Jotenkin alkoi kinnostamaan...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olisikohan Sörnäisten työväenyhdistys se linkki? Mölylä, Kivinokka ja Lammassaari oli niiden hallinnassa pitkään. Helsinki kyllä osti alueen 1931, jolloin sinne alettiin rakentaa pahvimökkejä.

 

Nuo figuurit ovat olleet -70-80 luvulle asti huonommossa kunnossa kunnes joku teki niistä valkoiset. Kukkiakin niissä oli satunnaisesti noille vuosille asti.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Loma jatkuu, mutta eväät taitavat loppua kesken, ellen keksi jotakin mullistavaa. Työväenyhdistys voisi olla linkki, mutta toisaalta sen piiristä kaatuneita olisi ollut varmaan paljon lisääkin. Matruusi Lamion kanssa menehtynyt matruusi Paul Ordén oli muuten myös helsinkiläinen sotilas. Pikkisen huonosti on tarjolla netissä aikakauteen soveliasta lähdemateriaalia. Kivahan tätä olisi selvittää lisääkin!

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Facebookin Herttoniemi-ryhmässä oli linkki tänne. Joten linkitämpä päinvastaiseenkin suuntaan. Kaiverrukset ovat siis Mölylä-nimisessä paikassa, jossa Helsingin työväestö vietti kesäisin vapaa-aikaansa jo ennen viime sotia. Joitakin mökkejä siellä oli vielä 1950-luvulla. Facebook-ryhmästä löytyy valokuvakin ja lisää tarinaa tästä sotamuistomerkistä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Täällä: http://www.geocaching.com/geocache/GC3BT01_missa-kuljimme-kerran-i-kiveen-kirjattu?guid=43e34102-0a86-4687-8bcd-4c289396f0e6 kaiverruksista on mainittu näin:

Mölylän maastossa voi yhä erottaa muistoja menneistä ajoista. Niemen eteläosassa on kallioon hakattu shakkilauta, pohjoisosasta löytyy Daavidin tähti, jonka sisälle on kaiverrettu sirppi ja vasara, rantakallioissa on sydän- ja ankkuriteemoja. Rannan tuntumaan avokalliolle on tuntemattoman toimesta hakattu Mölylän kolmen oman sankarivainajan, Paulin, Eugenin ja Taunon, kehystetyt muistolaatat Vapaudenristeineen.
Lähteiksi on ilmoitettu: Haapanen, Eero: Punainen Vanhankaupunginlahti. Ja Lagerstedt, John: Pauli, Eugen ja Tauno – Muistokaiverrus Mölylän kalliossa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään