Ilmastonmuutos

[Esa Lehtismäki 0]

Kukaan ei varmaankaan kiistä ilmastonmuutosta, koska se on jatkuva ja luonnollinen prosessi. Eri asia ovat sitten sen muutoksen suunnat, syyt ja vaikutukset maapallolle. Ilmaston säätelyyn liittyy huikea määrä prosesseja, joissa on miljoonia muuttujia. On aivan puusilmäistä ottaa silmätikuksi yksi ainut ja tehdä kaikki - monin paikoin väärät - johtopäätökset sen perusteella. Joku sata vuottakin on tässä leikissä aika vaatimaton mittapuu. Tällä hetkellä hiilidioksipitoisuus on kuitenkin parikymmentä kertaa pienempi kuin se tapasi olla joskus satatuhatta vuotta sitten ja oli itse asiassa lähestymässä pistettä, jossa hiilidioksidin vähäisyys olisi ollut liikaa lukuisille kasvilajeille. Nyt se on taas kasvussa. Toiset tutkimukset tosin osoittavat hiilidioksimäärän seuraavan pitkällä aikavälillä lämpötilaa eikä päin vastoin.

 

Hiilidioksidin määrän keskimääräinen kasvu on ollut vuositasolla kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa n. 1,65 ppm. Siis kokonaista 0,000165%. Kuulostaa äkkiseltään aika mielenkiintoiselta, että tämä maailma on edelleen olemassa, jos tuollainen määrä vaikuttaa noin radikaalisti lämpötiloihin, kuin IPCC ja sen uskollinen kuunteluoppilas, Ilmatieteen laitos, hehkuttaa. Ennen määrän lisäystähän taivaalla kuitenkin kellitteli jo 99,999835% siitä lisätystä hiilidioksidipitoisuudesta.

 

Olen edelleen hyvin voimakkaasti sitä mieltä, että ihminen kuvittelee itsestään aivan liikoja luullessaan voivansa hallita maapallon ilmastoa. Eihän se reppana edes pysty ymmärtämään, mistä kokonaisuudessa on kyse.

 

Älä taas sekoita pitkän aikavälin muutoksia tähän nopeaan heilahdukseen. Aurinko tuhoaa elämän Maapallolta miljardin vuoden päästä, onko sen takia turha nousta aamulla sängystä? Kivihiilikaudella, jolloin nyt ilmakehään syytämämme fossiilinen hiili oli viimeksi kierrossa, oli aika hemmetin paljon kuumempi. Joskus Maa on ilmeisesti jäätynyt kokonaan. Jääkaudetkin ovat merkittäviä ilmastonmuutoksia. Ei siitä ole kenelläkään asioista jotain tajuava mitään epäselvyyttä, että ilmastossa tapahtuu vaihteluja. Nyt puhutaan tämän interglasiaalijakson aikaisista oloista ja tästä nyt menossa olevasta luonnottoman nopeasta lämpenemisestä.

 

Tuossa oli myös tuo pseudotieteellinen klisee hiilidioksipitoisuuden mukamas vähäisestä kasvusta. Viimeiset tuhat vuotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut melko vakaasti 280 ppm, mutta nyt se on noussut jo 380 ppm:ään. Vuotuinen kasvu oli 90-luvulla n. 1.6 ppm, kyllä, mikä ei siis ole vähän vaan 0.57% vuodessa, kun verrataan alkuperäiseen hiilidioksidipitoisuuteen, eikä tahallisen harhaanjohtavasti koko ilmakehään. Tuollainen on tyypillistä tälle tieteen vastaiselle propagandalle, jota myös ilmastoskeptisyydeksi nimitetään.

[Markku Valkama 3]

...., kun verrataan alkuperäiseen hiilidioksidipitoisuuteen, .......

 

Juma, nyt löytyi tosi viisas mies joka tietää ALKUPERÄISEN hiilidioksiidipitoisuuden.

Onko se mesotsoonisen liitukauden, jolloin valtavat vedenalaiset laavapurkaukset aiheuttivat hiilidioksipitoisuuden runsaan nousun, tilanne?

Vaiko paleotsoonisen kivihiilikauden, jolloin arvellaan olleen huomattavasti nykyista enemmän hiilidioksidia ilmassa, tilanne?

Tai plioseenikaudelta jolloin Panaman kannaksen sulkeutuminen sotki ilmaston?

 

M Arkku

[Esa Lehtismäki 0]

Juma, nyt löytyi tosi viisas mies joka tietää ALKUPERÄISEN hiilidioksiidipitoisuuden.

Onko se mesotsoonisen liitukauden, jolloin valtavat vedenalaiset laavapurkaukset aiheuttivat hiilidioksipitoisuuden runsaan nousun, tilanne?

Vaiko paleotsoonisen kivihiilikauden, jolloin arvellaan olleen huomattavasti nykyista enemmän hiilidioksidia ilmassa, tilanne?

Tai plioseenikaudelta jolloin Panaman kannaksen sulkeutuminen sotki ilmaston?

 

M Arkku

 

Et jaksanut lukea tuosta viestistäni edellistä lausetta sitten?

[Jukka Takamaa 0]

Aurinko tuhoaa elämän Maapallolta miljardin vuoden päästä, onko sen takia turha nousta aamulla sängystä?

 

Tuossa oli myös tuo pseudotieteellinen klisee hiilidioksipitoisuuden mukamas vähäisestä kasvusta. Viimeiset tuhat vuotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut melko vakaasti 280 ppm, mutta nyt se on noussut jo 380 ppm:ään.

 

Aurinkokuntamme yhtyy Andromedaan 2 mrd vuoden kuluttua..se voi olla aika haipakkaa myös.

[Guest arttula]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ilmatieteen+laitos+Auringon+s%C3%A4teilyn+hiipuminen+ei+juuri+viilenn%C3%A4+maata/1135244985124

[Markku Valkama 3]

Et jaksanut lukea tuosta viestistäni edellistä lausetta sitten?

 

Kyllä jaksoin, mutta että joku tietää ALKUPERÄISEN pitoisuuden!

Muuten, mikä se on?

Vai tarkoitatko alkuperäisellä harhaanjohtavasti tuota "lyhyen aikaa sitten" arvoa?

 

Mutta antaa olla, tämä ilmastohysteriauskontopolitiikka ei kaipaa minun mielipidettäni yhtään sen enempää kuin yksikään tutkia kaipaa rahoittajiensa toiveita vastaan osoittavaa tieteellista tosiasiaa.

 

M Arkku

[Mika Koski 0]

Mutta mitä merkitystä sillä on samalla kun Kiina nostaa hiilivoiman tuotantoaan 30%? Mitä merkitystä sillä olisi ilmastonmuutoksen kannalta, jos koko EU poistettaisiin maailmankartalta?

 

Mielestäni elintapojaan kannattaa muuttaa koska... (ja taas kolmen kohdan lista^tm)

 

1) Se on rationaalinen yksilötason moraalivalinta. Vähennämme päästöjä, koska tiedämme, että niiitä on nykyisellään liikaa ja mitä enemmän päästöjä tulee, sitä suuremmiksi vaikeudet tulevat. Samanlainen moraalinen valinta on esimerkiksi ajaa autoa selvinpäin, vaikka samalla hetkellä Suomen liikenteessä on satoja rattijuoppoja. Maailman parantuminen alkaa omasta itsestä.

 

2) Meillä on korkea elintaso ja varaa ympäristöystävälliseen teknologiaan. Siksi juuri meidän kannattaa satsata ilmastoon. Me maksamme paremman teknologian tuotekehityksen, jolloin kohta siihen on varaa myös muilla. Me EU:ssa myös kulutamme paljon enemmän kuin keskiverto maapallon asukas, joten eiköhän säästöt ole järkeviltä aloittaa leikkaamalla ylläkylläisyydestä ennemmin kuin niukkuudesta. Aliravittu lapsi kakkamajassa ei pysty tinkimään.

 

3) Jos me näytämme esimerkkiä, niin pystymme myös helpommin vaatimaan muita noudattamaan meidän standardeja.  Jos meillä on standardi, jonka mukaan emme saa EU:ssa valmistaa kumiankkoja, joiden valmistukseen on käytetty liikaa energiaa tai niiden valmistuksessa käytettyä vettä ei saa laskea takaisin vesistöön puhdistamatta voimme myös vaatia tätä muilta esim. kiinalaisilta.

 

Mika

 

ps.You may say that I'm a dreamer but I'm not...

 

ps2. Puuttuvia sanoja lisätty.

[Antti Laukkanen 15]

Nyt puhutaan tämän interglasiaalijakson aikaisista oloista ja tästä nyt menossa olevasta luonnottoman nopeasta lämpenemisestä.

 

Tuossa oli myös tuo pseudotieteellinen klisee hiilidioksipitoisuuden mukamas vähäisestä kasvusta. Viimeiset tuhat vuotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut melko vakaasti 280 ppm, mutta nyt se on noussut jo 380 ppm:ään. Vuotuinen kasvu oli 90-luvulla n. 1.6 ppm, kyllä, mikä ei siis ole vähän vaan 0.57% vuodessa, kun verrataan alkuperäiseen hiilidioksidipitoisuuteen, eikä tahallisen harhaanjohtavasti koko ilmakehään. Tuollainen on tyypillistä tälle tieteen vastaiselle propagandalle, jota myös ilmastoskeptisyydeksi nimitetään.

 

0,7 C vuosisadassa ei ole sen paremmin luonnottoman nopeaa kuin ennenkuulumatontakaan. Hyvin pitkälti samankaltaisia heilahduksia tapahtui myös aiemmilla vuosisadoilla, kuten lukuisissa aiemmissa kommenteissa ja linkkien takaisissa tarinoissakin kerrotaan - siitäkin huolimatta, että CO2-pitoisuus oli pitkään vakaampi, joskin laskussa. Pointtihan on se, että mikäli ilmaston lämpötila seuraisi väitettyyn malliin hiilidioksidipitoisuuden kasvua, se olisi kasvanut ihan oikeasti luonnottoman paljon. Hiilidioksidin määrä on kaiken aikaa kasvussa, mutta lämpötilakeskiarvot ovat pikemminkin laskussa tai vähintäänkin aika stabiileja.

 

Olkoon vuotuinen kokonaiskasvu prosenteissa puolen prosentin luokkaa, vuosisatainen kokonaiskasvu on silti vain promillen luokkaa ilmakehässä. Kokeiden mukaan ilmaseoksen hiilidioksipitoisuuden kasvattaminen tuhannesosalla ei johda käytännössä minkäänlaisiin havaittaviin muutoksiin lämpötilassa, mikäli muut tekijät pysyvät suunnilleen ennallaan. Litran purkissa muutos vastaa suunnilleen millilitran lisäystä, keskimääräisessä toimistohuoneessa noin kolmea uloshenitystä.

 

-A-

[Mika B Virolainen 0]

Hiilidioksidin määrä on kaiken aikaa kasvussa, mutta lämpötilakeskiarvot ovat pikemminkin laskussa tai vähintäänkin aika stabiileja.

 

No en tiedä mistä, Antti, olet tämän tiedon kaivanut mutta lienee ihan selkeästi väärä...

[Jukka Takamaa 0]

Litran purkissa muutos vastaa suunnilleen millilitran lisäystä, keskimääräisessä toimistohuoneessa noin kolmea uloshenitystä.

 

-A-

 

Mutta vedäpä sisään samalla myös lisääntyneet lyijyt ja muut mikrohiukkaset sekä ydinlaskeumien säteilyt jne..alkaako jo syöpäriski kasvaa ? Noita sh***jä ei ollut aikoinaan kovinkaan paljon ( 1800 luvullakaan ) eikä Kuusamossa tänäänkään niinkuin esimerkiksi vaikka Töölössä.

[Jussi Aaltonen 0]

Mutta vedäpä sisään samalla myös lisääntyneet lyijyt ja muut mikrohiukkaset sekä ydinlaskeumien säteilyt jne..alkaako jo syöpäriski kasvaa ?

 

Äläs nyt mene sekoittamaan oikeasti tärkeitä asioita tähän hiilidioksidihössötykseen... kukaan ei tee rahaa sillä että aletaan puhumaan mikrohiukkasista, melkeinpä jopa päinvastoin

 

Ei pidä alkaa puhumaan hiukkaspäästöistä sun muista vaikeista asioista kun ihmisille on juuri opetettu että millään muulla kuin hiilidioksidilla ei ole väliä ja kansa on saatu hömpötettyä ostamaan dieselautoja tai kaukoidästä laivattuja autonkaltaisia, mutta vastaavaa eurooppalaista kalliimpia ja enemmän ympäristöä kuormittavia, hybridikinnereitä hiilidioksidihömpän varjolla

 

[Guest Findigenous]

(Lainattua tekstiä, mutta voisi olla omaanikin...)

 

Ilmaston muutokset ovat taas tapetilla ja kuten aina, keskitytään hiilidioksidin, eli CO2 vaikutuksiin. Vaikka suurin kasvihuonekaasu on vesihöyry, meitä pelotellaan hiilidioksidin vaikutuksilla.

 

Suurin osa, n. 95-97%, CO2:sta on peräisin luonnosta, mm. mätänevistä puista. Ihmisen osuus on 3-5%. Kun joku kertoo autojen tuottavan hiilidioksidia 20% päästöistä, hän tarkoittanee ihmisten osuudesta, ei kaikesta hiilidioksidista, josta se olisi promilleja, eli kuin pieru Saharassa.

 

CO2 vaikuttaa ilmastoon, mutta vaikuttaako se niin paljon kun väitetään?

 

Maa on ollut joskus lämpimämpi, vaikka kukaan ei tiennyt mitään CO2 vaikutuksista. Mm. viikingit viljelivät Grönlantia, mikä ei onnistu nykyaikana. Koska ilmaston luonnolliset muutokset ovat faktoja, niin nykyistä lämpenemistä selitetään sen nopeudella. Mutta onko maailma lämmennyt nyt nopeammin kuin aikaisemmin?

 

Viime vuosisadalla lämpimimmät talvet Suomessa osuivat vuoteen 1934 ja 1938 ja USA:ssa vuoteen 1934. Sen jälkeen ilmasto kylmeni, kunnes alkoi lämmetä taas 1970-luvulla.

 

IPCC teki 1980-luvun mittausten pohjalta omat tietokonemallinsa, joilla se on arponut, aika huonosti osuen, ilmaston lämpenemistä. Alkuun povattiin maailmanloppua, ja siitä tehtiin elokuvakin. Sitten huomattiin, että osa mittareiden lämpenemisestä johtuu kaupungistumisesta eli lämpöä mittaavien asemien lähelle on vedetty asfalttia ja rakennettu taloja, joista huokuu lämpöä.

 

IPCC onkin jatkuvasti loiventanut ennustuksiaan, sillä kun sadassa vuodessa ilmasto lämpeni virallisten lukujen mukaan 0,7 astetta eli 0.07 vuotta kohti, pitää olla tarkkana.

 

Uusimmat satelliittimittaukset lupaavat IPCC:lle* vaikeita aikoja. Vuoden 2002 jälkeen lämpötila maapallolla on laskenut lähes yhtä paljon kuin se nousi vuoden 1970 jälkeen ja on edelleen laskussa. Esimerkiksi viime talvi oli pohjoisen pallonpuoliskon kylmin talvi sitten vuoden 1993 eli viiteentoista vuoteen. Samalla lumialue kävi laajimmillaan vuoden 1966 jälkeen ja pohjoinen napajää kasvoi 10 prosenttia.

 

CO2 on ilmastouskovaisten pyhä lehmä ja siksi keskusteluista on unohdettu muut mahdolliset syyt, kuten avaruuden taustasäteily. Muutkin tämän aurinkokunnan planeetat lämpenevät, Mars jopa maata nopeammin. Säteilyltä suojaava auringon heliosfääri on kutistunut 25% viimeisen 50 vuoden aikana samalla kun teoriat auringonpilkuista sopivat yksi yhteen sään kanssa.

 

Joskus tulee mieleen, että mitä kannattaa välittää koko vouhotuksesta. Ihmisellä pitää olla aina joku aihe mitä valittaa ja pelätä ja aina on joku, joka rahastaa peloilla. Uusimpien säästöjen maksumiehiksi joudumme kuitenkin me, skeptikotkin. Suomen hallituksen ilmastopolitiikka pitää siitä huolen.

 

*International Panel for Climate Conspiracy

[Mika Koski 0]

Suurin osa, n. 95-97%, CO2:sta on peräisin luonnosta, mm. mätänevistä puista. Ihmisen osuus on 3-5%. Kun joku kertoo autojen tuottavan hiilidioksidia 20% päästöistä, hän tarkoittanee ihmisten osuudesta, ei kaikesta hiilidioksidista, josta se olisi promilleja, eli kuin pieru Saharassa.

 

Jep, ihmisen tuotokset ovat marginaalisia kokonaisuuteen verrattuna, mutta ihmisen päästöissä on merkittävää se, että fossiilisia polttoaineita käyttämällä vapautamme öljyyn/kivihiileen/turpeeseen sidottua hiiltä ja saatamme käynnistää ketjureaktion, jossa marginaalinen ilmaston lämpiäminen sysää jonkin toisen reaktion käyntiin (tundran sulaminen?), jossa vapautuu lisää (ja ehkä monikymmenkertaisesti pahempia) kasvihuonekaasuja jne. Ehkä se suurin huoli tässä on se, että emme heiluttaisi liikaa luonnon tasapainoa, koska edellisistä experimenteistä ei ole juuri hyvää sanottavaa.

 

Pitkällä aikajaksolla tulee olemaan lämpimiä jaksoja ja jääkausia riippumatta ihmisen toiminnasta. Näitä ei voida estää. Kyse ympäristön suojelussa on suurinpiirtein siitä, että millaisen ympäristön me jätämme jälkeen seuraaville muutamalle sukupolvelle. Heidän tehtävä on taas viedä asiaa pykälän eteenpäin.

 

Päästökaupasta olen samaa mieltä eli se on vain ongelman kaupallistamista ilman, että se edistää ratkaisua. Huonoa omaatuntoa on helppo rahastaa.

 

Mika

[Esa Lehtismäki 0]

Ilmaston muutokset ovat taas tapetilla ja kuten aina, keskitytään hiilidioksidin, eli CO2 vaikutuksiin. Vaikka suurin kasvihuonekaasu on vesihöyry, meitä pelotellaan hiilidioksidin vaikutuksilla.

 

Tämä on taas tätä tahallista harhaanjohtamista. Kyllä, maan elämälle välttämättömästä kasvihuoneilmiöstä suurin osa tulee vesihöyrystä. Vesihöyryn määrä kasvaa kuitenkin vain lämpenemisen takia. Emme vapauta sitoutunutta vettä ilmakehään emmekä aiheuta sillä muutosta. Ongelma on sen hiilen vapauttaminen takaisin ilmakehään, joka on ollut poissa kierrosta. Eikä sekään olisi ongelma, jos se tapahtuisi hiljalleen miljoonien vuosien mittaan niin että geologinen hiilen kierto ehtisi reagoida. Ongelma on sen vapauttaminen nopeasti, vain muutamissa vuosisadoissa. Tähän ei säätely ehdi mukaan ja siksi tulee tämä lämpötilan heilahdus. Ei tämä voi olla niin vaikeaa tajuta. Vian täytyy olla siinä, että ei halua tajuta.

[Guest arttula]

Äläs nyt mene sekoittamaan oikeasti tärkeitä asioita tähän hiilidioksidihössötykseen... kukaan ei tee rahaa sillä että aletaan puhumaan mikrohiukkasista, melkeinpä jopa päinvastoin

 

Ei pidä alkaa puhumaan hiukkaspäästöistä sun muista vaikeista asioista kun ihmisille on juuri opetettu että millään muulla kuin hiilidioksidilla ei ole väliä ja kansa on saatu hömpötettyä ostamaan dieselautoja tai kaukoidästä laivattuja autonkaltaisia, mutta vastaavaa eurooppalaista kalliimpia ja enemmän ympäristöä kuormittavia, hybridikinnereitä hiilidioksidihömpän varjolla

 

 

Eipä mennä sekoittamaan lisää. Ilman pienhiukkaset ovat myös tärkeässä asemassa ilmaston lämpötilan suhteen. Pienhiukkaset toimivat vesihöyryn tiivistymiskeskuksina, ja lisäävät pilvisyyttä. Pilvisyys taas estää maan pinnan lämmön suoraa säteilyä avaruuteen, jolloin pintalämpötila nousee.

 

Kyse on todellakin niin monimutkaisesta kokonaisprosessista, että sitä ymmärretään toistaiseksi vain pieneltä osin. Selkeä yhteys on kuitenkin hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan nousun välisessä kurvassa. Jos joku täällä pystyy tuon analogian muutoin selittämään (tietoa, kun tuntuu täällä olevan asiasta yllin kyllin ), niin olen kiinnostunut kuulemaan.

[Antti Laukkanen 15]

No en tiedä mistä, Antti, olet tämän tiedon kaivanut mutta lienee ihan selkeästi väärä...

 

Lienee selkeästi? No oikaisepa, jos sinulla on enemmän oikeassa olevaa tietoa, vai kiistätkö hiilidioksidimäärän kasvun? Täsmennetään nyt sen verran, että lämpötilaviittaukset koskivat lähinnä alkanutta vuosituhatta.

 

-A-

[Antti Laukkanen 15]

Emme vapauta sitoutunutta vettä ilmakehään emmekä aiheuta sillä muutosta.

 

Miksikäs sitä haarmaansävyistä, kaasumaista, vaikkapa autojen pakoputkista  syöksähtelevää, näkyvää ainetta kutsuttiinkaan? Sitä, jota syntyy hiilivetyjen yhtyessä happeen? Sitä samaa, jota lentokoneet vetelevät perässään?

 

-A-

[Jussi Aaltonen 0]

Kyse on todellakin niin monimutkaisesta kokonaisprosessista, että sitä ymmärretään toistaiseksi vain pieneltä osin.

 

Tässäpä se keskeinen ongelma onkin...

 

Tilanne on hieman samanlainen kuin lasinsirut valmisruoassa tai elävien sikojen kalttaaminen. Meille kerrotaan periaatteessa täysin luotettavista lähteistä että Suomessa ei ole lasinsiruja valmisruoassa tai että Suomessa ei ole kaltattu eläviä sikoja, mutta heti samantien saamme kuulla että väitteet olivatkin tuulesta temmattuja ja totuuden vastaisia.

 

Ikävä kyllä ilmastonmuutoksen suhteen ei ole olemassa ketään, joka kertoisi objektiivistä tietoa aiheesta, emme koskaan tule kuulemaan riittävän uskottavista lähteistä mikä on puutaheinää ja mikä ei ja toisaalta hyvin harvalla meistä on edes teoreettista mahdollisuutta arvioida tarinoiden luotettavuutta itse. Meille paasataan suuvaahdossa tiedeyhteisön kollektiivisesta mielipiteestä, mutta paasaajat eivät edes tiedä mikä on tiedeyhteisö saati miten se toimii. Toisaalta tiedeyhteisön sisältäkin pöllähtää välillä esille sellaisia aivopieruja että niitä on vaikea lukea/kuunnella ilman suunnatonta myötähäpeän tunnetta... aivan hiljakkoinhan meille esimerkiksi kerrottiin varsin arvovaltaiselta tiedeyhteisöön kuuluvalta taholta että laskettelurinteiden keinolumetus torjuu kasvihuoneilmiötä.

 

Ympäristön suojelu ei ole huono asia jos sitä tehdään oikein motiivein, mutta nykyinen poliittisesti pyöritetty peli ei toimi oikein ja puhtain motiivein.

[Antti Laukkanen 15]

Eipä mennä sekoittamaan lisää. Ilman pienhiukkaset ovat myös tärkeässä asemassa ilmaston lämpötilan suhteen. Pienhiukkaset toimivat vesihöyryn tiivistymiskeskuksina, ja lisäävät pilvisyyttä. Pilvisyys taas estää maan pinnan lämmön suoraa säteilyä avaruuteen, jolloin pintalämpötila nousee.

 

Pilvisyyden merkitystäkin käsitellään monta kertaa aika mielenkiintoisesti. Tänään on esimerkiksi aika pilvinen päivä. Normaali vesitermostaatti toimii aika kivasti. Vesihöyry ja vähäisemmät kasvihuonekaasut siirtävät maapallon lämpösäteilyä tehokkaasti ylöspäin ja törmätessään muihin kaasuihin edelleen koko ilmamassaan. Adiabaattisen jäähtymisen vuoksi vesi aikaan tiivistyy pilviksi ja tulee sitten sateena takaisin alas. Tiivistyessään kaasu luovuttaa lämpöä ympäriistöönsä (eksoterminen reaktio), joka jatkaa nousuaan ylöspäin ja aikanaan säteilee kohti avaruuksia. Kuten jokainen normaalijärjellä varustettu henkilö havaitsee, pilvisyys estää auringon säteilylämmön vaikutusta maanpintaan, mistä johtuen maan pintalämpötila laskee. Osin toki myös toisinpäin, mutta kyllä tuolla pihalla keskimäärin lämpimämpää aurinkoisella kuin pilvisellä säällä on? Talvella, jolloin auringon säteilylämpö(!) ei riitä lämmittämään maata ja sen yllä killivää ilmakehää, kirkkaat päivät tapaavat tosin olla kylmempiä kuin pilviset.

 

Hiilidioksidi absorboi vesihöyrystä poiketen sangen kapean kaistaleen maapallon ulossäteilemää IR-spekriä ja kuuluu olevan näilläkin pitoisuuksilla sangen kyllästynyt (eri asia kuin turhautunut ) siinä tehtävässään, joten reilumpikaan hiilidioksin lisäys ei mitenkään lineaarisesti sido lisää lämpöä.

 

Mutta ympäristönsuojelu ei sinällään ole pointti. Sen pitäisi olla jokaiselle johonkin rajaan saakka itsestäänselvyys. Hysterian lietsominen ja rahan syytäminen turhuuteen osattominen joutuessa maksajiksi on se ongelma. Turhanaikaiseen hömppään keskittymisen sijasta voitaisiin oikeasti tehdä tästä pallosta parempi paikka asua ja elää.

 

-A-

[Esa Lehtismäki 0]

Miksikäs sitä haarmaansävyistä, kaasumaista, vaikkapa autojen pakoputkista  syöksähtelevää, näkyvää ainetta kutsuttiinkaan? Sitä, jota syntyy hiilivetyjen yhtyessä happeen? Sitä samaa, jota lentokoneet vetelevät perässään?

 

Totta, huonosti ilmaistu. Siis vapautamme vesihöyryä ilmakehään, mutta sillä ei ole vaikutusta ilmakehän vesihöyrypitoisuuteen vesikierron nopeudesta johtuen.

[Antti Laukkanen 15]

Mulle ei oikein mene jakeluun tuo kaikkialla toitotettu vesikierron nopeuden vaikutus. Jos nyt on niin, että esim. kaikesta päästetystä pakokaasusta olennaisesti suurempi osa on vettä kuin hiilidioksidia, niin kyllähän se nyt lisää ilmakehän vesihöyrypitoisuutta ihan siitä huolimatta, että se kiertää nopeammin kuin hiili. Ilmakehässä on kaiken aikaa valtava määrä vesihöyryä, joten sinällään yksittäisen molekyylin merkitys on olematon, mutta kokonaisuuteen lisäys kyllä vaikuttaa. Se, vaikuttaako sekään olennaisesti ilmaston lämpötilaan, on toinen seikka, koska vesitermostaatti toimii hämmentävällä nerokkuudella. Niin kauan kuin maapallolla on meriä sun muita vesistöjä, homma skulaa. Meret ovat myös suurin hiilinielu.

 

-A-

[Guest arttula]

Suurin osa vapautuvasta vesihöyrystä tiivistyy nopeasti vedeksi ihan kastepisteperiaatteella. Meret ovat hyvä hiilinielu, mutta niidenkin raja tulee vastaan. Jo nyt on havaittu merien pH:n alentuntuneen merkkinä liuennesta ylimääräisestä hiilidioksidista (hiilidioksidi + vesi ---> hiilihappoa).

[Esa Lehtismäki 0]

Vettä haihtuu ja sataa koko ajan niin valtavia määriä, että polttoaineiden vesihöyrypäästöillä ei ole käytännön merkitystä. Kyllä se lisää sademäärää ihan pikkuisen, mutta sitä ei voi huomata mistään. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on monta kertaluokkaa pienempi ja sen poistuminen kierrosta on monta kertaluokkaa hitaampaa. Hiilihän poistuu ilmakehästä sitoutumalla kiveen.

[Antti Laukkanen 15]

Suurin osa vapautuvasta vesihöyrystä tiivistyy nopeasti vedeksi ihan kastepisteperiaatteella. Meret ovat hyvä hiilinielu, mutta niidenkin raja tulee vastaan. Jo nyt on havaittu merien pH:n alentuntuneen merkkinä liuennesta ylimääräisestä hiilidioksidista (hiilidioksidi + vesi ---> hiilihappoa).

 

Niinpähän se tiivistyy vesi, mutta siirtää silti lämpöä mennessään niin ilmakehän muihin kaasuihin kuin avaruuteen.

 

Merien happamoitumisesta on taas liikkeellä niin monta teoriaa ettei ole tosikaan. Mitatut muutokset ovat äärimmäisen pieniä (puhutaan taas promillen tuhannesosista), merivesien pH on joka tapauksessa reilusti emäksisen puolella eikä mikään tosielämässä todista sen puolesta, että ihmisen päästämällä hiilidioksilla olisi olennaisesti merkitystä asiaan. Happamuus ja hiilidioksidipitoisuus kun seuraavat lämpötilaa. Olennaisesti enemmän huolissaan tässäkin asiassa olisi syytä olla kaikesta siitä skeidasta, mitä maailman meriin on työnnetty ja tullaan työntämään. Samoin ilmaan tungettujen saasteiden aiheuttamilla happamilla sateilla on jonkinlainen merkityksensä asiaan, kuin myös luonnonilmiöillä - lähinnä tulivuorenpurkauksilla.

 

Ilmakehän ja merten hiilidioksidipitoisuus on joka tapauksessa tolkuttoman paljon alhaisemmalla tasolla kuin silloin, kun siellä sanotaan elämää syntyneen. Aivan minimaalisen pienet muutokset sen paremmin pH:ssa kuin hiilidioksipitoisuudessakaan eivät ole sitä elämää oitis tuhoamassa.

 

-A-

[Guest arttula]

Niinpähän se tiivistyy vesi, mutta siirtää silti lämpöä mennessään niin ilmakehän muihin kaasuihin kuin avaruuteen.

 

Merien happamoitumisesta on taas liikkeellä niin monta teoriaa ettei ole tosikaan. Mitatut muutokset ovat äärimmäisen pieniä (puhutaan taas promillen tuhannesosista), merivesien pH on joka tapauksessa reilusti emäksisen puolella eikä mikään tosielämässä todista sen puolesta, että ihmisen päästämällä hiilidioksilla olisi olennaisesti merkitystä asiaan. Happamuus ja hiilidioksidipitoisuus kun seuraavat lämpötilaa. Olennaisesti enemmän huolissaan tässäkin asiassa olisi syytä olla kaikesta siitä skeidasta, mitä maailman meriin on työnnetty ja tullaan työntämään. Samoin ilmaan tungettujen saasteiden aiheuttamilla happamilla sateilla on jonkinlainen merkityksensä asiaan, kuin myös luonnonilmiöillä - lähinnä tulivuorenpurkauksilla.

 

Ilmakehän ja merten hiilidioksidipitoisuus on joka tapauksessa tolkuttoman paljon alhaisemmalla tasolla kuin silloin, kun siellä sanotaan elämää syntyneen. Aivan minimaalisen pienet muutokset sen paremmin pH:ssa kuin hiilidioksipitoisuudessakaan eivät ole sitä elämää oitis tuhoamassa.

 

-A-

 

Olen aina kuvitellut, että konvektiolla tapahtuva lämmönsiirtymä maapallon pinnalta avaruuteen on lähes merkityksetöntä, ja suurin osa häviää säteilemällä. Mutta kiitos korjauksesta.

 

Meriveden happamoituminen on johtanut jo siihen, että kalkkikuoristen eläinten kuorien kalsiumpitoisuus on laskenut. Eikä siihen ole tarvittu, kuin erittäin pieni pH:n muutos riittävän nopeasti tapahtuneena.