Pekuri

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Mainitsemani pelastaja-apumekaanikot pääsivät kyllä myöhemmin AOK-11:lle lentokoulutukseen.

Ikäänkuin myöhästyneenä kiitoksenosoituksena

[Kari Virtanen 1]

Vielä Pekurista. 30.7.1958 siirtolennettiin kaksi Folland Gnat'ia Englannista Suomeen. Pekuri GN-101:n ja Hietamies GN-102:n. Seuraavana päivänä, 31.7.1958, Pekuri ylitti ensimmäisenä suomalaisena Suomessa äänivallin Luonetjärvellä. Mutta kummalla koneella? GN-101 vai GN-102?

 

Jyrki Laukkasen kirjasta Koelentäminen Ilmavoimissa 1958-1983: "Pekuri nousee GN-101:stä lennettyään lehdistön esittelytilaisuudessa ensi kertaa ääntä nopeammin Suomessa"

[Mika Laakso 698]

Hienoa että saatiin tuohon Gnat-lentoon varmuus! Oliko Laukkasen kirjassa koelentäminen 58-83 mainintaa siitä Mirage IIIC-lennosta? mikä kone?                                                       

[Markku Kanninen 447]

Hienoa että saatiin tuohon Gnat-lentoon varmuus! Oliko Laukkasen kirjassa koelentäminen 58-83 mainintaa siitä Mirage IIIC-lennosta? mikä kone?                                                         

On ja kolme sivua kuvia Miragesta, Pekurista ja Tahvanaisesta...

Markku

[Esa Muikku 118]

Hienoa että saatiin tuohon Gnat-lentoon varmuus! Oliko Laukkasen kirjassa koelentäminen 58-83 mainintaa siitä Mirage IIIC-lennosta? mikä kone?                                                         

 

Lähdekritiikki...

[Mika Laakso 698]

Pekurin lento 31.7.1958, ensimmäinen suomalainen suomessa yli äänennopeuden. Mikä kone? Suomenkielinen Wikipedia sanoo GN-102, englanninkielinen Wikipedia GN-101. Keski-Pohjanmaa lehti 28.8.1958 kertoo että kone oli GN-102. Laukkasen kirja Koelentäminen suomessa 1958-1983 sanoo koneen olevan GN-101?

Olisiko niin että tuo Laukkasen kirjan tieto olisi oikea?

[Markku Kanninen 447]

Pekurin lento 31.7.1958, ensimmäinen suomalainen suomessa yli äänennopeuden. Mikä kone? Suomenkielinen Wikipedia sanoo GN-102, englanninkielinen Wikipedia GN-101. Keski-Pohjanmaa lehti 28.8.1958 kertoo että kone oli GN-102. Laukkasen kirja Koelentäminen suomessa 1958-1983 sanoo koneen olevan GN-101?

Olisiko niin että tuo Laukkasen kirjan tieto olisi oikea?

Hmmm. Tuo Pekurin 31.7 eittelylento oli suunnattu lehdistölle niinpä pläräsin tuossa v.1958 loppuvuoden Ilmailu- ja Lentäjä-lehdet eikä kummassakaan ollut asiasta puolta sanaa! Samoin Suomen ilmailuhistoriallisessa lehdessä ja Feeniksissä on takavuosina ollut juttuja  Gnatista eikä niissäkään oo mainittu kummalla yksilöllä tuo lento tehtiin...

Markku

 

[Kalle Rantanen 64]

Jos on neljä erimielistä lähdettä, niin on jokseenkin mahdotonta päätellä mikä tieto on lopulta oikein. Laukkaseen luottaminen toki houkuttelee, mutta arpapeliähän tämä on tietämättä mitkä ovat missäkin tapauksessa primäärilähteet.

[Raimo Heikkinen 2 474]

On siis kaivettava esille GN-101 ja/tai GN-102 lentokonekirjat. Sieltä se tieto löytyy - alkulähteeltä.

[Antti Lappalainen 160]

On siis kaivettava esille GN-101 ja/tai GN-102 lentokonekirjat. Sieltä se tieto löytyy - alkulähteeltä.

 

Voisin huomenna vilkaista, jos muistan 

[Antti Lappalainen 160]

GN-101 konekirjan mukaan kone meni heti siirtolennon jälkeen huoltoon ja lensi seuraavan kerran koelennon 5.8. GN-102:n kirjaa ei K-SIM:lla ole, mutta aika yksiselitteistähän tuo on.

[Kalle Rantanen 64]

GN-101 konekirjan mukaan kone meni heti siirtolennon jälkeen huoltoon ja lensi seuraavan kerran koelennon 5.8. GN-102:n kirjaa ei K-SIM:lla ole, mutta aika yksiselitteistähän tuo on.

 

Tuo sopii siihen mitä SIHL 3/1999 sanoo: "GN-101:n hydraulinestesäiliö rikkoutui heti alkuun ja lähetettiin tehtaalle. Varaosaa ei ollut, joten kone jäi seisomaan." Tosin artikkelissa mainitaan ensin Pekurin lento, sitten tyyppikoulutuksen alkaminen ja GN-101:n rikkoutuminen, eli tapahtumajärjestys jää avoimeksi. Pekurin käyttämää yksilöä ei mainita, mistä voinee päätellä ettei sitä ollut tiedossa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Mulla on sellainen muistikuva, että hydaulisäiliössä nesteen kupliminen oli se ongelma.

Ihan sama vika kuin Dickin kaputissa.

Ongelma poistettiin asentamalla verkko hydrauliikkasäiliöön. Verkko poisti kuplien muodostumisen .

 

Kannattaa muistaa, että koelennot lennettiin suomessa.

 

Terveisiä Laakson Mikalle ja kiitos kuvista 

[Perttu Karivalo 1]

Palataanpa tähän:

Laukkasen Jyrkin uusimman kirjan "Koelentäminen ilmavoimissa 1918-1957" myötä selvis tuo Pekurin ohjastaman Hunterin tiedot: Hunter F.Mk.6 XE605. Kirjassa on kuva Pekurista poseeraamassa Mystery IVA 2-SD:n vieressä 27.6.1956 lennon jälkeen jolla hän ylitti syöksyssä äänenopeuden. Kirja loppuu vuoteen 1957 joten toivotaan että tuo Mirage IIIC ropleemi selviää seuraavassa osassa...

Markku

 

Lauri Pekurin Ilmavoimien kauppamatkustajana kirjassa hän itse kertoo;

 

"Tehdas oli toimittanut meille Hunter MK.6 koneen ohjekirjan. Tyyppi oli uudempi versio kokeiltavaksi valitusta MK.4 koneesta".

 

Tarkistin Hunter XE605:n tiedot ja se on rakennettu Hunter F.6 koneeksi Hawkerin Kingston-Upon-Thamesin tehtaalla, mutta kuului 100 alkupään koneen sarjaan jossa oli modifioimaton siipi eli siinä ei ollut johtareunan pidennystä. Tämä modifioitiin myöhemmin tähän 100 koneen sarjaan.

 

Hunter XE605, ff 14.06.1956 Frank Bullen. Cen. Fuse C/N 41H-679963. TIs, HAL and A&AEE, Returned to HSA 04.12.1957. Converted to FR.10. No.2 sqdn., ('O'), Gutersloh, 10-02-67. Returned to HSA, 05-71, as G-9-360. Converted to Singapore AF Hunter FR MK 74B (523), d/d 15/08/1972, crashed after take-off from RAF Brawdy 28 Jan 1976.

 

Pekurin lentämän Miragen seriaalia olen myös etsinyt, ja kysyin asiaa Laukkasen Jyrkiltäkin, eikä hänelläkään ole siitä tietoa. Seriaali on koneen sivuvakaajassa, mutta kuvissa siitä ei saa selvää tai se ei näy. Ensimmäinen Mirage IIIC lensi ensilentonsa lokakuussa 1960 ja ensimmäinen kone toimitettiin Ranskan Ilmavoimille heinäkuussa 1961. Palveluskäyttöön se otettiin vasta loppuvuonna. Pekurin kesäkuussa 1961 lentämä Mirage IIIC on siis hyvin alkusarjan kone, tod näköisesi alkusarjan testikoneita.

 

T: Perttu

[Mika Laakso 698]

Hunterin tiedoista kiitokset selvittäjälle! Vielä Pekurin Gnatista, jos GN-101 meni heti siirtolennon jälkeen huoltoon, niin "yliäänikone" täytyi olla sitten GN-102?

[Jukka Siirilä 80]

Ilmailumuseon Pekuri -vitriinissä mainittiin koneenksi mielestäni GN-101

[Antti Lappalainen 160]

Ilmailumuseon Pekuri -vitriinissä mainittiin koneenksi mielestäni GN-101

 

Näin on, valitettavasti menimme itsekin samaan lankaan, ennenkuin tutkimme konekirjan 

[Mika Laakso 698]

Olen kerännyt tuota Lauri Ohukaisen / Pekurin lentämien koneitten listaa. Esim. Brewsteristä / BW-372:sta on jo mapillinen lehtileikettä ym. Mutta BW-372 valmistenumeroa ei löydy mistään? Muutkin valmistenumerot, tunnukset, päivämäärät ym. konetiedot ja täydennykset konelistaan kiinnostaa!

 

LAURI OHUKAINEN / PEKURI

 

-VL VIIMA VI-4 ”Kokko”

-Brewster BW-372 25.6.1942 pakkolasku

-Bf-109 G-6 MT-420 valm.nro 412142 16.6.1944 pudotus

-Folland Gnat Trainer 9.9.1960 Chilbolton, Englanti

-Folland Gnat GN-101 / -102, 31.7.1958 >MACH

-MiG-21 F-13 MG-1 ensimmäisenä suomeen 24.4.1963, MG-32 ensimmäisenä

suomessa >2MACH

-Hawker Hunter F.Mk6 XE605 C/N 41H-679963 20.6.1956 >MACH Dunsfold, Englanti                                                                             

-Mirage IIIC, >2MACH, kesäkuu 1961, Istres, Ranska

-Dassault Mystere IV A 2-SD 27.6.1956 >MACH. Dijon, Ranska

-Fouga Magister proto 06-29, kesäkuu 1956, Mont de Marsan, Ranska

-MiG-15UTI  “51”  1954

-SAAB Draken

-MiG-19

-SAAB 32C Lansen 32901 marraskuu.1957 Ruotsi

-SAAB Safir marraskuu 1957 Ruotsi

-English Electric Lightning

 

Lista ei ole aikajärjestyksessä

 

[Martti Kujansuu 180]

Mutta BW-372 valmistenumeroa ei löydy mistään?

 

BREWSTER BUFFALO - Production listing (reconstructed)

Completed with c/n 39

Intended for US Navy as F2A-1 probably with serial BuA 1424; not delivered

Delivered as type 239 to Finnish AF in New York on 3 February 1940

Shipped on SS Southfolk, departing New York on 7 February 1940

Assembled by Saab at Trollhattan, Sweden and given serial BW-372; first flight date not known

Operated by LeLv 24

W/o 25 June 1942

[Raimo Heikkinen 2 474]

Moi Mika!

 

Listallasi on 16 eri tyyppistä konetta joilla Pekuri on lentänyt. Hesarille antamassaan haastattelussa täyttäessään 60 vuotta, kertoi hän lentäneensä noin 120 eri tyyppisellä koneella. Sinulla on aikamoinen savotta edessäsi kaikkien tyyppien selville saamiseksi. Tietysti jos saisit lentopäiväkirjat käyttöösi... Sitten vielä jokainen koneyksilö, jolla Pekuri on lentänyt, moninkertaistaa konemäärää. Pelkästään FlightForumin sivuilla ei nämä asiat selviä, joutuu tekemään jalkatyötä myös itse. Autan yhdellä: Pekurin (res.ups.opp Ohukainen) ensimmäinen koululento tapahtui Kauhavalla 17.7.1939 lentomestari Pohjanvirran kanssa. Alkeiskoulukoneena oli Letov S 218 A Smolik, tunnukseltaan SM-162.

 

HS:n haastattelussa Pekuri kertoi joidenkin tyyppien jääneen pysyvämmin mieleen: Gloster Game Cock, Brewster Buffalo, Mirage III... Tuo ensimmäinen oli toimituksen tulkinta, eikä siitä tule Pekurille kolmea eri tyyppiä

[Jukka Nisula 2 235]

Juuri näin on asian laita mitä Raimo tuossa edellä kertoo. Lista on todella pitkä... Koitin etsiä jotakin, lähinnä konetyyppejä tuolta Lauri Ohukaisen/Pekurin lentouran alkupäästä 1939-44. Muutama päivämääräkin selvisi kun sattui olemaan sopivasti lähdemateriaalia käsillä. Tässä siis otos niistä konetyypeistä, joilla hän ainakin lensi ilmavoimissa. Mahdollisia tyyppilentoja on varmasti muillakin koneilla, Pekurin lentopäiväkirjat olisivat ainoa mahdollinen keino selvittää kokonaisuus.

 

Ilmasotakoulu, Kauhava 1939-40

 

Letov S 218 Smolik (ensilento SM-162 17.7.1939), mm. lento SM-134 30.8.1939

VL Sääski

VL Viima

VL Tuisku, mm. lento TU-157 12.10.1939

 

Tyrväntö, jäätukikohta, Täydennyslentorykmentti 2, helmikuu 1940

 

Gloster Gamecock

Bristol Bulldog

Aero-Jupiter

Gloster Gauntlet II

Jaktfalken (18.4.1940 Ohukaisen viimeinen lento Tyrväällä)

De Havilland Moth (?)

VL Kotka (?)

 

Lentosotakoulu, Kauhava, Ilmasotalinja, alkoi 7.1.1941

VL Tuisku

Aero-Jupiter

Focke-Wulff Stieglitz

VL Pyry

Gloster Gamecock

Blackburn Ripon

 

Vesivehmaa, kesäkuu 1941

VL Pyry

 

Täydennyslentolaivue 25, Vaasa kesä 1941

 

VL Pyry, mm. lento Pyryllä 18.7.1941

VL Sääski, mm. lento SÄ-138 25.7.1941

VL Tuisku

Gloster Gauntlet II (mahd.lentoja ?)

 

Lentolaivue 30, Hyvinkää

Fokker D.XXI (1.9.1941 tyyppilento)

Lentolaivue 24, Immola

Brewster 239 (tyyppilento syyskuun alussa 1941)

 

Saksa, Werneuchen, helmikuu 1943:

 

Messerschmitt bf 109 E ja G -tyyppilennot

 

Ilmavoittoja seuraavilla koneyksilöillä:

 

BW-354

BW-351

BW-356

BW-352

BW-372

MT-224

MT-205

MT-420

 

Tuonne 1950-luvun listaan voisi vielä huoletta lisätä ainakin De Havilland Vampire, Vampire Trainer, De Havilland Chipmunk, Valmet Tuuli III ja Valmet Vihuri.

 

lähteet: Lauri Pekuri, Hävittäjälentäjä, Täydennyslentorykmentti 25 sotapäiväkirja, Kauhavan Ilmasotakoulun kenttäpäiväkirjan sivuja vuodelta 1939, Suomen Ilmavoimien Historia 11, Hävittäjä-ässät

 

Jukka

 

[Ari Wan 51]

Ei varsinaisesti kuulu tähän aiheeseen, mutta kiinnostaa missä esim. noita Kauhavan kenttäpäiväkirjoja voi selailla?

 

Entä missä ilmavoimien koneiden konekohtaisia päiväkirjoja voi saada nähtäväksi (matkapäiväkirja, teknillinen päiväkirja, millä nimellä nuo kulkevatkin)? Erityisesti kiinnostaa Viima, Pyry, Vihuri, Mersu, Vamppi ja Fuga.

 

AW

[Martti Kujansuu 180]

Entä missä ilmavoimien koneiden konekohtaisia päiväkirjoja voi saada nähtäväksi (matkapäiväkirja, teknillinen päiväkirja, millä nimellä nuo kulkevatkin)?

 

Useimmat Ilmavoimien vanhoista konepäiväkirjoista ovat Kansallisarkistossa Helsingissä, mutta joitakin on myös eri ilmailumuseoiden arkistoissa.

[Jukka Nisula 2 235]

Ei varsinaisesti kuulu tähän aiheeseen, mutta kiinnostaa missä esim. noita Kauhavan kenttäpäiväkirjoja voi selailla?

 

AW

 

Kauhavan kenttäpäiväkirjat ovat myös Kansallisarkistossa nykyään. Tämän vahvisti minulle Lentosotakoulun Killan hallituksen jäsen Osmo Jalovaara. Esim. Killan perinnehuoneessa Kauhavalla tällaista materiaalia ei ole. Vain pieni osa Kansallisarkiston materiaalista on digitaalisessa muodossa, esim eri lentolaivueiden sotapäiväkirjat, ja ne löytyy netistä. Kauhavan kohdalla löytyy vain talvisodan aikaista materiaalia,esim. hakusana "ilmasotakoulu" antaa seuraavat tulokset:

 

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Ilmasotakoulu

 

Sen sijaan hakusana "lentosotakoulu", joksi koulu muuttui 1941, ei anna mitään.

 

Jukka

[Martti Kujansuu 180]

Sen sijaan hakusana "lentosotakoulu", joksi koulu muuttui 1941, ei anna mitään.

 

Kaikki kotirintaman yksiköt eivät ilmeisesti pitäneet sotapäiväkirjaa jatkosodan aikana. Niiden päivittäisestä toiminnasta saa tietoja tutkimalla päiväkäskyjä, -ohjelmia sekä esimerkiksi lentopäiväkirjoja lentoyksiköiden osalta. Lento- ja Ilmasotakoulun lentopäivä- ja starttikirjat sota-ajalta ovat tulonumeroissa T 26274/1-90.