Matematiikan tärkeys liikennelentäjälle?

[Kim Eriksson 0]

Hei.

 

Käyn tällä hetkellä lukiota, haaveenani lukion jälkeen jatkaa koulutusta lentäjäksi. Porin Ilmailuopiston nettisivuilla sanotaan, että tärkeät aineet ovat Englanti, Äidinkieli ja matematiikka. Äidinkieli ja Englanti sujuvat hyvin, mutta pitkä matematiikka ei. (molemmista kursseista hylätty, tässä juuri opiskelen uusintaan, mukavasti juuri joulun alla) Olenkin ajatellut vaihtavani lyhyeen matikkaan, mutta onko pitkästä matikasta oikeasti hyötyä lentäjän ammatissa, eli mihin matikkaa yleisesti tarvitaan lentäjän ammatissa?

 

Entäpä rokottaako lyhyt matikka mahkujani päästä esimerkiksi porin ilmailuopistoon?

[Mikko Suomela 7]

Tästä oli joskus syksyllä juttua ja muistaakseni lyhyt ei suoraan kieltänyt pääsyä, pitkä muistaakseni vain helpotti. Joku voisi tarkentaa? Pohdiskelen itse samaa. Ei hylättyjä mutta ekasta kurssista 6 ja toisesta 5 ei kauheasti lohduta...

[Arto Virtanen 15]

Ennemminkin niin päin, että jos pärjää pitkässä matematiikassa, niin todennäköisesti paremmin pärjää soveltuvuuskokeissa joissa testataan matemaattista lahjakkuutta.

[Jukka Palander 0]

Veikkaan, että motivaatio on suurin mittari.

[Marko Pesonen 0]

Voin luvata, ettei pelkällä motivaatiolla soveltuvuustesteistä pääse jatkoon.

Motivaatio voi ratkaista haastatteluissa, jos samalla viivalla on kaksi henkilöä joista toisella ei ole motivaatiota ja toisella on.

Väärä vastaus haastatteluissakin voi katkaista tien, vaikka kuinka olisi motivaatiota.

 

Nimim. "vierestä seurannut"

[Joel Ahonen 0]

Lyhyellä matikalla pärjää kyllä työssä aivan varmasti, mutta kumpi painaa sitten hakuvaiheessa enemmän vaakakupissa, hyvin käyty lyhyt matikka vai penkin alle mennyt pitkä...

 

Veikkaan, että motivaatio on suurin mittari.

Motivaatio on toki oleellisessa osassa, se nyt ei valitettavasti vaan taida nostaa koulutodistusten keskiarvoa.

[Jukka Palander 0]

Voin luvata, ettei pelkällä motivaatiolla soveltuvuustesteistä pääse jatkoon.

Motivaatio voi ratkaista haastatteluissa, jos samalla viivalla on kaksi henkilöä joista toisella ei ole motivaatiota ja toisella on.

Väärä vastaus haastatteluissakin voi katkaista tien, vaikka kuinka olisi motivaatiota.

 

Nimim. "vierestä seurannut"

 

Juurikin niin, mutta lähinnä tarkoitin tällä sitä, että tuskinpa sillä on väliä luetko lyhyttä, keskipitkää vai pitkää matematiikkaa vaan monet muutkin asiat painaa vaakakupissa melko paljon.

[Guest rsuomi]

Pääsykokeissa varmaan tärkeä, mutta muistaakseni "Viimeinen Kotka" kirjassa, mainittiin, että Hans Wind reputti matematiikan kokeessa.

 

Tunnetusti oli kuitenkin etevä lentäjä.

 

risto suomi

[Sami Virkkula 0]

Jos ihminen tykkää aivojumpasta niin onko lentokoneen ohjaamo se oikea paikka jossa jokaisen asian tekotapa on ennalta tarkkaan määritelty?

[Juha Kallioinen 2]

En yhtään ihmettele sitä että ilmailuopisto listaa matematiikan yhtenä tärkeänä aineena.

 

Matematiikka on erittäin tärkeä osa-alue ei pelkästään ilmailussa vaan henkilön päivittäisissä toimissakin. Ohjaamotyöskentely on mennyt ja menossa enemmän monitoroinnin suuntaan, mutta erityisesti siinä osassa on hyvä, jos pystyy muodostamaan päässään edes jotenkin järkevät odotusarvot sille mitä mittariston tai laskimen pitäisi monitoroijalle kertoa.

 

Aerodynamiikan opettelu voi myös olla hankalaa, jos perusmatematiikka ja fysiikka eivät ole kohtuullisesti hallussa. En ole tosin ATPL tason aeromystiikkaa opiskellut, joten en tiedä kuinka vaativaa se on.

 

t. Juha

[Santeri Saikkonen 0]

Mites tuo kemia, jos lentäjäksi haluaa? Onkos kuinka vaikuttava aine?

 

nimim. ei oikeen hallussa

[Jukka Palander 0]

Mites tuo kemia, jos lentäjäksi haluaa? Onkos kuinka vaikuttava aine?

 

nimim. ei oikeen hallussa

 

On on! Kannattaa tietää kuinka tehdään lasikupissa salmiakkia.  Myöskään ei ole pahitteeksi jos tiedät kuinka ketut lisääntyvät... 

[O-P Pietila 1]

Gimli Glider dokkarissa tuli matematiikan tärkeys esille, kun perämies teki lennosta laskelman kuinka pitkälle päästään

(muistaakseni lennonjohdolta saadun sijainnin + korkeuden ja nopeuden avulla). Stressitilanteissa näiden sujuminen ja nopeus ratkaisivat osaltaan

päätöksen vaihtaa vielä kenttää loppuvaiheessa, koska alkuperäiselle varalaskupaikalle ei oltaisi jäljellä olevilla höyryillä päästy.

 

http://www.youtube.com/watch?v=CaHtgpJv9e8

[Peter Lord 187]

Mites tuo kemia, jos lentäjäksi haluaa? Onkos kuinka vaikuttava aine?

 

nimim. ei oikeen hallussa

 

Tunsin vuosien saatossa useammankin PPL-open Malmilta, joilla kaikilla näkyi kemia olevan hyvin ... ehh... hallussa. Että joo, tärkeätä. Erityisesti orgaaninen kemia sieltä pitkien hiilivetyjen puolelta. 

Jos vaikka jäätää niin lentokone tarvitsee compoundia. mahdollisesti myös pilotti. Ja vaikkei jäätäisikään.

On se sen verrran vaikuttavaa ainetta, sano.

 

Peter

 

PS Ja "epäselvissä tapauksissa katsotaan yön vallitsevan"

[Olli Hänninen 14]

Matematiikan ymmärtämistä tarvitaan jokaisella teknisellä alalla miksei siis myös lentäjän ammatissa. Lähinnähän lentäjällä matematiikan vaatimus korostuu aeromystiikan ymmärtämisessä ja suoritusarvolaskelmissa, jotka tosin nykyisin tehdään tietotekniikkaa apuna käyttäen. Pääsykokeissa myös hyvä matematiikan taso nousee suureksi eduksi, joten lue vain sitä pitkää matikkaa(enkä tarkoita sitä kalaa). Lisäksi fysiikka on tärkeä. Kemian opiskelun voi jättää sitten sinne vapaa-ajalle 

[Sami Virkkula 0]

Kemian opiskelun voi jättää sitten sinne vapaa-ajalle 

 

No ei sitä oikein voi, vai millä perusteella vesibensat arvioidan?

[Tommi Kaukonen 5]

Jaa, vaikea sanoa kun en ole liikennelentäjä. Äidinkielellä ja englannilla varmaan haetaa kommunikointikykyä. Matematiikan vaatimus kuvastanee loogisten ongelmien käsittelykykyä. Sen lienee  hyvä ominaisuus ammattilentäjän hommassa, tiettyyn rajaan asti. Tuskin pitkän matikan diffrentiaali-integraalilakennasta on hyötyä, mutta kyky käsitellä monimutkaisi, ei aina välittömiä, aistein havaittavia asioita on varmaan  hyvä juttu. Luulisi lyhyenkin matikan riittävän, hyvin suoritettuna. Nim. lyhyen matikan kirjoittanut harrasteilmailija

[Olli Vainio 3]

Kyllä niitä liikennelentäjiä on joilla on lukion lyhyestä matematiikasta niitä vähän heikompiakin numeroita. Ei se ole mikään tarve osata lyhyttäkään täydellisesti, saati pitkää. Ne laskut mitä käytännössä tarvii, oppii jo ylläasteella.

 

Se tietty, että mitä koulut haluaa nähdä hakijoilta ja mitä käytännössä tarvii voi olla asia erikseen. Käytännössä kuitenkin hyvinkin perustason matematiikalla pärjää varmasti.

[Osmo Jalovaara 188]

Ei lentäjän ammatissa juurikaan varsinaista matematiikkaa tarvita. Trigonometriaa vähän sekä perusaritmetiikkaa, mutta jälkimmäistäkin lähinnä päässälaskutaidon muodossa. Tosin tämänkin tarve on vähentynyt automatiikan ja tietokoneiden hoitaessa suurimman osan tehtävistä, mutta kyky arvioida suuruusluokkia on hyvä olemassa. Omasta mielestäni lentomääräykset byrokraattisine kielenkäyttöineen ovat olleet vaikein opittava.

Viipurissa oli 1920-luvulla ankara katsastusmies, joka helposti hylkäsi ajokokelaita. Kerran hän oli jälleen hylännyt erään, mutta sitten muisti, että kokelas oli ollut kokeessa jo aikaisemminkin ja varsin monesti. Katsastusmies kysyikin, monettako kertaa kokelas oli yrittämässä korttia."Tämä oli 23:s kerta" kuului vastaus. "Miksi ihmeessä te yritätte korttia, kun se ilmeisesti on teille lähes mahdotonta?" kysyi katsastusmies. "Niin, kun minä haluaisin ryhtyä vuokra-autonkuljettajaksi", ilmoitti kokelas. Katsastusmies katsoi häntä pitkään ja arvioivasti ja lausui sitten:"Kuulkaa, kyllä minä suosittelisin teille jotakin käytännön alaa!"

 

ÖJ

[Kim Eriksson 0]

Kiitos kaikille hyvistä vastauksista! 

 

 

 

Ei sillä, että kannattaisi silti matematiikkaa koulussa väheksyä. Itseäni harmittaa etten ole matemaattisesti niin lahjakas, että olisin pitkän matematiikan kyennyt kunnialla lukemaan ja suorittamaan. Ja SIO ei tosiaan ole ainut tapa päästä taivaalle ammattilentäjäksi

Näinhän se minullakin, intoa olisi kyllä ja jos vain osaisin, suorittaisin pitkän matematiikan.. Mutta selvästikkin vaatii minulta aivan liikaa ponnisteluja, jotta saisin aina läksyt tehtyä (tietenkin aina vaativampia, kuin tunnilla käydyt, ja yleensä aika soveltavia laskuja). Pari kertaa näin olen koittanut, ja sain kaikki läksyt 19-20 välillä valmiiksi, kun kolmelta aloitin... Ja kun tuota matematiikkaa on kolme kertaa viikossa, niin mielestäni on vähän turhan paljon vapaa-aikaani tuhlattuna siihen, että ehkä hyödyn asiasta.

 

Tuntuu kaikenkaikkiaan niin vaikialta se, että luulen jättäväni pitkän matikan kesken tällä hetkellä menossa olevan kurssin jälkeen. Tällöin myös pitkä matikka edennyt samaan tilanteeseen, kuin lyhyt meidän lukiossamme (lyhyt kävi 2. asteen yhtälön ekassa kurssissa, kun me käymme sen kolmannessa kurssissa). Tällöin ei jäisi mitään itseopeteltavaa, ja voi vaihtaa suoraa lyhyeeseen.

[Juha Lampi 270]

Yhtenä matikanopiskeluvinkkinä voisin antaa seuraavan, jota käytin kaukaisessasi lukiolaisuusvaiheessani: yksinkertaisesti selasin oppikirjan läpi heti, kun sen olin käteen saanut! En välttämättä yrittänyt oppia tai edes ymmärtää kaikkia tulevia asioita, kunhan vain sain jonkinlaisen aavistuksen niistä. Behold! Kun ne asiat oikeasti tulivat opittaviksi, minulla oli tyhjää parempi tartuntapohja tiedolle. Tällä systeemillä avittaen nostin alimmillaan kutosessa lojuneen numeroni päättötodistuksen kymppiin. Myös muiden aineiden kohdalla huomasin, että ennakoiva niskalenkin otto opittavasta on tällaiselle haaveilevalle vetelykselle se pienimmän riesan tie kerätä kiitettäviä 

[Jaakko Rissanen 53]

Asiat kannattaa myös oikeasti yrittää oppia, eikä vain tunkea niitä sinne lyhytaikaismuistiin kuten allekirjoittanut taisi aikanaan tehdä. No, päätötodistuksessahan komeilee kaikkien kurssien keskiarvo, mutta totuus omista "taidoista" näkyy sitten ennemminkin ylioppilaskokeen tuloksesta. Onneksi ilmailualalla katsotaan yleensä parempaa noista kahdesta, joten päättötodistuksen kanssa ei ole mitään hävettävää! Mua vain harmitti (varsinkin viimeisen kevätjuhlan jälkeen) suunnattomasti hieman hutiloiden käyty pitkä matematiikka, joka olisi ollut varsin mahdollinen opittava ja oikeasti osattavakin kokonaisuus. Suoraan sanottuna aineesta ei kuitenkaan sinänsä ole ollut tähän mennessä mitään hyötyä. Uskoisin päättelykykyni olevan samalla tasolla myös lyhyen matikan jälkeen.