Järkkärin käyttö pakkasessa

[Tumi Hämäläinen 716]

Minkälaisissa miinusasteissa järkkäriä (mulla esim. Canon 550D) on järkevä vielä käyttää? Meinaan, ettei kone laukea ja takuut raukea.

 

Ja onko jotain mitä kannattaa huomioida ennen kuin astelee umpihankeen parinkympin miinusgraadissa kameran kanssa? Siis muuta kuin vaatetus. Ymmärisitte? Näsäviisaita ei kaivata.

[Mikko Maliniemi 5]

En ole säälinyt. On kuvattu alle -30C lämpötiloissakin, eikä ne siitä ole mennyt moksiskaan. Tai no, akut on aika huonoja kestämään noita kylmiä ilmoja ja on joskus alkanut peilikoneiston "rasvatkin" jäykistymään. Mutta siinä vaiheessa kun noin käy, alkaa olla jo itsekin valmis lämpimämpään paikkaan...

 

Sanovat, että pitäisi tasata lämpöä, kun tullaan takaisin lämpimään. Eli pitää kamera esim. suljetussa laukussa kunnes lämpö on tasaantunut, ettei kondensoituisi kosteutta sinne vekottimeen. Minä en ole ollut tuon kanssa liian hysteerinen (lue. en ole koskaan välittänyt moisesta) ja olen säästynyt ongelmilta. Ehkä olen ollut onnekas... Tästä aiheesta on ollut puhetta ennenkin. Eikä muistaakseni edes välttämättä hirveän kauan takaperin. Nyt en vain pikaisella etsinnällä löytänyt sitä ketjua...

[Aarni Lehto 0]

Tumi,

 

Olen Mikon tavoin kuvannut kamerallani (400D) ääriolosuhteissa. alhaisin lähmötila oli viime maaliskuussa Savukoskella kun kuvasin revontulia -42'c pakkasessa. Akku kesti täydestä täysin tyhjään vain minuutteja, mutta muuten toimi moitteettomasti

 

Aarni

[Juha Klemettinen 28]

Aluksikin: kamera on työkalu, ei kruununjalokivi. Tällä asenteella pääsee jo pitkälle.

 

Olen kuvannut omalla 30D:llä (ja sitä ennen 350D ja parilla filmirungolla) reippaasti yli 20 asteen pakkasessa. Useinkin on käynyt niin, että kamera alkaa selkeästi hidastumaan, mutta toimii silti. Käytännössä kuvaajan suorituskyky on loppunut ennen kameraa  .

 

Akut ovat tietysti ensimmäiset jotka hyytyvät kylmässä. Jos joutuu oleilemaan pitkään kylmässä, voi akut laittaa vaikka takin povitaskuun ja lyödä kiinni kameraan vasta kun alkaa kuvaamaan. Muoviosia ei tietenkään kannata kolautella mihinkään kovassa pakkasessa. Ja kun menee sisälle ei kannata lämmittää kameraa hiustenkuivaajalla, vaan antaa lämpötilojen tasaantua rauhassa. Itse annan kameran olla rauhassa laukussa lämpenemässä.

Juha

[Jarmo Kempas 0]

On kaksi eri asiaa käynnistää kylmettynyt kamera tai ottaa lämmin kamera esiin pakkasessa.

 

Kamera itse tuottaa hukkalämpöä, joka hidastaa jäähtymistä. Jos kone on valmiiksi kohmettunut, se ei välttämättä tule tolkkuihinsa. Tavalliset kuluttajahintaiset järkkärit ovat tarkoitettu toimimaan vain (esimerkiksi Canon 550) kun käyttöympäristö on 0–40 °C ja ilmankosteus enintään 85 %.

 

Kylmästä on myös hyötyä. Se pienentää kennon kohinaa.

 

jk

 

 

[Ilkka Portti 87]

Kylmästä on myös hyötyä. Se pienentää kennon kohinaa.

 

jk

 

Hmmm.. mielenkiintoista. Mihin tämä perustuu?

[Jussi Seppälä 1]

Hmmm.. mielenkiintoista. Mihin tämä perustuu?

 

En jaksa kaivella tieteellistä selitystä mutta kyllä Google kertoo. Kaikkea muuta hauskaa aiheeseen liittyen myös: http://www.aznightsky.com/Coldbox.htm

 

EDIT: Löytyykin melkoinen määrä foorumeita ja sivuja, jotka käsittelevät nimenomaan järkkärin jäähdytystä kohinan vähentämiseksi. Erityisen yleistä tuo näyttää olevan tähti- ja avaruuskuvaajien keskuudessa.

[Mikko Tuomi 416]

Noiden isojen kameroiden kennojahan jäähdytetään nestemäisellä typellä ja sen semmoisilla, juurikin kohinan vähentämiseksi.

 

[Jani Viipuri 0]

300D, 400D, 40D ja 7D kameroilla olen räpsinyt -20 ja yli kelissä.

Ikuna ei mitään ongelmaa ole vielä ollut, sisälle tullessa kyllä jätän kameran laukkuun tasaantumaan, kortin toki nappaan heti pois.

Lisäakkua olen yleensä pitänyt housujen taskussa, pysyy edes hieman lämpimänä.

 

Oma suosikkilinkki aihetta sivuten (myös kakkossivun video)

http://canonfieldreviews.com/7d-1-weather-sealing/

[Jarmo Kempas 0]

300D, 400D, 40D ja 7D kameroilla olen räpsinyt -20 ja yli kelissä.

 

Mikä on mahtanut olla kameran lämpötila?

 

jk

[Toni Heikkinen 21]

Kävin just n:10 minuuttia kuvailemassa 40D:llä -30 pakkasessa.  Hyvinhän tuo toimi.   

 

Eikähän se varmaan kerkiä nuin lyhyessä ajassa kylmettyä edes..

[Jani Viipuri 0]

Mikä on mahtanut olla kameran lämpötila?

 

jk

Parhaimmillaan 2-3 tuntia ulkona (-20 astetta siis) ja kamera kaulassa koko ajan, eli ihan tarpeeksi viilee vekotin =)

[Mikko Maliniemi 5]

Samoin olen minäkin pariin kertaan pitänyt kameraa yhteen putkeen alle -20C lämpötilassa koko päivän (+7h vähintään). Lämpimin paikka, missä kamera on käynyt, oli reppu, joka tuskin on oleellisesti ulkopuolta lämpimämpi...  Pitää vain varoa hönkimästä etsimeen, tai linsseihin. Sitä jäähuurua ei oikein kehtaisi ruveta skabailemaan

 

LCD-näyttö saattaa hidastua, tai jopa lakata toimimasta, kun riittävän kylmäksi kamera pääsee. Mutta ainakin mulla kun on noin käynyt, on se kyllä toennut entiselleen sitten lämpimässä...

[Jarmo Kempas 0]

Kameran jäähtymisen kannalta oleellista on kuinka usein ja kauan sen käyttösähköt ovat kytkettyinä. Elektroniikan hukkalämpö tavallisissa järkkäreissä on luokkaa 1 - 2 Wattia. Tuo lämmönlähde on kameran sisällä ja se lämpö ei heti karkaa taivaan tuuliin koska myös elektroniikkaa ympäröivä ilma lämpiää. Jäähtymistä tehostaa objektiivien vaihto kylmässä. Oma juttunsa on myös akkujen jäähtyminen. Vaikka reppu tuntuu olevan vain vähäinen suoja, estää sekin osaltaan ilman vaihtumisen kameran ympärilläja siten hidstaa jäähtymistä.

 

Jos noista 20 tai 30 asteen pakkasista haluaa tehdä tiedettä, kameran voi jättää yöksi vaikka pakastimeen ilman sähköjä ja kokeilla perusteellisen jäähtymisen jälkeen kuinka kone käynnistyy. Hyytyviä paikkoja ovat itse prosessorit, muistit ja  A/D muuntimet. Kenno sinänsä toimii yleensä kylmässä. Mukana voi jäähdyttää vaikka yhden akkupaketin. Jos kamera ei käynnisty niin sitten toinen satsi lämpimiä akkuja peliin ja tekemään testi uudelleen.

 

Mekaniikasta kohmettuu peilikoneisto ja verhosuljin. Sulkimeen voi tulla ykkös ja kakkos verhoillemyös toisistaan poikkeava liikenopeus. Jos kamera toimii muuten niin verhojen nopeusero näkyy valotuksen epätasaisuutena kuvan eri laidoissa. Vanhat mekaaniset Canonit olivat erityisen herkkiä verhojen nopeusvirheille. Kakkosverho sai ykkösen kiinni ennen kuin se oli ehtinyt pyyhkäistä koko kuva-alan yli. Seurauksena oli kuvan valotuksen muuttuminen lineaari gradientin tyylisesti.

 

Autofokus on myös yksi osa kokonaisuutta. Se saattaa takerrella kunnolla kylmetyttyään. Toimiessaan sekin lämpiää tarkennusmoottorin hukkalämmöllä.

 

Noiden seikkojen takia laitteiden ilmoitetut käyttölämpötilarajat ovat nollan kieppeissä, Canonilla 0–40 °C ja ilmankosteus enintään 85 %. Käyttölämpötila ei siis ole sama kuin kuvaushetkellä ulkoilman lämpötila.

 

jk

[Jari Alanko 0]

Tsiisus

[Jussi Seppälä 1]

Johan oli! 

 

Joku minua viisaampi voisi vielä selittää kansantajuisesti miksi kenno kohisee kylmänä vähemmän.

[Jari Mäensivu 1]

Mikä on mahtanut olla kameran lämpötila?

 

jk

 

Toivottavasti Canon kehittelee jonkun esijäähdytetyn kameran, josta voi säätää sen lämpötilan vastaamaan ulkolämpötilaa .. meillä kun ei oo pakkasessa tilaa kameralle ennenkun  joskus keväällä, sitten kun marjat on syöty  :laugh:

 

[Janne Saarijärvi 0]

Johan oli! 

 

Joku minua viisaampi voisi vielä selittää kansantajuisesti miksi kenno kohisee kylmänä vähemmän.

 

Koska sen vuotovirrat ovat kylmänä pienempiä, ja vuotovirran elektronit tulkitaan virhellisesti fotoneiksi... Vaikea selittää ihan kansantajuisesti. Kuitenkin ihan samaa perusfysiikkaa, jonka avulla saadaan nestemäisellä typellä jäähdytetty prosessori kellottumaan paljon korkeammalle kuin huoneenlämpötilan yläpuolella oleva (ilma-/vesijäähy). Lämpötilan noustessa vuotovirrat kasvavat, jolloin prosessori, tai kuvakenno, alkaa tulkitsemaan vääriin signaaleja, koska vuotovirrat "sotkevat" signaalit, ja taas toisaalta lisäävät lämmöntuottoa, joka taas pahentaa tilannetta entisestään...  Suurin piirtein noin, tekusta on kohta jo 20 vuotta, eikä sielläkään suoranaisesti tälläisiä, lähinnä puolijohdefysiikkaa olevia asioita käsitelty ollenkaan, ainakaan käytännöllisellä tasolla..

 

Lisää vaikkapa:

http://www.wisegeek.com/what-is-leakage-current.htm

[Jussi Seppälä 1]

Koska sen vuotovirrat ovat kylmänä pienempiä, ja vuotovirran elektronit tulkitaan virhellisesti fotoneiksi... Vaikea selittää ihan kansantajuisesti. Kuitenkin ihan samaa perusfysiikkaa, jonka avulla saadaan nestemäisellä typellä jäähdytetty prosessori kellottumaan paljon korkeammalle kuin huoneenlämpötilan yläpuolella oleva (ilma-/vesijäähy). Lämpötilan noustessa vuotovirrat kasvavat, jolloin prosessori, tai kuvakenno, alkaa tulkitsemaan vääriin signaaleja, koska vuotovirrat "sotkevat" signaalit, ja taas toisaalta lisäävät lämmöntuottoa, joka taas pahentaa tilannetta entisestään...  Suurin piirtein noin, tekusta on kohta jo 20 vuotta, eikä sielläkään suoranaisesti tälläisiä, lähinnä puolijohdefysiikkaa olevia asioita käsitelty ollenkaan, ainakaan käytännöllisellä tasolla..

 

Lisää vaikkapa:

http://www.wisegeek.com/what-is-leakage-current.htm

 

Oli se sentään jo kotimaisella selitetty, eikä yhtään hullummin.