Short lentoveneiden liikenne Itäiseen Afrikkaan

[Timo Partanen 204]

Short S.23, C Class Empire lentoveneet oli suunniteltu pitkän matkan matkustajakäyttöön Brittiläisen imperiumin Englanti-keskeisillä lentoreiteillä. Koneita käytettiin reiteillä jotka ulottuivat Englannista Australiaan ja eteläiseen Afrikkaan. Afrikan reitti (1937-1950) alkoi Southamptonista Englannin etelärannikolta Marseillesiin Ranskaan, Roomaan, Brindisiin (Italian Apuliassa), Ateenaan, Alexandriaan ja  Kairoon. Sieltä reitti seuraili Niiliä Luxoriin, Asuuaniin, Khratumiin (Sudanissa), Juban, Laropin kautta Kampalaan Ugandassa. Kisumun kautta lennettiin Intian valtamerelle ja sieltä rannikkoa myötäillen Durbaniin.

 

Koneissa oli neljä  Bristol Pegasus tähtimoottoria jota koneen alkuvaiheissa tuottivat 900 hp. Koneiden hyötykuorma oli 3,5 tonnia ja ne kuljettivat 24 matkustajaa. Koneita rakeennettiin Imperial Airwaysi:lle yhteensä  25 ja Qantasille kuusi.  Sodan sytyttyä Short Brothers kehittivät suuresti S23 mallin pohjalta Short Sunderland lentoveneen, jossa rungon korkeutta kasvatettiin ja koneen range kasvatettiin lähes mielikuvituksellisiin mittoihin. Kerrotaan, että Sunderlandien partioinnit Atlantilla kestivät jopa yli 12 tuntia.

 

Koneesta tehtiin Atlantin lentoja varten sellainen variantti, jonka selkään asennettiin toinen sellainen lentovene, joka ei täydessä polttoainekuormassa olisi itse kyennyt nousemaan ilmaan. Ajatuksena oli siis kilpailla Boeingin lentoveneiden kanssa Atlantin reitillä, mutta tulokset jäivät varsin laihoiksi. Filmiä koneista, lentoonlähdöstä ja koneiden irrotuksesta lennossa löytyy oheisesta osoitteesta.

 

 

Graham Costerin kirja Corsairville (Penguin Books, 2000. ISBN 0-140-25348-3) kertoo erittäin mielenkiintoisen tarinan Short Empire S23 lentoveneestä nimeltä Corsair, joka sen sijaan, että olisi noudattanut alkuperäistä reittiä, 14.3. 1939 eksyi Belgian Kongoon ja laskeutui polttoaineen loputtua pienelle Dungu-joelle. Eksymisen pääsyynä lienee olut se, että koneen lähtiessä Kisumusta, oli siihen vaihdettu radiokompassi, joka oli erehdyksessä asennettu väärin päin. Kompassin napaisuus oli siis sekoitettu, ja se näytti siten 180 astetta väärin. Kone laskeutui polttoaineen loppuessa pienelle joen pätkälle, joka onneksi oli kuitenkin niin pitkä, että kone säilyi laskeutumisessa lähes vaurioitumattomana.  Kirja kuvaa laajasti koneen pelastusoperaatiota ja lentoveneitä yleisessä mielessä. Niin, ja kirja nimi tulee siitä, että koneen pelastusoperaatiota varten rakennettiin viidakkoon kaupunki, jolle annettiin nimi pelastettavan koneen mukaan. Se on kuulemma vieläkin olemassa…

 

Short S.45 Solent oli ylätasoinen alumiinirakenteinen lentovene, jonka peruskonsepti oli samantyyppinen kuin Empiressä ja Sunderlandissa. Siinä oli aluksi neljä Bristol Hercules tähtimoottoria, mutta ne korvattiin myöhemmin Bristol centaurus moottoreilla.  Koneessa oli tilaa 34 matkustajalle ja 7 miehistön jäsenelle. Vuosien 1948 ja 1950 välisenä aikana koneella lennettiin kolmasti viikossa Itä-Afrikan reittiä, jossa matka-aika Southamptonista Johannesburgiin oli neljä päivää, yöpymiset mukaan lukien.

 

Otin oheiset kuvat Lake Naivashan rannalla olevasta terminaalista, joka palveli aikanaan Nairobin lentoasemana, vai pitäisikö sano lentosatamana. Järven vesi on laskenut ja laituri on nykyisin kuivalla maalla, jopa veden korkeuden ilmaisin on kuivilla. Siellä käydessä ylitse lensi sattumalta An 225, maailman ainoa yksilö, josta kuva myös ohessa. Sinänsä hauskaa, että Saksassa Technik Museum Speyerissä käväisin venäläisessä Buran avaruussukkulassa (siis käväisin sellaisella rampilla, joka vie vierailijat laitteen sisälle ilman, että varsinaisesti kävellään laitteen tasoilla) jonka lentokokeita varten kyseinen yksilö modifioitiin An 124:stä.

 

Stephen Millsin kirja Dreams, Schemes & Flying Machines, 100 years of flight East Africa sisältää monta sivua kuvia sekä Short C23, että Short C45 koneista, ja se on todella hyvä lähde aiheeseen tarkempaan tutustumiseen. ISBN 9966-7094-2-8. Lisää kuvia koneista ja niiden historiasta löytyy myös täältä:

 

http://search.museum.vic.gov.au/collections/themes/3671/short-empire-c-class-flying-boat

 

http://www.britishairways.com/travel/history-1930-1939/public/en_gb

 

http://www.airwaveyachts.com.au/Aircraft/c_class.html

 

http://www.century-of-flight.net/Aviation%20history/coming%20of%20age/flying%20boats/Short%20S-23%20Empire.htm

 

http://www.century-of-flight.net/Aviation%20history/coming%20of%20age/imperial%20airways.htm

 

 

Short C23 Centaurus

[ attachment removed / expired ]

 

Short C23 Corsair, eli se yksilö joka teki pakkolaskun ja pelastettiin Kongosta

[ attachment removed / expired ]

 

Short Solent

[ attachment removed / expired ]

 

Short Solentin sisäkuva

[ attachment removed / expired ]

 

Short Solent, City of London

[ attachment removed / expired ]

 

Naivasha Country Club, eli entinen lentoasematerminaali Lake Naivashalla

[ attachment removed / expired ]

 

Lake Naivasha

[ attachment removed / expired ]

 

Antonov An 225

[ attachment removed / expired ]

 

[Timo Partanen 204]

Jäi tuosta viestistä kirjoittamatta ajatuksia/kysymyksiä vesikoneiden määritelmistä. Toivoisin viisaammilta kommentteja siitä, että voisiko vesikoneen määritellä siten, että lentovene on sellainen laite, jonka runko on muotoiltu veneenomaisesti siten, että se kantaa vedessä koko laitteen kuorman ja mahdollistaa samalla irtoamisen vedestä. Lentoveneen esimerkkinä toimisi siis esim Short C23 tai Catalina.

 

Kellukekone olisi sitten ilmeisesti sellainen lentolaite, johon on asennettu kellukkeet, jotka kantavat koneen massan vedessä ja mahdollistavat siten lentoonlähdön ja laskeutumisen, esimerkkinä voisi mainita esim KIngfisherin tai Junkers 52:n tai Cessna 180:n kellukkeilla.

 

Onko sellaisella koneella joka pystyyy laskeutumaan sekä veteen, että maalle jotain omaa luonnehdintaa? Tällaisesta esimerkkinä voisi olla esimerkikisi PBY Catalina??

 

Timo

[Topi Falkenberg 406]

 

Onko sellaisella koneella joka pystyyy laskeutumaan sekä veteen, että maalle jotain omaa luonnehdintaa? Tällaisesta esimerkkinä voisi olla esimerkikisi PBY Catalina??

 

Timo

 

Oikein päättelit. Ja Wiki tietää luonnehdinnan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Amfibiolentokone

 

topi

[Jaakko Kuusisto 3]

Jäi tuosta viestistä kirjoittamatta ajatuksia/kysymyksiä vesikoneiden määritelmistä. Toivoisin viisaammilta kommentteja siitä, että voisiko vesikoneen määritellä siten, että lentovene on sellainen laite, jonka runko on muotoiltu veneenomaisesti siten, että se kantaa vedessä koko laitteen kuorman ja mahdollistaa samalla irtoamisen vedestä. Lentoveneen esimerkkinä toimisi siis esim Short C23 tai Catalina. Catalina on amfibiokone

Kellukekone on sitten ilmeisesti sellainen lentolaite, johon on asennettu kellukkeet, jotka kantavat koneen massan vedessä ja mahdollistavat siten lentoonlähdön ja laskeutumisen, esimerkkinä voisi mainita esim KIngfisherin tai Junkers 52:n tai Cessna 180:n kellukkeilla. Jos pyörät ovat  mukana,on se pyöräkellukekone

Onko sellaisella koneella joka pystyyy laskeutumaan sekä veteen, että maalle jotain omaa luonnehdintaa? Tällaisesta esimerkkinä voisi olla esimerkikisi PBY Catalina?? Amfibiokone

Timo

hyvää joulua ja täsmennykseni on punaisella.

jaska

[Timo Partanen 204]

Niinpä, tietenkin, how silly of me...

 

Enpä ajatellut kovin syvällisesti, kun laitoin Catalinan sekä lentoveneiden, että amfibiokoneiden edustajaksi. Ilmeisesti ajattelin lähinnä Catalinan rungon muotoilua ja sen veneenomaisuutta. Pyöräthän siinä on, varmaankin kaikissa versioissa - en ainakaan heti muista kuvaa Catalinasta ilman maakentille laskeutumisen mahdollistavia telineitä.

 

Useita vuosia sitten Catalina käväisi Malmillakin palonsammutusominaisuuksia esittelemässä. Kone pörräsi Espoon päällä ja esitteli ominaisuuksiaan Palo-opiston väelle. Kone oli sitten nähtävissä parkissa Malmilla.

 

Voisi kuvitella, että se, onko kone pääasiassa takoitettu operoimaan vedestä, tai maalta toisen laskeutumismahdollisuuden jäädessä tavallaan toissijaiseksi, vaikuttaisi koneen märittelyyn. Tietysti sen ensisijaisen toimintamuodon määrittely saattaa olla haastavaa...

 

 

Timo

 

[Sippo Nevalainen 115]

Kyllä se Catalina käy molempiin luokkiin, nimittäin aluksi se oli puhdas lentovene, mutta PBY-5A ( 1941) mallista lähtien se oli amfibio.

http://en.wikipedia.org/wiki/Consolidated_PBY_Catalina

 

Sippo

[Janne Saarijärvi 0]

Muutama viimekesäinen Britannian reissulta, jolloin tuli kaksikin Shortia vastaan, Hendonissa ja Duxfordissa.

 

1. Meisseli huoltohommissa, näppärällä huoltotasolla. Fiksua!

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

2. Pelastavat enkelit onkivat keksillään lentäjästä uijaksi päätyneen kollegan turvaan...

Wanha juttu, mutta: "Jos lentokeneen ajamista sanotaan lentämiseksi, niin silloin laivan/veneen ajamista pitäisi kutsua uimiseksi". Entäs lentoveneen ajamista..

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

3. Huoltotaso alempaa

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

4. Syvyyspommit lastattiin keskirungossa nostureihin, ja niinpä ne kuljetettiin "kraanalla" pudotuspaikkaan...

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

5. Takarunkoa

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

6. Kalastajat toisesta kulmasta...

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

7. Oikea siipi huoltotasot auki..

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Varmaankin kaikki kuvat Hendonin yksilöstä...

[Orvo Välilä 3]

Muutama viimekesäinen Britannian reissulta, jolloin tuli kaksikin Shortia vastaan, Hendonissa ja Duxfordissa.

 

 

Hienoa kuvaa harvemmin nähdystä aiheesta 

 

Näänkö omiani vai pilkistääkö tuosta "kalamiesten" tikkaiden takaa .303 Browningin piiput? 4 kpl kiinteitä eteenpäin ampuvia?

Jos tuolta sisätiloista on enemmän kuvia niin näkisin mielelläni. Ja luonnollisesti, Duxfordin Sunderlandin kuvia odotellessa 

[Timo Partanen 204]

Sattuisiko kenelläkään olemaan tietoa siitä, onko lehtäviä Shorteja edelleen olemassa, ja missä. Vaikka aihepiiri onkin vesiperustainen ilmailu, niin muistelen kuulleeni joskus tarinaa letävästä Stirlingistä.

 

Kun tuota valmistuneiden C23:n listaa katsoo, niin toteaaa melko pian, että ne on melkein kaikki tuhoutuneet sodassa, tai sitten romutettu melko pian sodan jälkeen. Sunderlandeja on lennellyt aika viime aikoihin asti, mutta musitelen, että viimeiselle lentävälle olisi laitettu pysyvästi ankkuri. C25:ja tehtiin niin vähän, että sellaisen lentävnä löytyminen olisi melko suuri ihme.

 

Timo

[Jarmo Kempas 0]

Täällä on ainakin lähellä lentokuntoa:

 

http://www.fantasyofflight.com/

 

taisi olla siirtolentokunnossa kun Kermit Weeks osti koneen.

 

Stirlingistä ei ole kuin silppua jäljellä... Kelpaisiko lentävä Lancaster tai ei lentävä Halifax projekti tilalle?

 

jk