Mikä tässä meni pieleen?

[Ismo Nurmi 2]

ATR laskeutuu Turussa. Käytössä oli keskustaa painottava tarkennus ja tähtäsin rekisteritunnukseen. Aukkoa koetin saada osumaan täällä yleisesti suositellulle keskialueelle ollen noin 8, ehkä hieman yli. Kuvanvakain oli käytössä ja aukko 1/60. Objektiivina oli Canonin 4f 300mm. Rekisteri on tarkentunut ihan mukavasti, mutta ohjaamon tienoo on epäterävä. Eikö syväterävyysalue tosiaan riittänyt? Konehan on kameraan nähden hieman vinossa, rekisteritunnuksen ja nokkatelineen tunnustekirjainten ero syvyyssuunnassa on korkeintaan kymmeniä senttejä. Olisiko tarkennuksen laajempi pistemittaus auttannut?

 

[ attachment removed ]

 

[Juha Klemettinen 28]

Olisiko vakaajasta huolimatta kuva kuitenkin tärähtänyt? 1/60 suljinaika(?) ja 300mm objektiivi on aika haastava yhdistelmä.

Juha

[Mikko Maliniemi 5]

Olisiko vakaajasta huolimatta kuva kuitenkin tärähtänyt? 1/60 suljinaika(?) ja 300mm objektiivi on aika haastava yhdistelmä.

 

Ei oikeastaan. Eikä tuo aika+polttoväli ole edes vielä mitenkään ihmeellisen hidas...

 

Sen sijaan ongelma on niinkin yksinkertainen, että kulmanopeus kasvaa nokan osalta liian suureksi. Eli se kuva-alan reunalle jäävä nokka ehtii tuon 1/60s aikana liikkua pidemmän matkan, kuin tarkennus- tai pikemminkin seurantapisteeksi valikoitunut rekisterin alue. Nokan pehmeyttä/liike-epäterävyyden osuutta olisi voinut varmaan hieman vähentää seuraamalla kohtaa lähempää nokkaa, jolloin se nokka ei jää siihen "seurantapisteeseen" nähden niin pitkän vipuvarren päähän. Mutta tuo seurantakohdan osuminen juuri haluttuun kohtaan ei olekkaan sitten mikään yksinkertaisin juttu, vaan aika monesti on tuuristakin kiinni.

 

Oliko riittävän epäselvästi selitetty?

[Ismo Nurmi 2]

Mnjoo, mutta eikö silloin taas rungon takaosa olisi jäänyt puolestaan epäteräväksi? Niin, ja tärähdyshän epäterävöittäisi koko kuva-alaa, vai mitä?

[Ismo Nurmi 2]

Toisaalta lentokonekuvauksessakin koneen etuosa on hallitsevampi, ikään kuin koneen "kasvot". Eli sen terävänä pysyminen olisi tässä tapauksessa ollut tärkeämpää.

[Ismo Nurmi 2]

Ja tuo syväterävyys olisi tosiaan pitänyt riittää, koska rekisteritunnus on rungon pullistuneessa kohdassa ja nokkatelineen luukun kirjaimet lähellä rungon keskilinjaa eli yhdessä koneen vinon lähestymiskulman kanssa ero syvyyssuunnassa ei ole edes kymmeniä senttejä.

[Lauri Kangas 6]

Onko multa mennyt jotain ohi, kun tässä puhutaan valotusmittarin asetuksista jotenkin tarkennukseen vaikuttavina? ("keskustaa painottava tarkennus"). Vai onko nämä jotain uusien, piljoonan tarkennuspisteen runkojen ominaisuuksia?

[Jussi Seppälä 1]

Ja tuo syväterävyys olisi tosiaan pitänyt riittää, koska rekisteritunnus on rungon pullistuneessa kohdassa ja nokkatelineen luukun kirjaimet lähellä rungon keskilinjaa eli yhdessä koneen vinon lähestymiskulman kanssa ero syvyyssuunnassa ei ole edes kymmeniä senttejä.

 

Kuten Mikko jo sanoi, kyse lienee pyörähdysepäterävyydestä. 300 millillä aukon suhteella syväterävyyteen ei ole mitään merkitystä.

 

[Mikko Maliniemi 5]

Mnjoo, mutta eikö silloin taas rungon takaosa olisi jäänyt puolestaan epäteräväksi? Niin, ja tärähdyshän epäterävöittäisi koko kuva-alaa, vai mitä?

 

Jos se seurantapiste on siinä rekisterin kohdalla, joka on jo lähes pyrstössä, niin ei. Nokka on paljon kauempana siitä seuraamastasi pisteestä, kuin pyrstö, jolloin se nokka tavallaan pyörähtää pidemmän matkan kameraan nähden ja täten tulee enemmän blurriksi. Jos se seuraamasi piste olisi juuri keskellä runkoa, silloin nokka ja pyrstö blurraantuisivat yhtä paljon, olettaen, että kuvaisit sivusta. Nythän tuossa vaikuttaa vielä sekin, että nokka on lähempänä sinua/kameraa, kuin se peräpää...

 

Toisaalta lentokonekuvauksessakin koneen etuosa on hallitsevampi, ikään kuin koneen "kasvot". Eli sen terävänä pysyminen olisi tässä tapauksessa ollut tärkeämpää.

 

Sun olisi silloin pitänyt seurata sitä nokkaa, eikä rekkaria 

 

 

[Mikko Maliniemi 5]

Onko multa mennyt jotain ohi, kun tässä puhutaan valotusmittarin asetuksista jotenkin tarkennukseen vaikuttavina? ("keskustaa painottava tarkennus"). Vai onko nämä jotain uusien, piljoonan tarkennuspisteen runkojen ominaisuuksia?

 

Pistemittaus on Ismolla tuossa vain virheellinen termi. Hän varmastikin tarkoitti nimenomaan tarkennuspisteitä. Sillä tarkennuspisteellä ei kuitenkaan ole tuossa tilanteessa juurikaan merkitystä, vaan tuon nokan blurraantumisen kannalta ratkaisevaa on se, mitä kohtaa kamera seuraa. Tuolta matkalta syväterävyysalue kuitenkin on todennäköisesti riittävä, joten on oikeastaan sama, mihin kohtaan runkoa se kamera tarkentaa...

 

Eli painotan vielä, että tarkennuspiste ja se "seurantapiste" on kaksi eri asiaa.

[Ismo Nurmi 2]

Näinhän se on, että nokkaan olisi pitänyt tähdätä, mutta rekisteri on aika houkutteleva tarkennuskohde näille onnettomille kameroille. Siinä on hyvä tumman ja vaalean kontrasti.

[Ismo Nurmi 2]

Niin, minulla on kamerassani kolme vaihtoehtoa tarkennuksen painotukselle, tarkennuspisteitä on vain 9. Olen käyttänyt keskustaa painottavaa vaihtoehtoa. Ja vielä, valotushan nimenomaan vaikuttaa kuvan syväterävyyteen käytetyn aukon koon kautta.

[Mikko Maliniemi 5]

Näinhän se on, että nokkaan olisi pitänyt tähdätä, mutta rekisteri on aika houkutteleva tarkennuskohde näille onnettomille kameroille. Siinä on hyvä tumman ja vaalean kontrasti.

 

Kuten sanoin, ei sillä ole merkitystä, tarkentaako se kamera siihen nokkaan vai rekkariin. Kyllä se pysyy syväterävyysalueen sisällä koko runko noin sivusta joka tapauksessa. Sekään, että tarkennat koneen nokkaan, ei takaa sitä, että se nokka pysyisi terävänä. Se kohta, joka pysyy kaikkein liikkumattomimpana kameraan nähden (käyttämäni termi seurantapiste) voi olla edelleen vaikkapa siellä koneen peräpäässä, jolloin nokka on taas epäterävä

 

Sitäpaitsi kyllähän tuossakin esim. ohjaamon ikkunoiden laita on melkeinpä parempi tarkennuspiste, kuin rekisteri 

[Mikko Maliniemi 5]

Niin, minulla on kamerassani kolme vaihtoehtoa tarkennuksen painotukselle, tarkennuspisteitä on vain 9. Olen käyttänyt keskustaa painottavaa vaihtoehtoa.

 

Eipä sillä ole tuon nokan epäterävyyden kanssa tuossa kuvassa merkitystä. Vaikka käyttäisi mitä tarkennusmoodia, ei lopullisessa kuvanotossa ole kuin yksi ainoa tarkennuspiste käytössä...

 

Ja vielä, valotushan nimenomaan vaikuttaa kuvan syväterävyyteen käytetyn aukon koon kautta.

 

Mutta edelleenkään tuossa ei ole syväterävyydellä mitään merkitystä tuon nokan pehmeyden kanssa  Sitäpaitsi sulla voi olla samanlainen valotus sekä pienemmällä, että isommalla aukolla. Se valotus kun on aukon ja suljinajan yhtälön tulos. 

[Jussi Seppälä 1]

Jos kuvaa pitkällä putkella ja liikkuvaa kohdetta, on täysin turvallista käyttää tarkennuksen automaattivalintaa. Esim. tuolla 300 millillä koko kone pysyy syväterävyyden puolesta terävänä vaikka aukolla 2.8, kunhan tarkennus on osunut kohteeseen eikä muita ongelmia (pyörähdysepäterävyys, tärähtäminen yms.) ole.

 

Esimerkkikuvassa ongelma ei siis ole se, että tarkennus olisi väärässä pisteessä tai se, että valittu aukko pilaisi syväterävyyden.

[Miika Asunta 2]

Vakaajasta:

 

Vanha nyrkkisääntö: käsivaralta kuvatessa tarvitsee valotusajan joka sekunteina tekee 1 jaettuna polttovälillä. 300mm putki siis käsivaralta kuvatessa vaatii enintään 1/300 sekunnin valotusaikaa.

 

Kuvanvakaaja antaa mahdollisuuden käyttää 2 F-stoppia pidempää valotusaikaa (1 stoppi tuplaa valon määrän, eli jos aukko on sama niin valotusaika kaksinkertaistuu), eli käytännössä: 1/300:sta yksi stoppi on 1/150 sek, ja toinen stoppi 1/75 sek. Eli 1/60 sekunnin valotusaika menee aavistuksen tuon nyrkkisäännön yli, mutta voi onnistua, panoroinnissa voi käsivaraltakin käyttää suhteessa pidempää valotusaikaa kuin paikallaan pysyvää kohdetta kuvatessa.

 

 

 

 

[Janne Saarijärvi 0]

Ja käytännössä toi tarkoittaa ekan sukupolven obiskavakaajia ja nykyisiä runkovakaajia, ne ovat yleensä kahden aukon käytännössä, esitteissä nyt luvataan  vaikka mitä. Nykyiset uusimmat vakaajat ovat jo lähes neljän aukon vakaajia, joka tarkoittaa lähes 16X pidempää suljinaikaa samalla onnistumistodennäköisyydellä.

 

[Mikko Maliniemi 5]

Ja käytännössä toi tarkoittaa ekan sukupolven obiskavakaajia ja nykyisiä runkovakaajia, ne ovat yleensä kahden aukon käytännössä, esitteissä nyt luvataan  vaikka mitä. Nykyiset uusimmat vakaajat ovat jo lähes neljän aukon vakaajia, joka tarkoittaa lähes 16X pidempää suljinaikaa samalla onnistumistodennäköisyydellä.

 

 

Näihin uskoo ken uskoo. Totuus on ainakin oman kokemuksen mukaan mainospuheita ihmeellisempää. Vai pitäisikö sanoa, ihmeettömämpää...

[Juha-Matti Hakala 1]

Joo, kyllä neljän aukon vakaaja tuntuu yhtä oikeelta kuin kolmen aukon Barbara.

 

Ja vaikka kuinka olisi vaikka 20 aukon vakaaja, niin suljinnopeutta se ei tuo lisää, jota likkuvassa kohteessa tarvitaan. Ongelma tulee varsinkin silloin, kun ei kestä enää heristellä "filmiä".

[Janne Saarijärvi 0]

En jaksa googlata muita, mutta tässä jo ennenkin postaamassani esim on oikeasti testattu vakaajan toimivuutta. Tämäkin on jo useamman vuoden vanha lasi, kehitys kehittynyt tuostakin:

In real use ... Pressing the shutter release half way engages the image stabilizer - a click and quiet hum (low growl) are heard and the viewfinder image becomes still (very nice). I am getting an average of 3-4 stops of assistance from this implementation of IS. The shutter speed of 1/15 at 200mm is a good guideline for me personally when using this lens on a Canon 1Ds Mark II. I have sharp shots taken as slow as 1/4 of a second at 200mm, but the keeper rate is getting rather low at this point.

Lähde: http://www.the-digital-picture.com/reviews/canon-ef-70-200mm-f-4.0-l-is-usm-lens-review.aspx

 

Ja tuo on siis testattu eikä esitteestä luettu. Toki ei se VR/IS/OS/OIS/what_ever mikään jumala ole. Nopeillakin nopeuksilla saa kyllä kuvan tärähtämään pitkän lasin päässä, vakaajalla tai ilman, mutta pirun paljon se onnistumisen todennäköisyyttä kasvattaa..

 

Ei se nopeuskaan ole aina tie onneen, etenkin kopterikuvissa kun haluat että lavat pyörivät ilmassa, rupeaa homma menemään lievästi sanottuna haasteelliseksi. Kyllä joka poika silloin nappaa 1/500 sekunnilla terävän kuvan, mutta koitappa saada lavat liikkeelle niin alkaa erottumaan jyvät akanoista.

 

[Antti Laukkanen 15]

Lopputulemana alkuperäiseen ongelmaan voinee todeta, että onpahan tuo kuva vähän tärähtänytkin. Ei tosin paljon, muttei se ihan skarppikaan ole. Pyörähdysepäterävyys ikään kuin multiploi sen tärähdyksen, joten se näkyy nokassa selkeimmin. Tuttua, ah niin tuttua omista kuvista, vaikka vakaajat onkin nössöille!

 

-A-

[Ismo Nurmi 2]

Sama kone, sama vaiva. Herkkyys oli (muistaakseni) 800:lla ja aukko asettui ennen kohteen saapumista etukäteen tähtäillessä 8-11 välille. Aiempia neuvoja seuraten pidin tähtäyspistettä keulassa, mikä on suljinaikaan ja hämäryyteen nähden varsin terävä. Terävyysalue yltää laskutelineisiin asti, mutta koko perärunko on aivan suttua. Vain keskimmäinen tarkennuspiste on ollut aktiivinen kaikissa kuvissa. Olen guuglaillut aika lailla 5D Mark 2:sen tarkennusasiaa ja havainnut laitteella olevan muillakin tarkennusongelmia. Vertailimme kaverin kanssa 7D:tä ja omaani samoilla linsseillä ja 7D tarkensi paremmin, antoi paremmat värit ja syväterävyys oli parempi. Ainoa ero tietysti oli, että 5D:llä piti mennä noin puoli metriä lähemmäs kohdetta kennon kokoeron takia.

[ attachment removed / expired ]

 

Takuuaika on tietty jo loppunut, mutta miten olette menetelleet, olisiko JAS-tekniikka pelastus vai pitäisikö lähettää suoraan Canonille tarkistettavaksi. Liekö merkillä kotimaassa pajaa vai lähteekö laite meren taa?

 

Yksi vinkki (http://www.kenrockwell.com/canon/5d-mk-ii/users-guide/index.htm) ehdotti, että asettaisi kuvan laaduksi pykälää huonomman, tässä tapauksessa 12MP. Jotenkin vain tuntuu typerältä lähteä tuolle tielle, kun on maksanut mansikoita laitteesta ja sitten pitäisi käyttää sitä kuin luokkaa halvempaa runkoa.

[Ilari R Lehtinen 1]

Vertailimme kaverin kanssa 7D:tä ja omaani samoilla linsseillä ja 7D tarkensi paremmin, antoi paremmat värit ja syväterävyys oli parempi. Ainoa ero tietysti oli, että 5D:llä piti mennä noin puoli metriä lähemmäs kohdetta kennon kokoeron takia.

 

Täyskennolla syväterävyysalue on pienempi kuin croppikennolla.

Kuvasiko kaverisi JPEG:ä? Jos kuvasi, niin oliko hänellä jokin kameran oma käsittelyohjelma päällä? Se voi olla syynä.

[Ismo Nurmi 2]

No, hällä oli RAW ja minulla JPEG, mutta vertailu tapahtui vain kameran näytöllä.

[Vieras]

Pitkällä suljinajalla sivuttaissuunnassa lähestyvää konetta kuvatessa käy noin aina! Ensimmäisellä sivulla yritettiin juuri selventää asiaa