Mikä tässä meni pieleen?

[Mikko Gustafsson 2]

Mielestäni se ei ole aivan paras tapa vertailla pelkästään kameran näytöltä kuvia ja vieläpä niin, että asetukset ovat olleet aivan eri. Kenties vieläpä eri optiikkakin kameroissa? Jos jotain lähdetään vertailemaan, niin kyllä se pitäisi kunnolla sitten tehdä. En menisi vetämään johtopäätelmiä pelkästään kameran näytön kuvasta. Vasta kun on kunnolla tutkittu.

 

Onhan 7D uudempi kamera. Uudemmalla ja paremmalla AF:lla.

 

Tuo kyseinen tarkennusongelma, jossa koneen takarunko on pehmeä, poistunee käyttämällä lyhyempää suljinaikaa.

[Mikko Maliniemi 5]

Kuten kaimani Heimo sanoi, ongelmaa on kuvattu edellisellä sivulla monen viestin verran. Kuten todettua, koneen peräpää ja nokka kulkevat erimittaisen matkan kameraasi nähden, ja kun suljinaika menee riittävän pitkäksi, toinen pää ehtii liikkumaan jo sitten niin paljon, että ei pysy terävänä, koska se tosiaan "pyörähtää" pidemmän matkan linssiin nähden. Ja kuten kaimani Gustafsson totesi, pistät pidempää suljinaikaa peliin, niin johan helpottuu ongelma...

 

Laitteissasi ei ole siis mitään vikaa, enkä suosittele viemään sitä huoltoon, koska voivat tarjota sille ainoastaan homeopatiaa ja valohoitoa. Ja se on kallista hoitoa se, kun ei ole mitään, mitä parantaa.

[Ismo Nurmi 2]

Se vaan, että monella saman laitteen käyttäjällä on tarkennuspuoli parantunut, ilmeisesti pienellä säädöllä. Tarkennus on sentään onnistuneen kuvan kulmakivi.

 

Muutamilla on mennyt herne nenään paljon pahemmin. Oma laite osuu sentään silloin tällöin oikeaankin.

http://www.google.com/search?q=canon+5d+mark+2+focusing+problem&rls=com.microsoft:fi:IE-SearchBox&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sourceid=ie7&rlz=1I7GGLL_fi

[Ismo Nurmi 2]

Tässä on molemmat päät teräviä, tietty valon määrä on aivan toinen.

[ attachment removed / expired ]

 

[Mikko Maliniemi 5]

Se vaan, että monella saman laitteen käyttäjällä on tarkennuspuoli parantunut, ilmeisesti pienellä säädöllä. Tarkennus on sentään onnistuneen kuvan kulmakivi.

 

Mutta kun ei tuolla ole mitään tekemistä tarkennuksen kanssa. 

[Ismo Nurmi 2]

No joo, uskonhan minä. Mutta kyllä sen paremmin pitäisi tarkentaa.

[Mikko Maliniemi 5]

Tässä on molemmat päät teräviä, tietty valon määrä on aivan toinen.

 

Ei se varsinaisesti ole se valon määrä, vaan se valotusajan pituus vs. kohteen nopeus. 1/40s kun on pikkuisen eri asia, kuin 1/125s (ajat vakoiltu noista kahdesta viimeisimmästä kuvastasi). Se kone ehtii sen 1/40s aikana liikkua (pyörähtää kameraan nähden) huomattavan paljon pidemmän matkan, kuin sillä 1/125s ajalla. Siitähän tuossa toisen pään blurraantumisessa on kyse...

[Mikko Maliniemi 5]

No joo, uskonhan minä. Mutta kyllä sen paremmin pitäisi tarkentaa.

 

Onko sulla mahdollisuutta pistää noita kahta kuvaa johonkin täysikokoisena? "Jyrkimpien" arvioiden tekeminen näiden nettikokoisten perusteella on vähän niin ja näin... Jos ei muuten, niin pistä mulle vaikka sähköpostiin mmniemi gmailissa...

[Juha-Matti Hakala 1]

Kaikilla se tuota tekee.

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Niinkuin Mikot sen sanoo, niin kyse on suljinnopeudesta, zoomin kapean "näköalan" vaatimasta liikkeestä ja lentokoneen liikkeestä. Aukolla ja tarkennuksella on itse asiassa aika vähän tekoa tähän. Vaikka mullakin käy näin, niin tarkennus on vimosen päälle staattisessa kohteessa ja mulla on sentään Tamponin putki, joka ei ole tarkasta tarkennuksesta koskaan ylistetty.

 

[Ismo Nurmi 2]

Kappas vain tuota Hakalan kuvaa, valoa on paljon ja terävyysalue todella mielenkiintoinen. Siiven rekisteri ja nokka on terävä, mutta pyrstössä suhisee.

 

Nuo antamani esimerkkikuvat ovat tietysti sikäli poikkeustapauksia, että ne ovat pitkän suljinajan kuvia hämärässä. Se mikä niissä ihmetytti oli juuri tuo, että toinen puoli on terävä ja toinen suttu. Siihen nyt jo saimme uskottavan vastauksen, joskaan en sitä vielä ymmärrä kuinka samaa kappaletta oleva pötkö voi liikua toisesta päästään kovempaa vauhtia kuin vastakkainen pää. Mutta se lienee oma häpeäni. Mielelelläni ottaisin asiantuntijan mielipiteen suuremmasta kuvasta, mutta liekö nämä tässä ketjussa nähdyt kuvat arviointiin otolliset.

 

Tarkennusvaivaa on ollut laajemminkin ilmassa, jopa still-kuvissa, toisin sanoen kaikilla linsseillä; 50/1.4, 135/2 ja 300/4 vakaajalla ja ilman. Ehkä sitä vain odottaa enemmän yksityiskohtia suuren koon kennolta, moni kuva näyttää aivan terävältä 10x15 koossa ja paperilla.

 

Voisi tietysti vielä tarkistaa, että asetuspuolella kaikki on kohdallaan. Yhdeksästä tarkennuspisteestä käytän 99-prosenttisesti vain keskimmäistä, One Shot-asetuksella tarkennan haluttuun kohtaan ja sommittelen tarvittaessa uudelleen. liikkuvissa kohteissa AI Servo ja tarkennuspisteen laajennus käytössä.

 

Etsin tässä vain varmuutta eli onnistumisprosentin kasvattamista. Kalliilla kameralla pitäisi voida perusasioihin luottaa. Joka tapauksessa tälläkin mennään paljon iloisemissa merkeissä kuin vanhalla 350D.:llä.

 

 

[Mikko Pietarinen 0]

Kappas vain tuota Hakalan kuvaa, valoa on paljon ja terävyysalue todella mielenkiintoinen. Siiven rekisteri ja nokka on terävä, mutta pyrstössä suhisee.

 

Tässä koko tapauksessa ei ole kyse kameroista, välineistä tai mistään muustakaan vaan fysiikasta. Asiaa on edellisellä sivulla selitetty jo niin useaan otteeseen, että oksat pois. Lue kaikki kirjoitukset uudestaa niin kauan kunnes ymmärrät Se, että kuva tärähtää päivällä tai vaikka kuinka hyvässä valossa, tai esiintyy tuota ihmettelemääsi nokan/pyrstön epäterävyyttä toisen alueen ollessa terävä, johtuu vain ja ainoastaan liian hitaasta suljinajasta ja kohteen liikkeestä suhteessa kameraan. (Olettaen, että nyt ei ruveta saivartelemaan siis tahallisista kameran täräyttelyistä, todella hankalista olosuhteista kuvata jne jne.) Mikäli et halua, että moista enää ilmenee kuvissasi hämärällä, nosta herkkyyttä, suurenna aukkoa ja lyhennä suljinaikaa. (Toki tarpeeksi hämärässä jostakin em. loppuu välineistön suorituskyky kesken)

[Mikko Maliniemi 5]

joskaan en sitä vielä ymmärrä kuinka samaa kappaletta oleva pötkö voi liikua toisesta päästään kovempaa vauhtia kuin vastakkainen pää.

 

Ehkä tämä pikaisesti kyhätty kuvaelma selventää tilannetta:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Keltaiset janat punaisten janojen rinnalla ovat täsmälleen samanmittaiset, kuin nuo "liikkuneen koneen" vihreät janat. Kuten huomaat, kamerasta koneen nokkaan johtava jana lyhenee koneen edetessä lyhemmän matkan, kuin pyrstöön johtava jana. Samalla pysrtöön ja keulaan vievien janojen mittasuhde muuttuu...

 

[Kai Krause 0]

Täyskennolla syväterävyysalue on pienempi kuin croppikennolla.

Kuvasiko kaverisi JPEG:ä? Jos kuvasi, niin oliko hänellä jokin kameran oma käsittelyohjelma päällä? Se voi olla syynä.

 

Terävyysalue riippuu yksinomaan polttovälistä ja käytettävästä aukkoarvosta, kennon kroppikerroin ei vaikuta siihen. Se, että kroppikennolla kennolle tallentuva kuvakulma on samalla polttovälillä pienempi kuin koko kennolle kuvattaessa johtaa siihen, että samaan kuvakulmaan pyrittäessä kroppikennokameralla täytyy käyttää pienempää polttoväliä kuin koko kennon omaavalla kameralla. Siitä johtuen kroppikennokameralla tällöin terävyysalue on siis pienemmän polttovälin vuoksi suurempi. Olipa selvästi sanottu

[Kai Krause 0]

Kappas vain tuota Hakalan kuvaa, valoa on paljon ja terävyysalue todella mielenkiintoinen. Siiven rekisteri ja nokka on terävä, mutta pyrstössä suhisee.

 

Nuo antamani esimerkkikuvat ovat tietysti sikäli poikkeustapauksia, että ne ovat pitkän suljinajan kuvia hämärässä. Se mikä niissä ihmetytti oli juuri tuo, että toinen puoli on terävä ja toinen suttu. Siihen nyt jo saimme uskottavan vastauksen, joskaan en sitä vielä ymmärrä kuinka samaa kappaletta oleva pötkö voi liikua toisesta päästään kovempaa vauhtia kuin vastakkainen pää. Mutta se lienee oma häpeäni. Mielelelläni ottaisin asiantuntijan mielipiteen suuremmasta kuvasta, mutta liekö nämä tässä ketjussa nähdyt kuvat arviointiin otolliset.

 

Tarkennusvaivaa on ollut laajemminkin ilmassa, jopa still-kuvissa, toisin sanoen kaikilla linsseillä; 50/1.4, 135/2 ja 300/4 vakaajalla ja ilman. Ehkä sitä vain odottaa enemmän yksityiskohtia suuren koon kennolta, moni kuva näyttää aivan terävältä 10x15 koossa ja paperilla.

 

Voisi tietysti vielä tarkistaa, että asetuspuolella kaikki on kohdallaan. Yhdeksästä tarkennuspisteestä käytän 99-prosenttisesti vain keskimmäistä, One Shot-asetuksella tarkennan haluttuun kohtaan ja sommittelen tarvittaessa uudelleen. liikkuvissa kohteissa AI Servo ja tarkennuspisteen laajennus käytössä.

 

Etsin tässä vain varmuutta eli onnistumisprosentin kasvattamista. Kalliilla kameralla pitäisi voida perusasioihin luottaa. Joka tapauksessa tälläkin mennään paljon iloisemissa merkeissä kuin vanhalla 350D.:llä.

 

 

 

Moro, tuossa AN-kuvassa ei siis ole kyse syvyysterävyyksistä vaan pyörähdysliikkeen aiheuttamasta ongelmasta, siipi ja nokka on suht samassa tahdissa liikkuneet ja ne on terävämpiä kuin pyrstö.

Sun 5D:n tarkennuksessa tuskin on mitään vikaa. Netissä liikkuu kaikenlaisia jorinoita tarkennus- ja millon mistäkin ongelmista. Kun ne jutut siellä hetken pyörii niillä on taipumus muuttua absoluuttisiksi totuuksiksi. Unohda moiset höpinät.

5D tarkentaa itse asiassa melko hyvin ja sen tarkennus on selvästi mainettaan parempi. Se on myös parempi kuin 10D, 20D,30D ja 40D tarkennussysteemi. 7D mulla ei ole kokemusta, mutta sen tarkennussysteemi on ainakin paperilla kehittyneempi, joten se voi olla parempi.

Se, että myös still kuvissa ajoittain tarkennus menee eri paikkaan kuin itse on tarkoittanut ei välttämättä johdu kameran huonoudesta vaan tarkennussysteemi on löytänyt parhaimman kontrastieron jostain toisesta kohdasta kuin oli tarkoitus. Keskimmäinen tarkennuspiste on tähyslasilla melko pieneksi täpläksi merkitty aivan keskelle, mutta todellisuudessa se on huomattavasti laajempi ja löytää siksi helposti parhaan kontrastieron jostain muualta kuin aivan keskeltä.

Tarkennuksen onnistumiseen vaikuttaa rungon lisäksi myös objektiivin ominaisuudet. Mainitsit esim. 50/1,4 objektiivin. Sillä tarkennus aiheuttaa kaikille rungoille melko usein ongelmia varsinkin vähässä valossa täydellä aukolla kuvattaessa. Monilla vanhoilla objektiiveillä tarkennus ei tahdo pysyä nopeasti liikkuvien kohteiden perässä kunnolla, esim EF 100-400 zoomi on melko hidas. Lisäksi nuo mainitsemasi objektiivit ovat suuren valovoiman vuoksi erittäin kriittisiä tarkennuksen suhteen, koska täydellä aukolla niiden terävyysalue on hyvin pieni ja tarkennuksen on siksi osuttava aivan nappiin, pienikin virhe kostautuu heti näkyvästi.

1D sarjalaiset tarkentaa selvästi paremmin kuin halvemmat mallit, Ero tulee esiin helposti kuvattaessa esim. melko suoraan edestä hieman viistosti nopeasti kohti lentävää konetta. Lisäksi esim 100-400 zoomilla se tekee selvästi terävämpää kuvaa kuin muut rungot, koska se kerkeää saada sen tarkennettua kunnolla kohteeseen.

Käytätkö 5D:n tarkenuksessa keskimmäisen pisteen ympärillä olevia 6 apupisteitä keskimmäisen pisteen lisäksi vain keskimmäistä pistettä käyttäessäsi? Oma kokemus on, että ne enemmän sotkee kuin auttaa tarkennusta. Itse en niitä koskaan siksi käytä. Sen sijaa 1D:ssä käytän keskimmäistä pistettä plus seitsämää sen ympärillä olevaa pistettä, se tuntuu olevan idioottivarma keino saada oikea tarkennus käytännössä aina koneita kuvatessa. 

 

[Juha-Matti Hakala 1]

Mulla ainakin toimii paremmin, siis terävämpi tarkennus, ihan vaan keskimmäisen pisteen tarkennuksella. Kokeilin juuri tuossa painotetun keskipisteen tarkennusta ja se meni lekojen kanssa hiukan pehmeeksi. IMHO.

[Ismo Nurmi 2]

Maliniemen piirros kyllä havainnollisti tuota probleemia aika selvästi. Silti tällä sivustolla on nähty esimerkkejä onnistuneista ja kauttaaltaan terävistä kuvista jopa 1/25 suljinajalla.

 

Kävin eilen kokeilemassa tilannetta niin, että poistin aputarkennuspisteet käytöstä, aiemmin olivat siis käytössä. Liikkeessä oleva kohde tuli teräväksi, tosin suljinaikakin oli jo 1/800. Ensimmäisessä stillkuvassa on mielestäni taas aika paljon pehmeyttä, mutta toinen on aika skarppi. Arpapeliä...

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jussi Seppälä 1]

Maliniemen piirros kyllä havainnollisti tuota probleemia aika selvästi. Silti tällä sivustolla on nähty esimerkkejä onnistuneista ja kauttaaltaan terävistä kuvista jopa 1/25 suljinajalla.

 

Mutta harvemmin, josko koskaan, lähestyvästä koneesta etuviistosta.

[Mikko Maliniemi 5]

Maliniemen piirros kyllä havainnollisti tuota probleemia aika selvästi. Silti tällä sivustolla on nähty esimerkkejä onnistuneista ja kauttaaltaan terävistä kuvista jopa 1/25 suljinajalla.

 

Kuten Jussi tuossa sanoi, etuviisto on ihan eri asia, kuin lähes suoraan sivulta. Kun kuvataan suoraan sivulle, pannaus onnistuu helpommin ja kohde pysyy paremmin terävänä molemmista päistä, koska ne päät kulkevat suunnilleen saman matkan kameraan nähden. Tässäpä toinen kuva havainnollistamaan tätä tilannetta. Punaiset janat on pannauksen aloitustilanne, keltaiset keskikohta ja vihreät pannauksen lopetuskohta. Kuten näet, janat pysyvät suhteessa enemmän samanmittaisina, kuin siinä aiemmassa kaaviossani, jossa kone oli siellä etuviistossa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kävin eilen kokeilemassa tilannetta niin, että poistin aputarkennuspisteet käytöstä, aiemmin olivat siis käytössä. Liikkeessä oleva kohde tuli teräväksi, tosin suljinaikakin oli jo 1/800. Ensimmäisessä stillkuvassa on mielestäni taas aika paljon pehmeyttä, mutta toinen on aika skarppi. Arpapeliä...

 

No nyt mennään taas jo ihan eri aiheeseen noiden kahden staattisen kuvan osalta. Sulla on tuossa kaksi sellaista kuvaa, joita ei pidä tässä tapauksessa vertailla alkuunkaan. Olosuhteet ovat täysin vertailukelvottomat. Toinen on 4 metriä pitkä laitos n. 45 asteen kulmassa muutaman metrin päästä ja toinen on yli 30m pitkä aparaatti ehkä about 20 asteen kulmasta muutaman kymmenen metrin päästä. Noilla lähtökohdilla ei voi yksinkertaisesti saada keskenään vertailukelpoista materiaalia.

 

Ja tuossa liikkeessä olevassa kohteessa on myös huono vertaus aiempiin. Kun aiemmin tässä on ollut kyse siitä, että kohteen liikkumaan matkaan nähden valotusaika on ollut niin pitkä, että kauempana oleva pää ei ole pysynyt perässä, niin nyt tuollaista 1/800s ajalla otettua kuvaa ei voi siihen verratakkaan. Yksinkertaisesti siksi, että liikettä on niin vähän tuon 1/800s ajan aikana, että se liike ei vain näy kuvassa. Silloin ne kohteen päät eivät ehdi liikkua valotuksen aikana toisiinsa nähden eri matkaa (näkyvästi).

[Ismo Nurmi 2]

Ei kyllä minun kai jo täytyy myöntää, että ei se tarkennus tässä sitten kai ollut se syyllinen. Ainakaan noissa ensimmäisissä puoliksi tarkoissa esiemerkkikuvissa. Ilmiö on syytä ottaa huomioon jatkossa.

 

Nuo viimeiset esimerkit olivat lähinnä tarkennuskoetta ilman niitä aputarkennuspisteitä, siis käyttäen pelkkää keskimmäistä tarkennuspistettä.

[Mikko Maliniemi 5]

Unohtui tuossa vielä mainita, että myös etäisyys kohteen liikkumalinjasta vaikuttaa tuohon "pyörähdysepäterävyyden" syntyyn. Mitä kauempana kamerasta se sivuttain liikkuva kohde on, sitä pienempi on keulan ja perän liikkuman matkan ero kameraan nähden. Tästä johtuen monesti pitkällä polttovälillä on helpompi saada pannatessa terävää kuvaa, kuin lyhyemmällä. Tässä kuva vielä selventämään sitä:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kuten näkyy, kauempana olevaan koneeseen vievät janat ovat lähes samanmittaisia keskenään, kun taas lähempänä olevaan koneeseen vievät janat ovat toisiinsa verrattuna aivan eri mittakaavasta. Perään on yli puolet pidempi matka, kuin keulaan.

[Harri Koskinen 288]

Unohtui tuossa vielä mainita, että myös etäisyys kohteen liikkumalinjasta vaikuttaa tuohon "pyörähdysepäterävyyden" syntyyn. Mitä kauempana kamerasta se sivuttain liikkuva kohde on, sitä pienempi on keulan ja perän liikkuman matkan ero kameraan nähden. Tästä johtuen monesti pitkällä polttovälillä on helpompi saada pannatessa terävää kuvaa, kuin lyhyemmällä.

 

Pyörähdysepäterävyyteen liittyy myös sellainen tapaus, että sivulta suhteellisen läheltä pannattaessa winglet teksteineen jää epäteräväksi koko rungon ollessa terävä.

[Ismo Nurmi 2]

Voisiko lääkkeenä olla enemmän "väljää" kohteen ja kuvan reunojen välillä, eli pudottaa polttoväliä. Isolla kennollahan on hitusen varaa rajata ronskimmin sitten photoshopissa.

[Mikko Maliniemi 5]

Voisiko lääkkeenä olla enemmän "väljää" kohteen ja kuvan reunojen välillä, eli pudottaa polttoväliä. Isolla kennollahan on hitusen varaa rajata ronskimmin sitten photoshopissa.

 

Ei mun mielestä, koska saman matkan se kohde silti kulkee kameraan nähden. Tosin periaatteessa jos sitä polttoväliä veivaa tarpeeksi taaksepäin, niin voihan siinä käydä niin, että kohde kun menee ruudulla riittävän pieneksi, se epäterävyys ei enää erotu

[Ismo Nurmi 2]

Vielä lisäys tähän tarkennushässäkkään. Hermo ei enää kestänyt ja kiikutin kameran JASsille. Vastaus oli, että ei ole tehtaan spekseissä, säätö 90€. Mitä tuokin nyt sitten tarkoittaa, mutta ei tässä ihan luulosairaita olla.

[Mikko Maliniemi 5]

Eihän siinä, hienoa, että säätävät. Ei se tosin tuohon tämän ketjun aiheeseen ratkaisua tuo