Rakennukset sortuu- tai ainakin lahoo käsiin.

[Guest rsuomi]

Pistää pikkasen vihaksi, kun muutin tuolta "maalta" vanhasta mummon mökistä (pakon sanelemana) kerrostaloon.

 

Ikää kerrostalolla oli silloin noin vajaa 20 vuotta. Nyt tehty julkisivuremontti, parvekeremontti ja ilmelsesti seuraavaksi  lämpöputkiremontti

 

Tähän asti lasku n. 17 000 €. Miksi meidän vanha vierasmaja, jonka laudoitus oli tehty vanhoista ladonlaudoista (merkinta 1916, heinäkuormamerikinnät), on kuin uusi? Pinotexia tai Valttia nähnytkään.

 

Sen aikainen, eläkkeelle jäävä rakennusmestari sanoi, kun ukko kysyi ( 1970-luku), millä tää kannattais käsitellä pinotexillä?. Niin tokas jos meet  Pinotexillä maalaamaan hän ei anna rakennuslupaa ollenkaaan. Jos se siinä on melkein sata vuotta kestänyt kestää se siin toisetkin sata vuotta, kun laitat kunnon räystäät ja "irti maasta".

 

Täytyykö tosiaan opiskella kuusi vuotta, että talo melkein sortuu kahdessakymmenessä vuodessa. Lievästi sanottuna ottaa "pattiin", kun lasku eilen luukusta tipaht....

 

Missä on ammatti ylpeys????????????

[Arne Wallen 72]

Eihän tuota ylpeyttä enää ole, meni jo aikoja sitten suren persiiseen, ikävä kyllä.Nykypäinä tehdään arkkitehtoonisesti kauniita ja kukaan ei mieti miten nuo pystyssä pysyisivät.Alapohja ilman tuuletusta ja muutoinkin matala jotta kosteus varmaan pääsee rakenteisiin, lappeet lyhyet jotta seinät kastuu, jne. virheitä oppineilta ihmisiltä ja paljon.

Hintalaatusuhdetta ei lainkaan.

[Tauno Hermola 116]

YLE:n Teksti-TV:n sivulla onkin sopivasti aiheeseen liittyvä uutinen:

 

Lähiökerrostaloissa muhii iso lasku                                     

                                       

1970-luvun lähiöiden kerrostaloista   

suuri osa on ränsistynyt pikavauhtia   

rapakuntoon.                           

                                       

Muun muassa talojen betonirakenteet   

ovat heikenneet nopeammin kuin         

ajateltiin, riskitalojen ulkoseinistä 

putoilee betoninpalasia ja eristeet   

ovat olemattomia.                     

                                       

Pakollisista korjauksista voi kertyä   

omistusasujille jopa alkuperäisen     

ostohinnan suuruinen lasku.           

                                       

Lähiöissä asuu Suomessa miljoona       

ihmistä, suurin osa noin 40 vuotta     

sitten vauhdilla rakennetuissa         

kerrostaloissa.

 

Alkuperäisestä ostohinnasta puhuminen on kyllä aika älytöntä, mitä sillä tarkoitetaan, ainakin rahanarvo on melkoisesti muuttunut 70-luvulta tähän päivään!

 

[Sami Virkkula 0]

Ei tuossa ole ammattiylpeydellä mitään osuutta. Aikoinaan taloja tehtiin asumista varte, nykypäivänä voittojen maksimoimiseen. Näiden neukkukuutioiden omistajat on samalla linjalla koska suurin huoli on voittojen pieneneminen.

[Jukka Takamaa 0]

Pieni yksityiskohta jää monelta huomaamatta; teräsbetonissa nousee kapillaarinen kosteus 30 m patsaana. Johtuu siitä että betoni on huokoinen mutta eritäin tiivis. Höllemmässä kamassa kapillaarisuutta esiintyy mutta vesi nousee vain metrin kaksi. Teräsbetoni myös kuivuu huonosti.

[Sami Virkkula 0]

Pieni yksityiskohta jää monelta huomaamatta; teräsbetonissa nousee kapillaarinen kosteus 30 m patsaana. Johtuu siitä että betoni on huokoinen mutta eritäin tiivis. Höllemmässä kamassa kapillaarisuutta esiintyy mutta vesi nousee vain metrin kaksi. Teräsbetoni myös kuivuu huonosti.

 

ja se vaikuttaa öööh? mihin?  ???

 

nimim. amatööri

[Jukka Takamaa 0]

ja se vaikuttaa öööh? mihin?  ???

 

nimim. amatööri

 

Se vaikuttaa tähän; Rakennukset sortuu- tai ainakin lahoo käsiin.

 

Kosteus nousee ensin katolle perustuksista ja villoihin ...tai kosteus seinässä ja pakkanen rikkoo rappauksen jne. miljoona mahdollisuutta....

 

Tähän kun lisää vielä pientaloista tutun alipaineisen ilmastoinnin niin soppa on valmis. Räystäiden unohtaminen avittaa myös...varsinkin rakennusaikana...kosteus iskee jokapaikkaan jo silloin.

[Juha Lampi 282]

Betonielementin kuori myös karbonatisoituu eli "betoni palaa juurilleen". Alkalinen kalsiumhydroksidi neutraloituu siis kalsiumkarbonaatiksi, jolloin betoni ei enää sähkökemiallisesti suojaa sisällään olevia rakenneteräksiä. Niinpä sitten jossain vaiheessa ruoste alkaa muhia ja paisuessaan se poksauttaa betoninkin halki. Tätä hiilidioksidin aiheuttamaa ilmiötä ei vielä 70-luvun hulluina gryndausvuosina oikein ymmärretty.

 

Betonissa saattaa ilmetä epätoivotun kokoisia huokosia, joihin mahtuu vettä, mutta ei jäätä. Tästä puolestaan seuraa pakkasrapautumaa. Nykyään osataan huokoistaa paree.