Mistä lähti kiinnostuksesi lentämiseen/lentokoneisiin?

[Nico Laine 0]

Mistä lähti kiinnostuksenne liikkeelle?  

Saat myös kirjoittaa oman tarinasi tänne  

[Nico Laine 0]

Oma tarinani on että oli alun alkaen kiinnostunut lentokoneista. yritin aina epätoivoisesti imuroida jonkun lentopelin netistä.

Sitten yksi kaunis päivä isäni sanoi että yhdellä hänen työkaverillaan oli lentosimulaattori. Innostuin heti ja käskin soittaa hänet käymään.

Niimpä Timo Tiala tuli asensi flight simulator 2004 ja teki uunelmistani totta!

Silloin en osannut lentää en laskeutua ja tälläkin hetkellä olen osaksi itseoppinut.

Timo on myös opettanut minua lentämään ja olen saanut inspiraationi lentämiseen häneltä ja kiitokset siitä! 

[Mikko Suomela 7]

Itellä on aina ollut kiinnostus erilaisiin vempaimiin ja lentokoneet ja lentäminen ehkä eniten kiinnostanut. Minulla oli jopa päiväkodissa erään kaverin kanssa Lentokoulu!?  Mutta varmaan se kipinä sitten sytty varsinaisesti kun äiti löysi eräänä kauniina sunnuntaipäivänä (olin istumassa silloin koneella) Hesarista jutun jossa ilmeisesti haastateltiin Sami Puroa? Sinä iltana sitten rekkasin jo Flightfoorumiin ja myöhemmin alkoi lentosimut kiinnostaa kun löysin FSNordicin. Eli kiitoksia vaan Samille

[Hanna Räihä 6]

mä olen kasvanut hyvin ilmailumyönteisessä ympäristössä, isoisä oli ilmavoimien mies vaikkei lentäjä ollutkaan. Enomies oli töissä POrin kentällä... Sitten kävi peikkomainen flaksi 16-vuotiaana ja pääsin kesätöihin Porin kentälle silloin siellä toimineeseen yksityiseen lentokouluun... Sain tehdä paperi- ja toimistohommien lisäksi kentällä pikkuhommia, bensan tarkastuksia, pikkukoneiden tankkauksia jne jne... Se oli menoa silloin se...

Kiitos pitää lausua oikeastaan silloisille pomoille Markulle ja Markolle - missä he tänäpäivänä sitten vaikuttavatkaan.

Silloin tuli hankittua ppl, silloinen A2, jonka täällä aiemminkin olen todennut vanhentuneeksi

Tuossa opiskeluaikana ei ollut a) rahaa ja b) oli kiinnostukset toisaalla jonkun aikaa... se harmittaa nyt, vahvasti.

Sitten tuli kesä 2004 ja menin töihin Jämille ja siitä eteenpäin kesät ja talvet siellä pari ja puoli vuotta - vieläkin palaan sinne hyvinkin usein. Kesä kesältä on ollut kyllä "vaikeampaa" seisoa jalat maassa kun muut lentää... Nyt sitten lennokkien parissa ja tapahtumissa mukana. Ja taas ensikuussa viikonlopun viettoon sinne... Se vaan on jotain... no, kyllä te tiedätte...

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Olen syntynyt lentokentällä... tai no, ihan vieressä kuitenkin. 

[Lari Nylund 161]

Joukkoliikenteen parissa pyöriminen alkoi jo noin 3-vuotiaana stadilaisena, kun mummo kuljetti ympäri Stadia raitiovaunun kyydissä sinne tänne. Eräs tarinoista kertoo, että olimme käyneet linjan 10 päätepysäkillä Ruskeasuolla ja jääneet pois ihmettelemään vaunun kiertäessä samaan aikaan punaista puutaloa kääntösilmukassa. Paluumatkalla olin sitten ääneen ihmetellyt tapahtunutta, enkä ollut oikein ymmärtänyt mitä siellä oli tapahtunut. No, eihän siinä mummon auttanut kuin palata uteliaan pojan kanssa Ruskeasuolle ja suoritus uusittiin vaunun kyydissä kuljettajan luvalla istuen...

 

Sen jälkeen mummo kuljetti vielä useita kertoja, kunnes noin 6-7 vuoden iässä alkoi itsenäistyminen. Aloin kulkea jo tutuiksi tulleiden kuljettajien mukana bussilinjalla 17, koska kotimme sijaitsi osoitteessa Aleksis Kiven katu 58 ja suoraan oven edessä oli linjan pysäkki. Niinpä Merikadun ja Itä-Pasilan väliä seikkailin usein, sekä Erottajan taukotiloilla.

 

Kesäkuussa 1985 muutimme Katajanokalle osoitteeseen Merisotilaankatu 2 ja bussilinja 17 vaihtui raitiovaunulinjaksi 4. Kuljettajat tulivat hetkessä tutuiksi ja ovat sitä vielä tänä päivänäkin. Kiitos heille kaikille, mikäli täällä tuttuja sattuisi löytymään. Katajanokan ala-asteella tällainen joukkoliikenteestä kiinnostunut poika oli tietenkin outo lintu ja tänä päivänäkin kovaa luokkaa oleva itseluottamus lienee saanut ainakin vaikutteita niiltä ajoilta... Koulussa oli muuten täältäkin tuttu opettaja Ismo Lehikoinen (ja taas terveisiä). Raitiovaunuista kulkuvälineet vaihtuivat joskus 1986-1987 juniin, kun opin poistumaan raitiovaunusta Lasipalatsin pysäkillä ja kävelemään steissille. Siellä sitten "ujo ja hiljainen" vai oliko se helposti ihmisiin tutustuva poika hyväksyttiin muutamien saattokonduktöörien toimesta mukaan Helsingin ja Ilmalan ratapihan välisiin vaihtotöihin katsomaan kuinka junia vietiin huoltoon tai sieltä matkustajien palveluun... Sille tielle olen jäänyt eli VR on nykyisin työnantajani. Niin, mutta kuinkas tämä alustus sitten päätyi ilmailuun...

 

Elettiin 1980-luvun loppua, kun sain mahdollisuuden matkustaa ensimmäistä kertaa lentokoneella ja sekin tehtiin yksin - tai no, oli siellä muitakin. Reittinä oli Helsinki-Joensuu ja kulkuneuvona DC9. Sen tarkempaa mielikuvaa matkasta ei ole, mutta vaaleanpunainen lappu kaulassa mentiin koneeseen lentoemännän kanssa ja Joensuussa oli vastassa äidin sukulaisia Outokummusta. Paluulento tapahtui sitten Joensuusta Helsinkiin ATR-42:lla, joka oli lähtenyt reitille Kuopiosta. Muistikuvat ovat kovin hatarat, koska en ottanut kuvia lennoilta - ikävä kyllä...

 

Seuraava lentomatka olikin sitten 8.6.1991 Helsingistä Rodokselle MD-11 OH-LGA:n kyydissä. Seurana oli turkulainen veturinkuljettaja Osmo Rantanen, joka otti rautateiden kautta tutuksi tulleen nuoren miehen matkaseuraksi. Seura oli kuitenkin jo siinä iässä, että joukkoliikenteen lisäksi tytöt olivat alkaneet kiinnostamaan ja matkalta jäikin "muistoksi" mukavia hetkiä oulaistelaisten neitien kanssa. Ystävyys on säilynyt näihin päiviin asti. Paluu oli juhannusyönä Helsinkiin ja kone muistaakseni oli OH-LGB. Sen jälkeen lentoja on kertynyt useampia... Mitä mukavampia muistoja on tullut keskusteluista matkustamo- kuin ohjaamoväen kanssa... Taksia silloin tällöin ajaneena vastaan on tullut myös Finnairin väkeä nykyistä toimitusjohtajaa myöten. Kaikkia ilmailun parissa työskenteleviä tai harrastavia on tuntunut yhdistävän yksi tekijä ja se on tunne, että "toiset vain syntyy lähtemään"...

 

Kiitos tässä vaiheessa Teille kaikille täällä FlightForumilla, koneissa ja kiitoteiden varressa. Teidän kanssa on ilo vaihtaa kuulumisia meidän yhteisen kiinnostuksen kohteen asioista... Olen itse saanut kokea hienoja asioita ilmailun ja muutenkin joukkoliikenteen parissa. Toivottavasti pystyn itsekin tarjoamaan Teille joskus jotain sellaista.

 

RWY AHEAD

 

 

[Timo Hyvönen 208]

Isä oli perustamassa yhtä ilmailukerhoa ja osti mulle koottavia lentsikoita. Sit se pakotti purjelentokurssille ja...

 

Luin pienenä paljon korkkareita ja jänniähän ne lentojutut olivat. 15-vuotiaana pääsin pursikurssille Rautavaaralle ja kävin sit lukiopoikana ilmavoimiinkin pyrkimässä. Helsingistä jäi mieleen kovin kuuma kesä, bussiaseman ulvovat jarrut ja Tilkka/psyko. Valitettavasti (tai no joo... silmissä oli piilokarsastus enkä pässyt testeissä eteenpäin.

 

Lensin 80-luvun puoliväliin Rautavaaralla harvakseltaan, Kuhmossa sentään vintturikelpparin. Sitten lähdin opiskelemaan Otaniemeen, liityin PIKiin ja..kun sain ne 50 työtuntia parkkivalvottua, muutettiin lentomaksuhyvityksiä niin että ois pitänyt tehdä 100h jonkin hyödyn saamiseksi. Harmistuin (en sanonut vittuunnuin niin, että keskityin oleelliseen.

 

Sitten 1999 olin kaverin polttareissa Nummelan kentällä purjelennättämässä häntä. Kävin istuskelemassa kabiinissa, hipelöin, näpelöin, haistelin...duunikaveri Laukkas-Jyri sitten houkutteli että hänhän voisi lennättää minua, lennonopettaja kun oli. Siitähän se takaisin taivaalle -kurssi maksettiin (100 FIM) ja lupakirja voimaan uudestaan, 14 vuoden tauon jälkeen!

 

Nyt sitten lennellään mahd. paljon purjekoneilla, mgpl on työn alla. Kiitoksia vaan niille isän kavereille jotka lanasivat sen lentokentän sinne Kuhmoonkin.

 

 

t. Timo

 

 

[Guest Pinkkari]

Kerronpa nyt minäkin erilaisen tarinan tänne. Mun kiinnostus lentokoneisiin lähti ihan tietokone pelaamisen kautta tuossa viime talvena. Tykkäsin ennen pelata etenkin kaikenlaisia simulaattoreita. Train Simulatorilla tuli junilla ensin ajeltua ja Ship Simulatorilla seilattua merillä. FSX:n demon sitten latasin kannettavaan kerran ja siinä sitten kokeilin ultralla säkkien pudottelemista maalitauluihin. Kone ei kuitenkaan jaksanut sitä pyörittää mitenkään siedettävästi, eikä lentokoneisiin sen kummempaa innostustakaan ollut. Talvella sitten hankin uuden tehokkaamman pöytäkoneen ja kokeilin sitä demoa uudelleen. Johan alkoi pyörimään paremmin ja sitä demoa tuli sitten jonkun aikaa pelailtua. Alkoi siinä sitten pikkuhiljaa kiinnostamaan ne koneiden nupikat vähän enemmän ja päätin hankkia sen kokonaisen pelin. Siitä sitten pikkuhiljaa harjoitustehtäviä pelaillen alkoi tajuamaankin jotain noista systeemeistä. Netissä surffaillessa eksyin FSNordicin palstoille lukemaan simu-juttuja ja sitäkautta ihmettelemään Ivao:n ja Vatsimin sivustoille että mitäs tämä nyt sitten on. Pikkuhiljaa asia kerrallaan opetellen ja ihmetellen on sitten kehittynyt niin että juuri tuli täyteen 200h Ivaossa... Viimeinkin oli löytynyt "peli" jossa on ihan oikeasti todella haastetta tällaiselle ummikolle. Aiemmin en siis tosiaan tiennyt lentokoneista muuta kuin että niissä on siivet. Kyllä tässä on nyt sitten alkanut ihan toisella tavalla katselemaan taivaalla näkyviä jättövanoja ja ensi kesän Malmin lentonäytökseenkin olisi tarkoitus lähteä. Koskaan en ole oikeasti minkäänlaisessa lentokoneessa ollut, mutta kun katsoin purjelentovideon (http://www.puuppa.org/~eri/purjelento/suuripurjelentovideo.avi) alkoi mielessä käymään että tuohan näyttää kiinnostavalta. Saas nähdä.. Ehkäpä vielä joskus sitten oikeastikin..

[Håkan Sandberg 5]

Hah

 

Keskipohojanmaalla Kaustisen kyläsä ei saanu siunamhan rauhaa, ko kaikki Kauhavalle menhet nuoret tuli kalustua näyttämhän. Se oli siin kuuskyt luvun taithesa. Eikä siinä vielä mithän, tulivat sitte vielä tansheihin komioisa "virkapuvuisa" ja vei kaikki parhaat tytötki menhesä.

Mitä siinä nuori klupupoika muuta tuumannu ko täytyy ruveta lentäjäks. Vähä se kesti, melekeen nelekytä vuotta, ennen ko pääsi kokeileehan. 

Vieläkään lentämhän oo oppinu, mutta varmasti oon kerhon paras rullaaja 8)

Niin ja osaan mää vintatakki. Uutta vintturia en oo uskaltannu kokeilla, on se sen verran tulinen peli ???.

HS

[Guest Viletsu]

FS2000:n sain joskus aikaa sitten sen ilmestyttyä ja opin suht nopeasti laskeutumaan ja lentelemään näppäimistöllä. Silloin tällöin se innostus hiipui mutta aina kun oli jotain irl-lentoja kotimaassa tai ulkomaille, niin niiden jälkeen tuli aina hirveä innostus lähteä sieltä Meggs Fieldiltä lentelemään. Oi niitä aikoja. En vielä silloin tajunnut oikein mitään lentämisestä, enkä oikeastaan koko FS2000:n aikana, vaan vasta sitten kun ostin jostain nettikaupasta FSX:n. Siitä sitten innostuin enemmän ja voin sanoa että olen joka päivä sen saamisesta lähtien lentänyt ainakin yhden satunnaisen lennon. Netistä vaan tietoa ja tämäkin sivu esille, joka nousi pian ykköseksi kaikkien lentosivujen ohi. Omalta ukiltani sain myös innostusta kun hän kertoi 70-luvun lentämisestä ja omista lennoistaan Pipereillaan.

[Jouko Manninen 0]

Itselläni kiinnostus ilmailuun ja erityisesti siviiliilmailuun on ollut niin pitkään kun voin muistaa. Ensimmäisiä kirjoja joita itse halusin joskus selailla olivat erilaiset lentokonekirjat joiden kuvia katselin. Myöskin melko ensimmäisiin (ei nyt ekat sanat mutta 50 ensimmäisen joukossa) sanoihin kuuluivat Vinnair, Swissair ja DC-10. Yksi syy tähän on varmaan se, että äitini oli pitkään töissä Finnairilla ja isäni oli/on muuten kiinnostunut ilmailusta. Myös matkustamisella on varmasti ollut tähän kiinnostukseen syy.

 

Ensimmäinen tietokonesimulaattori minulle oli FS95, jolla en kuitenkaan osannut oikeastaan mitään tehdä. FS9 olikin vasta ensimmäinen simulaattori, jolla olen lentänyt "realistisesti". Aluksi lensin defukoneilla enkä edes paremmasta tiennyt. Sitten törmäsin vahingossa muistaakseni Jani Salon kuvastooriin tuolla simupuolella (taisi olla Emirateksen 77W ja LHR-DXB) ja löysin FSNordicin. Aluksi kävin täällä sillon, mutta vähitellen useammin ja useammin. Siinä samalla kertyi lisää tietämystä ilmailusta ja simuista ja aloin opiskelemaan itsekin erilaisia asioita lentämisestä ja tässä sitä nyt ollaan.

 

[Mikko J Köykkä 0]

Tiedä mistä se kiinnostus lähti mutta ihan mun ekoista synttäreistä on video jossa istun kummisetäni sylissä, se leikittää minua että "täältä tulee lentokone pörrr." Hän minut opetti rakastamaan lentämistä, pienoismallien rakentamisesta, videoiden katselusta ja Ilmailujen lukemisesta lähdettiin.

 

Tietenkin pitää mainita myös muutaman kuukauden ikäisenä matkustelu DC-10:llä... 8)

[Timo Koski 141]

On tuo muisti niin huono, etten ole ihan alkuajoista varma, mutta ainakin sellainen on jäänyt mieleen, kun menin pikkuserkun kanssa 13-vuotiaana polkupyörillä katsomaan EFOPille kun sinne laskeutui joitain Räyskälän purjelennon MM-kisojen koneita 1976. Kyllähän tuo 6km matka kentälle oli jotain siementä jo ehkä kylvänyt aiemmin, mutta tuota reissua ennen ei oikein ole mitään erityistä muistikuvaa.

[Guest Vertti]

Tais lähteä siitä, kun ensimmäisen kerran koitin FSX Demoa. Sen jälkeen pelailin ja opin FS2004 avulla, jolloin vielä lentelin näppiksillä. Sitten viime kesänä sain FSXn, jonka jälkeen kiinnostus ilmailuun ja lentokoneisiin on vain kasvanut. Muuttenkin olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisista kulkuvälineistä. Sitten jonain päivänä harhauduin tänne FSNordicin foorumeille, jonka olen todennut olevan suomen PARAS ilmailu foorumi. 8)

[Kristian Pöykkö 8]

Rovaniemellä vaikuttaa ilmavoimat... Pikkupoikana tuli katseltua taivaalle, kun Fougat ja Drakenit jylisivät kaupungin taivaalla.

 

Ihan pikkunaperona tuli myös lennettyä Finskin kyydissä aika paljon: Caravellet, DC-10, ja ysit tietenkin..

 

Kaipa sieltä joku lapsenomainen kiinnostus on jäänyt, onneksi! 

[Guest Donald]

Tossa 7w olin, kun iskä toi FS2002 kotiin, sillä lentelin 3 vuotta, ja siirtysin sitten

FS2004:seen. 

[Juuso Nummi 0]

En itse edes tiedä . Pidin jo hyvin pienenä lentokoneista, ilmailusta lentämisestä yms. Itsellä oli paljon lelulentokoneita joilla leikin. 6-vuotiaana sain ensimmäisen lentosimulattorin, joka oli FS98 vanhempi (en muista, mutta se oli ruma  ). Nykään lentelen FS9-FSX:ällä. Aina pienenä ''vinguin'' vanhemmiltani että, ''nyt lentoasemalle'' . Aina olen vitsaillut, että ''lentoasema on mun kirkko, ilmailu on mun uskonto''. Ei ollut mikään ympäristötekijä, joka sen olisi tehnyt, ''synnynäinen juttu''

[Ville Saarelainen 0]

Pienenä ei erityisesti ollut kiinnostusta, eikä ollut kyllä mahiksiakaan päästä lentokoneeseen kun ulkomaanmatkailu ei kuulunut perheen harrastuksiin. Parikymppisenä tuli kokeiltua laskuvarjohyppyä viiden loikan verran, ja siinä yhteydessä sain myös ekat lentsikkakyydit C172FR "Elviiralla" (OH-CNU). Itse hyppääminen tuntui liiankin vauhdikkaalta meikäläiselle, mutta lentäminen ja varjolla liitely oli penteleen hienoa. Siitä lähtien varjoliito ja moottorilento on kummitellut jossain takaraivossa, mutta jäänyt toteuttamatta kun kiinnostus juniin ja moottoripyöräilyyn on ollut etualalla, eikä vapaa-aika ja rahat riittäisikään enää lentämiseen. Sittemmin olen pari kertaa lentänyt Joe-Hel väliä Saab340:llä, ATR42:lla ja ATR72:lla, mutta suihkarikyyti on edellen kokeilematta. Lisäksi olen muutaman kerran kuvannut junia ilmasta PA-28:n (OH-PTH) kyydissä. FS2004:ää olen pelaillut muutaman vuoden, oppien kohtalaisesti perusasioita lentämisestä.

 

Tänä tulevana kesänä voisi kokeilla myös lentsikkakuvausta, kun tuo junakuvaus meinaa välillä jo hieman kyllästyttää. Mp:llä kuvaamaan lähteminen on muuten kätevä tapa yhdistää kaksi harrastusta.  

[Jukka Takamaa 0]

Muistaakseni isäni rakensi VIRI kummarikoneen kellarissamme joskus 1965...sen jälkeen koukussa. Uusi herääminen tuli 1990 kun Mustangi kävi Oulussa ja lensi talomme päältä matalalla...oli pakko lähteä "kuplalla" Oulunsaloon katsomaan.

 

http://www.silshop.fi/shop/index.php?act=viewProd&productId=1211

 

Mahdollisesti vietetyt hetket Kymin kentällä isän lentäessä ovat voineet myös vaikuttaa...ja lapsuuskesät Kauhavalla.

[Guest PekkaK]

Koko ikäni olen ihmetellyt ja tutkinut kaikkia liikkuvia vempeleitä, lentokoneet ovat tässä vain yksi kiinnostuksen kohde muiden, erityisesti rautateiden, rinnalla. Toki isälläni oli lusikkansa sopassa, kun hän antoi lahjaksi pääasiassa lentokonepainotteisia kuvakirjoja ja taiteilijana myös piirteli minulle lentokoneita ja autoja, ja selitti minulle pikkupojalle mm. jopa suihkumoottorin toimintaperiaatteen. Sitten 1980-luvun Länsi-Saksassa oli tuo militääripuolen lentoliikenne aika jännittävä, kun suihkuhävittäjiä meni matalalla ja lujaa talomme yli jokaikinen päivä. Pari kertaa tuli ikkunasta nähtyä hävittäjän tulo suoraan kohti ehkä 100-200 metrin korkeudessa täysin äänettömänä, ääni tuli vähän jälkijunassa. Joulumatkalla Kittilään pääsin 4-5-ikäisenä käymään DC-9:n ohjaamossa, joka sekin oli unohtumaton elämys.

 

 

 

[Juho Pyhäjärvi 0]

Kai se siitä lähti kun pienenä käytiin isän kanssa aina katsomassa kentällä concorden nousua. 8)

[Arne Wallen 72]

Lähti tuosta kun eno/kummisetä oli ilmavoimissa, kertoili juttuja ja otti Malmille käymään kunhan vaan koulusta ehdin.Järjesti minut Stieglizin kyytiin ja sittemmin Safirin ja Fougan penkille.

Alkoi tosin pienoismalleilla ja Esko I siellä muistaakseni.

-50 ja -60 luku tuon kuitenkin teki, naiset joskus sekoitelleet mutta pääasiassa näin.

[Juha Lampi 270]

Noo, tietysti Hemi-setäni wanhana hävittäjä-ässänä vaikutti asiaan, vaikka hän itse ei koskaan ilmain sankaruuttaan korostanutkaan. Sitten oli Erkki Rekimiehen kirja Laatokan lentäjät, Laurilan setä naapurissa, lennokit, pienoismallit, Siivet-sarjis ja unohtumattomat kokemukset kentän laidalla ja ja...

 

[Olle Sälgmark 2]

Kaksi Hoota "syyllisiä",Hyttynen ja Härmälä 50 ja 60 luvun taitteessa.

Sitten meni seikkaillessa kolmekymmentä vuotta,lopulta tuli aikaa ja rahaa hankkia lupakirja.

 

 

[Sami Vesala 0]

Isäni tapasi viedä minua pienenä taaperona Turun kentälle katselemaan lentsikoita, itse kun hän on niistä myös osittain kiinnostunut. Siitä se ajatus sitten lähti...