Mikko Maliniemi

Transponder pakolliseksi MIL CTA:ille ja sotilaskenttien lähestymisalueille

146 viestiä aiheessa

Oon kyllä koittanu vihjasta lennonjohtajaa siitä, että voisin vaikka ryhtyä pikkuhiljaa valumaan kohti kynnystä ilmoittamalla (ilman lj:n kysymystä asiasta) ko. liikenteen olevan näkyvissä, mutta eipä se vielä ole johtanut ehdolliseen selvitykseen, en tosin ole erikseen sellaista taas pyytänytkään, kun en oo toisaalta ollu varma, että miten tää menetelmällisesti voisi toimia. Täytynee jatkossa pyytää lupaa jatkaa lähestymistä samalla kun ton putken näkyviintulosta ilmoittelen.

 

Joo no, tilannekohtaisesti ei voi ikinä mennä sanomaan mikä asiaan vaikuttaa, koska muuttujia on huomattava määrä. Ja suoranaisesti tuossa mainitsemassani esimerkissä ei edes luovuta porrastuksesta sen perusteella että edellä lentävä liikenne on näkyvissä, vaan mahdollisesti tarvittavasta porrastuksesta luovutaan jollain muulla perusteella.

 

Eli sanomaani ei voi käyttää yleispätevänä ohjeena siitä kuinka homman pitäisi mennä.

 

Ei suoranaisesti, mutta usein sen kuuluisan mitoittavan liikenteen muodostava lento on ainut, johon lennonjohtajalla on tapahtumahetkellä porrastusvelvollisuutta... plus että sitä kyllä välillä porrastetaan paljon tarkemmin ja kovemmalla varmuudella (tarkoitan juuri niitä ihan järkyttäviä porrastusetäisyyksiä, joita menetelmä ei vaadi, mutta joita kai sitten varmuuden vuoksi jotkut LJ:t mielellään käyttävät), kuin kahta VFR-lentokonetta lähialueella pilvikorkeuden ollessa 1000 jalkaa.

 

Niin sanottu mitoittava liikenne on usein IFR-liikennettä, ja esimerkiksi IMC:n vallitessa (SVFR-kelit) SVFR ja IFR tulee porrastaa myös ilmatilaluokassa D. Etenkin menetelmäympäristössä nämä porrastukset saattavat tuntua järkyttäviltä etäisyyksiltä jne., mutta kyllä niihin aina perusteet löytyy. Tornissa taas SVFR tulee porrastaa myös toisesta SVFR:stä, ja kyllä nekin porrastukset tuntuu joskus "järkyttävän isoilta", mutta niihinkin on perusteet ja toisaalta taas porrastuksesta luopuminen on tietyllä tavalla helpompaa kuin IFR-SVFR -tapauksessa. Siksi saattaa tuntua siltä että mitoittavaan liikenteeseen keskityttäisiin jotenkin tarkemmin ja huolellisemmin. Näin se ei kuitenkaan ole.

 

Ilma-alus kuin ilma-alus, jos on porrastettava niin on porrastettava. Sillä ei ole eroa että miten sitä johonkin tiettyyn liikenteeseen suhtaudutaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kehitys kehittyy eli kaipa tämäkin uudistus oli tapahtuva ennemmin tai myöhemmin myös meillä. Eittämättä tämä vaatimus helpottaa lennonjohtajan ja pilotin yhteistyötä ja parantaa ilman muuta myös turvallisuutta. Kehitys tietenkin maksaa ja sehän koituu aina suoraan tai välillisesti loppuasiakkaan eli tässä tapauksessa meidän yleisilmailijoiden maksettavaksi, sekin on fakta joka meidän vain on nieltävä.

Itseäni kummastuttaa eniten menettelytapa tässä yhteydessä. En tiedä miten kauan asiaa on valmisteltu Finavian ja Trafin taholla mutta jokin ennakkovaroitus asiassa olisi ollut paikallaan. Kokemuksesta tiedän että jo byrokratia asennuslupien kanssa ottaa oman aikansa puhumattakaan ruuhkasta joka avioniikkapajojen oven taakse nyt syntyy. Näin lentokauden kynnyksellä tulee väkisin mieleen että olisiko asiasta voinut mainita jotain jo sydäntalvella jotta ilmailijat olisivat voineet laittaa asennuspaperit Kölniin EASA:n konttoriin vetämään. 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin sanottu mitoittava liikenne on usein IFR-liikennettä, ja esimerkiksi IMC:n vallitessa (SVFR-kelit) SVFR ja IFR tulee porrastaa myös ilmatilaluokassa D. Etenkin menetelmäympäristössä nämä porrastukset saattavat tuntua järkyttäviltä etäisyyksiltä jne.

 

>15 nm sivussa lähestymislinjasta tai sen ylösvetomenetelmästä ei vaan tunnu ihan tolkulliselta, korkeudella n. 3000 jalkaa kiitotien kynnyksen yläpuolella. Ikinä en ole nähnyt/kokenut/kuullut, että IMC:ssä olisi kahta SVFR-lentoa porrastettu näin reippaasti.

 

Toinen porrastuksessa välillä potuttava asia on se, että se mitoittava liikenne nostetaan niin paljon korkeammalle prioriteetille, ettei lähestymistä ennen sitä anneta suorittaa, vaikka kaiken järjen mukaan kiitotieltä pitäisi ehtiä hyvin pois ennen kun ko. liikenne on edes FAFilla. Ettei vaan missään tilanteessa kävis niin, että se mitoittava joutuis odottamaan. Esimerkiksi turussa olin jo selvityksen mukaisesti ohittanut holding north-westin (rauposta lähialueelle) ja menossa kohti 08 perusosaa, tarkoituksena laskeutua 08:lle. Lenonjohto sitten käski kääntymään takaisin em. holdigiin ja kun pääsin sinne, ehdin pyöriä siellä ympyrää 12 kokonaista minuuttia, ennen kun idästä lähestyvä mitoittava liikenne kosketti kiitotietä 26. Sää oli jotain cavokin tapaista ja tunnetustihan siellä ilmatilaluokka ei aiheuta lennonjohtajalle porrastusvaatimusta IFR:n ja VFR:n välille. No, alkaa mennä ohi aiheesta, mutta täytyy kai toivoa, että tutkalennonjohtojen lisääntyminen toisi tähän pelleilyyn edes vähän parannusta, kun menetelmälennonjohto tuntuu olevan niin samperin vaikeaa välillä jos saman kentän CTR:llä/TMA:lla on peräti kolme tai neljä ilma-alusta liikkeellä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kertokaahan viisaammat saako omistaja asentaa purjekoneeseen transponderin? En löytänyt sopivaa ilmailumääräystä aiheesta.

EASA PART-M appendix VIII antaa luvan, mikäli tulkitaan että transponderi ei ole pakollinen turvallisuusvaruste ja sillä ei ole mitään tekemistä IFR lentämisen kanssa.

Tai sitten sille on valmis paikka johon se kyketään pikaliittimin.

 

-J

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei ole ihan noin selkeä ratkaisu asennuksella mun mielestä. Pakollinen ei mutta turvallisuusväline. Avioniikkapalikka jolle joudutaan virittelemään antenni ja sille kaapelit ja porailemaan reikiä. Lisäksi se, että joissaon koneissa on valmistajan ohjeet ja etenkin vanhempiin ne taas puuttuu mutta koneet on tyyppihyväksyttyjä.

 

Kenestä muusta alkaa tuntua että Finavia käyttää määräävää markkina-asemaa hyväkseen kunnon monopolin tapaan?

 

-M-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei ole ihan noin selkeä ratkaisu asennuksella mun mielestä. Pakollinen ei mutta turvallisuusväline. Avioniikkapalikka jolle joudutaan virittelemään antenni ja sille kaapelit ja porailemaan reikiä. Lisäksi se, että joissaon koneissa on valmistajan ohjeet ja etenkin vanhempiin ne taas puuttuu mutta koneet on tyyppihyväksyttyjä.

Jeps ja lisäksi unohin mainita että pitää olla tieto, taito ja ohjeet asennukseen.

 

-J

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Kenestä muusta alkaa tuntua että Finavia käyttää määräävää markkina-asemaa hyväkseen kunnon monopolin tapaan?

 

Minusta.

 

Transponderit ovat puolestani toki tervetulleita sinänsä. Tässä avoimesti hämmästyttää virkavallan, ...eh, Finavian tapa toimia. Vaatimuksesta ilmoitettiin samana päivänä kun se astui voimaan. Ei varoitusta, ei keskustelua, ei kommunikointia. Kehittyneemmissä ilmailumaissa tällainen ei kävisi laatuun.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kertokaahan viisaammat saako omistaja asentaa purjekoneeseen transponderin? En löytänyt sopivaa ilmailumääräystä aiheesta.

 

Larun ASH-25:sessa oli transponderi ja ei se ainakaan "laiton" ollut 90-l alussa (olin kerran katsastamassa ko. koneen Malmilla).

 

Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

EASA-koneeseen asentaa saa pätevyydeltään vähintään Part-66 mekaanikko tai "Miukun listalainen avioniikkaoikeuksilla" jos muutostyölle on hyväksyntä. Transponderikaupassa oli jo hiukan ruuhkaa tänään päivällä.  ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Transponderikaupassa oli jo hiukan ruuhkaa tänään päivällä.  ::)

 

Onko tosiaan tarvetta vai tietääkö joku että tilanne jatkuu 29JUN11 jälkeen?

 

 

M Arkku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko tosiaan tarvetta vai tietääkö joku että tilanne jatkuu 29JUN11 jälkeen?

 

 

M Arkku

 

No totta hitossa sen pitää jatkua. Pelottaa ajatella että ympärillä suihkii radiottomia (lue: kuulumattomia) ja transponderittomia (lue: näkymättömiä) koneita. Tämän ketjun kommenteista päätellen heitä  turvallisuus evvk.

 

Peter

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...ympärillä suihkii radiottomia (lue: kuulumattomia) ja transponderittomia (lue: näkymättömiä) koneita.

 

Bua-hahahaa, me ollaanki melkein "stelttejä" - vaikka radiot kuitenkin on. (Sentään tänään havaitsin, että joku kuitenkin rohkeasti OH-JAA Senecaa "meidän platalle" Malmilla ;) )

 

Meillä oli nääs "plaanijumppaa" tänään iltaliikuntatuokiossamme. Samalla informoin porukkaa tästä Suo-quocka-ja-jussi-vaateesta ja tsekkasin, monestako masiinasta löytyy vaadittu "papukaija". Vihjasin, että kannattaa valita joku niistä koneista, jos mielii tanssimaan susien ja haukkojen kanssa ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kukaan ei halua Hornetteja ja ultria samaan paikkaan samaan aikaan.

 

Perttu

Eikös nillä Horneteilla ole omat tutkat joilla voivat seurata useita maaleja yhtäaikaa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

EASA-koneeseen asentaa saa pätevyydeltään vähintään Part-66 mekaanikko tai "Miukun listalainen avioniikkaoikeuksilla" jos muutostyölle on hyväksyntä. Transponderikaupassa oli jo hiukan ruuhkaa tänään päivällä.  ::)

 

Mites "miukun listalainen" saa avioniikkaoikeudet ja miten ne oikeudet ilmenevät?

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös nillä Horneteilla ole omat tutkat joilla voivat seurata useita maaleja yhtäaikaa?

 

Sekö sinun mielestäsi on nyt sitten ratkaisu tähän "ongelmaan" ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eiköhän tää keskustelu ole mennyt jo vähän taas overiksi.

Kyse ei ole turvallisuuden vastustamisesta.

Miljuuna koneiden omistajat voisivat hetkisen miettiä komentejaan että kannattaako 6000eur purkkareita varustaa 2500EUR tranpondereilla, varsinkin kun lopputulos on että ne on akkujen tyhjenemisen jälkeen myös radiottomia. Per lentotunti harrastuksen hinta nousee taas. Juu olen purjelentäjä siks että oon persaukinen.

Flarmit ku saatas ekana. 

 

No lj saa sitten vilkutella punasia ja vihreitä valoja :-)

 

-J

PS finskin jokainen matkustajapaikka pitäsi varustaa pelastusvarjolla kuten purkkareissa!

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jaahas, ilmailun vastustamislaitos whittuilee jälleen kerran. "Meillä on näennäinen ongelma, jonka ratkaisemme niin, että laitamme sen muiden maksettavaksi". Ruotsalainen sanoisi tähän näin: De finns för många k-sugare i ledningen.

 

Peterille sanoisin, että tässä valtakunnassa "vilkasta ilmatilaa" ei ole olemassakaan. Sitä löytyy jostain ihan muualta, mutta kun täällä ei osata, niin ei osata. Pertulle sanon, että jos pyssy-yhtiö lentää siviilien kanssa samassa ilmatilassa, niin vähintäänkin kohteliaisuus edellyttää, että kun sielläpäin on paremmat pelit ja vehkeet, niin opetelkoot väistämään. Ja jos ei siviilit heidän vehkeillään näy, hankkikoot paremmat. Veronmaksajien rahoilla, tietysti, mutta se menee muidenkin kuin ilmailijoiden pussista ja on tasapuolisempaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Peterille sanoisin, että tässä valtakunnassa "vilkasta ilmatilaa" ei ole olemassakaan.

 

Tätä täydentäisin sanomalla, että on meilläkin vilkasta ilmatilaa, mutta se on useimmiten sellaisten lentopaikkojen "lähialueella", jossa ei ole tarjolla lennonjohtopalveluita. Lisäksi "vilkkaus" usein liittyy koulutustoimintaan, kilpailujen maaliintuloon tai kelin loppumiseen. Tai näiden yhdestelmiin...

 

Ihan ajatuksena, jos meillä kaikilla olisi transponderi ilman lennonjohtoa, niin mitä hyötyä siitä olisi? Jos taas transponderia perustellaan yhteentörmäyksien välttämisellä, niin mille porrastusetäisyydelle se pitäisi säätää? Vaakaetäisyys 0,1 NM, 1 NM vai 5 NM?

 

Muita osin Ilkan kommentti täyttä asiaa ja ei täydennettävää.

 

:thmbup:

 

Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ihan ajatuksena, jos meillä kaikilla olisi transponderi ilman lennonjohtoa, niin mitä hyötyä siitä olisi? Jos taas transponderia perustellaan yhteentörmäyksien välttämisellä, niin mille porrastusetäisyydelle se pitäisi säätää? Vaakaetäisyys 0,1 NM, 1 NM vai 5 NM?

 

TCAS toimii ilman lennonjohtoa, mutta ei ilman tutkasignaalia. TCAS ei tosin porrasta, mutta syytää ulos TA/RA-viestejä riippuen siitä, miten lähellä yhteentörmäystä/sen vaaraa ollaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyse ei ole turvallisuuden vastustamisesta.

Miljuuna koneiden omistajat voisivat hetkisen miettiä komentejaan että kannattaako 6000eur purkkareita varustaa 2500EUR tranpondereilla, varsinkin kun lopputulos on että ne on akkujen tyhjenemisen jälkeen myös radiottomia.

 

Turvallisuus: Ihan sama miten asiansa esittää, aina pari nimeltä mainitsematonta saa asenne/tapakasvatuskohtauksen, koitetaan kestää.

Kustannukset: Raha ei kasva puissa mutta; Flarmin hankin kun oli pakko(vaaditiin kansainvälisissä kilpailuissa, nyt myös kotimaassa) Samalla suurensin akkuja.

Jos nyt ssr menee pakoksi niin eihän se ole kuin puoli kiloa lisämassaa (plus jälleen suurempi akku tai aurinkokenno)

Ei se virrankulutus ole "kuin" 0.2-0,5 a/h eli maksimissaan  vajaat 5ah per lento.

 

Onneksi EFPK sijaitsee paikassa jossa voi edelleen, vaikka arkisin, suorittaa yli kolmensadan kilometrin matkalentoja valvomattomassa ilmatilassa.

 

M Arkku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

TCAS toimii ilman lennonjohtoa, mutta ei ilman tutkasignaalia. TCAS ei tosin porrasta, mutta syytää ulos TA/RA-viestejä riippuen siitä, miten lähellä yhteentörmäystä/sen vaaraa ollaan.

 

Kertokaas osaavaiset SSR:n ja TCAS:n rajoituksista. Esimerkiksi:

- Mikä on tyypillinen minimikorkeus jotta kone tunnistetaan LJ:n tutkassa? Oletuksena minimitehoinen transponderi.

- Mikä on tyypillinen minimikorkeus jolloin koneen transponderi vastaa tutkakyselyyn ts. voi tulla näkyviin toisen koneen TCAS-näytössä?

 

Kysyn koska suuri osa ainakin omasta VFR-matkaliikenteestä tapahtuu 1500-3000 ft korkeudessa agl ja olisi mielenkiintoista tietää onko transponderista silloin oikeasti hyötyä, vai olenko pääosin tutkakatveessa.

 

Edit: Lisäkysymys: Minkälaiset törmäyksenvaroitusominaisuudet ja -kapasiteetit ovat LJ-tutkissa? Täällä annetaan ymmärtää että VFR-koneiden on sammutettava transponderit (tai niiden kaiut ainakin suodatetaan pois) heti kun niitä ilmestyy hiemankin isompi määrä tutkaseurantaan. Jos näin tapahtuu myös tutkien törmäyksenvaroituslaskimissa, transponder-pakollisuudessahan ei olisi järjen häivääkään... ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

... lopputulos on että ne on akkujen tyhjenemisen jälkeen myös radiottomia.

 

Jos purjekoneeseen asentaa agrekaatin niin muuttuuko kone moottoripurjelentokoneeksi?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mites "miukun listalainen" saa avioniikkaoikeudet ja miten ne oikeudet ilmenevät?

 

-A-

 

-> Tositettu radioasennus kansallisten määräysten aikana, nimikirjoitus työpaketissa. Ja tämä koskee siis vain purje-/moottoripurjekoneita.

 

Esim Laukkanen asentanut poikavuosinaan PIK-R-2 radion ykköseen tms  8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään