Mistä Cessna puhaltaa alleen?

[Guest esaaho]

 

Hei

 

Mistä tässä näkyvä musta rantu oikein tulee?

 

[ attachment removed / expired ]

 

---Esa

[Jani Viipuri 0]

Pakoputkesta taitanee olla, sehän on tuossa nokkapyörän vieressä.

[Ari Katajamäki 0]

Hei

 

Mistä tässä näkyvä musta rantu oikein tulee?

---Esa

 

Diisseli

 

Eli tarkemmin sanottuna ko. kone on varustettu Jet A-1/Diesel polttoainetta käyttävällä Centurion-moottorilla.

[Joel Kajas 0]

Nokivasara, eli nokeahan tuo on. Bensakoneisessa tuo olisi jo vähän huolestuttavaa. Liian rikkaalla käyvä bensakonekin nokeaa, mutta ei ehkä ihan noin paljoa.

[Guest esaaho]

 

Hei

 

Ehkä tuo tuli liian pienessä koossa, joten rajaus tässä.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Eli minusta näyttäisi tulevan tuosta pienestä reiästä moottorin takapuolelta, ei pakoputkesta. Jos en väärin tulkitse, niin pakoputken röpötystä näkyy laajempana harmaana tuossa keskemmällä jo tuon mainitun reiän etupuolella.

 

---Esa

[Kimmo Huoviala 1]

Hei

 

Ehkä tuo tuli liian pienessä koossa, joten rajaus tässä.

 

 

Eli minusta näyttäisi tulevan tuosta pienestä reiästä moottorin takapuolelta, ei pakoputkesta. Jos en väärin tulkitse, niin pakoputken röpötystä näkyy laajempana harmaana tuossa keskemmällä jo tuon mainitun reiän etupuolella.

 

---Esa

 

Näin ilmailupiireissä kutsumme tuota reikää moottorin takapuolella pakoputkeksi. Riisseli puskee nopea pihalle, jälkidiisselöidyn pakoputki on hieman erilainen kuin alkuper lycoming. (oli pakko päästä kirjoittamaan, hyvää viikoloppua vaan kaikille  )

 

Se keskellä oleva on ihan vaan **skaa ja kuraa.

 

e: nythän mä vasta hokasin että on siinä joku kökkö rungossa. mutta pakoröörinokea se musta on kuitenkin

[Mikko Maliniemi 5]

Dieselöimättömässä tuossa reiän kohdalla on joku huohotinputki. Ei nyt muistettu tarkalleen, että mikä, mutta sellainen parin sentin putken pää sieltä pilkistää läpivientikumeineen. Yritin vaalennella tuota Esan kuvaa, mutta ei siinä kyllä putken päätä näy siltikään, joten lieneekö siitä vain otettu turha huohotinputki pois kun polttoainejärjestelmä on dieselöinnin yhteydessä muuttunut?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Anyway, pakoputken antimien piirtämä nokirantu se on, kuten tässä jo moneen kertaan on todettu. Se, että se nokirantu lähtee siitä reiän kohdalta on kyllä varmaan aika puhdasta sattumaa. Ja jos tarkemmin katsellaan, niin itseasiassahan se lähtee leviämään jo jopa hieman sen reiän etupuolelta.

 

 

 

Ps.

? 

[Ilkka Linnamäki 1]

Koneen pesutalkoot on bookattu ensi viikolle.

 

// Ilkka

[Guest esaaho]

Dieselöimättömässä tuossa reiän kohdalla on joku huohotinputki. Ei nyt muistettu tarkalleen, että mikä, mutta sellainen parin sentin putken pää sieltä pilkistää läpivientikumeineen. Yritin vaalennella tuota Esan kuvaa, mutta ei siinä kyllä putken päätä näy siltikään, joten lieneekö siitä vain otettu turha huohotinputki pois kun polttoainejärjestelmä on dieselöinnin yhteydessä muuttunut?

 

Anyway, pakoputken antimien piirtämä nokirantu se on, kuten tässä jo moneen kertaan on todettu. Se, että se nokirantu lähtee siitä reiän kohdalta on kyllä varmaan aika puhdasta sattumaa. Ja jos tarkemmin katsellaan, niin itseasiassahan se lähtee leviämään jo jopa hieman sen reiän etupuolelta.

 

Ok, kiitos asiallisesta vastauksesta. Pakoputken hönkä siis tosiaan vaan sattuu osumaan tuon huohotinaukon kohdalle. Uskon juuri ja juuri pakoputken tunnistavani, vaikka edellinen vastaaja sitä epäilikin

[Ari Simonen 37]

Voisikohan pakoputken suuntausta muuttamalla saada mahan pysymään puhtaanpana? Musta maha ei herätä luottamusta.

[Mikko Maliniemi 5]

Voisikohan pakoputken suuntausta muuttamalla saada mahan pysymään puhtaanpana? Musta maha ei herätä luottamusta.

 

Tuskinpa. Leviäisi ehkä vain leveämmälle alueelle... Mutta en sitten tiedä, voisiko kokeilla kuvauslentäjien käyttämää paskansiirtäjää?

 

http://www.airliners.net/photo/Weser-Bildmessflug/Cessna-TU206G-Turbo/0921468/L/

[Janne Kuutti 4]

Voisikohan pakoputken suuntausta muuttamalla saada mahan pysymään puhtaanpana? Musta maha ei herätä luottamusta.

Maalaa koneen mustaksi niin ei noki näy

[Mikko Maliniemi 5]

joku huohotinputki. Ei nyt muistettu tarkalleen, että mikä

 

Ja siis sehän on sähköisen polttoainepumpun huohotinputki, osanumero 1216018-1 

 

On ne Meisterit velhoja 

[Janne Pellikka 0]

No jos tällanen ei niin Cesnan anatomiaan perehtynyt perusheebo, joka ei ole mootoreiden kassa tekemisissä muussa kuin ajaessa autoa huomasi tuon aiheuttajan ekassa kuvassa niin  

Bye the way mitens toi dieselin tai besamoottorin käyttö vaikuttaa tehoihin tollasessa 172:ssa vai vaikuttaako vain likaamalla?

Sorry väärin jäsennelty kysymys!

[Ari Katajamäki 0]

Maalaa koneen mustaksi niin ei noki näy

Kun ei tuo lasikuiturakkine kestä maalaamista kuin valkoiseksi. Lämpenee liikaa auringossa. Muistaakseni tumman pinnan suurin sallittu osuus yläpinnoilla oli tarkasti rajattu koneen ohjeissa. Ehkä alapintaa voisi varovasti tummentaa...

 

Ja tehoa on selvästi vähemmän kuin perusbensakoneratkaisussa. Luokkaa 160hp -> 125hp.

 

Ari

[Ari Simonen 37]

Ja siis sehän on sähköisen polttoainepumpun huohotinputki, osanumero 1216018-1 

 

On ne Meisterit velhoja 

Onko nyt kyse ruiskumoottorilla olevasta koneesta? Ainakaan vanhemmissa kaasutinkoneissa ei ollut sähköistä polttoainepumppua.

[Janne Pellikka 0]

Kun ei tuo lasikuiturakkine kestä...

 

 

Saataapi rupee hartsit pehmenee.

[Ari Simonen 37]

Kun ei tuo lasikuiturakkine kestä maalaamista kuin valkoiseksi.

Tämä oli minulle uusi tieto että Cessna on tehty lasikuidusta.

[Mikko Maliniemi 5]

Kun ei tuo lasikuiturakkine kestä maalaamista kuin valkoiseksi.

 

Taidat puhua Diamondista? Kun ei ne nuo uudemmat 172:t ole sen enempää kuitua, kuin vanhatkaan

 

Ja tehoa on selvästi vähemmän kuin perusbensakoneratkaisussa. Luokkaa 160hp -> 125hp.

 

Alkupään 1.7 litraisissa Thielerteissä eikö ollut 135hp? Ja nykyisestä kaksilitraisesta lohkosta taidetaan ottaa ulos 155hp. Sellainen taitaa olla tuossa MIKkiläisessäkin? Ja olikos tuo SRH alkujaan 180hp?

 

Jannelle vielä, että noi dieselmoottorit ovat järkiään painavampia, kuin noiden 172:n bensa-Lycomingit ja tästä syystä alkupään koneista tulikin käytännössä kolmepaikkaisia, mutta vastaavasti turboina ovat paremmin vääntäviä ja toimivat korkeammalla. Ja nykyisin diesel 172:n Mtow on saatu nostettua takaisin alkuperäiselle tasolle tuon kasvaneen moottorin myötä. Näin niinkuin tiivistetysti...

[Mikko Maliniemi 5]

Onko nyt kyse ruiskumoottorilla olevasta koneesta? Ainakaan vanhemmissa kaasutinkoneissa ei ollut sähköistä polttoainepumppua.

 

Kyllä ne nuo SP:t lienee kaikki ruiskuja

[Janne Pellikka 0]

Ja siis sehän on sähköisen polttoainepumpun huohotinputki..

Onko sulla Mikko hajoituskuvat koneella vai mistä sä temmot noita specsejä

[Mikko Maliniemi 5]

Onko sulla Mikko hajoituskuvat koneella vai mistä sä temmot noita specsejä

 

Johan yritin vihjailla, notta Meisteriltä 

[Janne Pellikka 0]

Never heard ilmeisesti joku osatoimittaja 

[Juha Kallioinen 2]

Alkupään 1.7 litraisissa Thielerteissä eikö ollut 135hp? Ja nykyisestä kaksilitraisesta lohkosta taidetaan ottaa ulos 155hp. Sellainen taitaa olla tuossa MIKkiläisessäkin? Ja olikos tuo SRH alkujaan 180hp?

 

SRH:ssa on Thielert Centurion 2.0, josta irtoaa 135hp. Vasta mallissa 2.0S on 155hp tarjolla. Alunperin SRH:ssa oli kiinni Lycoming IO-360 180hp ruiskubensakone, jonka laitteistoon kuului juuri tuo samainen sähköinen polttoainepumppu.

 

t. Juha

 

[Jukka Hälinen 1]

Pienenä kommenttina tähän pumppu ja ruisku/kaasutin asiaan.

 

Ylätasoinen kaasutinmoottorikone ei tarvitse erillistä sähköistä- eli ns. booster- pumppua, koska kaasutin ja sen kohokammion yläpuolella olevan polttoainesäiliön tuottama "putouspaine" riittävät varmistamaan moottorin polttoaineen saannin.  Alatasoisisissa kaasarikoneissa, kuten Piperit, Beeskat ja Rallit, on boosteri, siis sähköinen, lisäpumppu, jota ohjekierjojen mukaan käytetään lentoonlähdössä, laskussa ja tietenkin häriötilanteissa, koska halutaan taata suurilla tehoilla moottorille riittävä polttoaineen saanti.

Ruiskumoottori on taas toinen juttu. Continentalin ruiskutusjärjestelmää en tunne kovin yvin, mutta Lycoming tarvitsee aina sähköisen varapumpun, koska moottorin päällä oleva jakoventtiili, joka jakaa ruiskutussäätimeltä tulevan polttoaineen sylinterikohtaisille suuttimille, vaatii toimiakseen (avautuakseen) noin 1 bar:n (anteeksi ei SI-yksiköt - lienee noin 100 kPa) paineen.  Jos moottorin oma, mekaaninen, kalvotyyppinen pumppu rikkoontuu, ei polttoaine virtaa jakoventtiilin läpi ja tällöin  tarvitaan sähköistä apupumppua, joka tuotaa tuon tarvittavan paineen.