Historiaa - ADF, KA-asemat ja suunnistaminen

[Jorma Silo 0]

Silloin kun miehet olivat vielä miehiä ja lentokoneet näyttivät lentokoneilta, yleisradioasemia käytettiin suunnistamiseen. ADF ja keskiaallothan sattuivat mukavasti osittain päällekkäin (ja sattuvat vieläkin - jossain päin maailmaa enemmän, jossain vieläkin enemmän.) Periaatteessa niitä voisi kai edelleenkin käyttää suunnistukseen, jos tarvis olisi - vai voisiko?

 

Mutta oikeastaan alkoi kiinnostaa yksi toinen, ihan hölmö juttu.

 

Kun asemaa koneessa haettiin, seurattiin tietysti viisarin värähtämistä. Ilmailuradiot pyrittiin varmasti tekemään mahdollisimman selektiivisiksi ja kaista suodatettiin kapeaksi. Mutta luuletteko - tai tiedättekö - mahtoivatko lentäjät koskaan kuunnella varsinaista radiolähetystä varmistuakseen siitä, että kyseessä todella oli tavoiteltu asema?

 

Tästä saattaisi jopa olla tarinaa jossain kirjassa, muistaako joku? - Äijät köröttelee Dakotalla Jyväskylästä Ouluun ja virittää toosaa Ylivieskan taajuudelle. Jori Malmsten laulaa ja lentäjät odottelevat kärsimättöminä kuuluttajan vakuutusta siitä, että Ylivieskasta lähetys tulee..

 

--- Jorma

[Sami Puro 599]

Kyllähän Suomessa on vielä parikin majakkaa, joita voi käyttää ADF:n avulla radionkuunteluun. Ja samalla tietysti ADF:n neula näyttää sitä lähetintä kohden. Tosin ei ole hyötyä tuosta suunnistuksessa, kun majakoiden paikkoja ei ainakaan (enää) ole merkitty mihinkään, mutta tuollaisena "if everything else fails" keinona, jos satut tietämään radiomajakan taajuuden ja sijainnin niin kyllähän se sen suunnan antaa siinä missä muutkin ADF:n kautta viriteltävät taajuudet.

 

Kaikki navigaatiomajakathan lähettävät oman tunnuksensa morse-koodina, ja sitä kautta majakan voi tunnistaa olevan se tietty minkä halusit virittää. Radioasemilla morsea ei tule, vaan sen tilalla tuo radio(ääni)lähetys. En sitten sen tarkemmin osaa sanoa, että onko noita joskus oikeasti käytetty suunnistuksessa....

 

Tästä tulikin mieleen, voisikos joku ystävällinen sielu kertoa nuo vielä hengissäolevat taajuudet? (Radio Suomea yms "kiinnostavaa" sieltä lähetetään, mutta uutisten yms formulatulosten kuunteluun tuo soveltuu hyvin jos ei muuta ole käytössä)

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

70-luvulla, kun esim. Lahden AM-asema lähetti YLEn lähetystä, oli joskus mukava kuunnella musiikkia lennolla...Kerrankin tuli Procol Harum´in "A whiter shade of pale" Kuopiosta Malmille lennettäessä, mikä sopi hyvin kuvioon, kun oli Wigwamin muusikoita kyydissä.

90-luvullahan radiolähetykset loppuivat, mutta lähettivät vielä pari vuotta pelkkää kantoaaltoa, mikä mahdollisti Lahden suunnan löytymisen melkein koko Suomesta kun lähetysteho oli todella suuri. Kun kantoaaltokin katkaistiin, niin monet olivat pahoillaan, koska se pitkä kantomatka oli erinomainen suunnistusapu VFR-korkeuksilla lennettäessä jossa VORrin näyttämät olivat välillä riittämättömiä.

 

PS: Vieläkö Malmilla 18:n pohjoispäässä on Foxtrot ja NDB/VOR lähestyminen?

Entä Korson ja Espoon majakat?

[Jorma Silo 0]

 

Tästä tulikin mieleen, voisikos joku ystävällinen sielu kertoa nuo vielä hengissäolevat taajuudet? (Radio Suomea yms "kiinnostavaa" sieltä lähetetään, mutta uutisten yms formulatulosten kuunteluun tuo soveltuu hyvin jos ei muuta ole käytössä)

 

 

Ainakin 963 ja 558. Toiselta tuli just vaalikeskustelua ja toiselta sepelvaltimotaudista. Tuo 963 on luullakseni Porin kansainvälsisiin (Pohjois-Eurooppa) tarkoitettu taajuus ja voi kuulua heikommin.

 

--- Terv Jorma

[Jouni Olavi Rautio 66]

Ainakin 963 ja 558. Toiselta tuli just vaalikeskustelua ja toiselta sepelvaltimotaudista. Tuo 963 on luullakseni Porin kansainvälsisiin (Pohjois-Eurooppa) tarkoitettu taajuus ja voi kuulua heikommin.

 

--- Terv Jorma

 

Hehhee, tuota 558:a on mukava kuunnella tympeän hinauksen aikana ARVO:ssa.

Viimeks tais olla joku ek:n kyselytunti, ja tuli sieltä oikeen musiikkiakin...

[Jorma Silo 0]

 

Kaikki navigaatiomajakathan lähettävät oman tunnuksensa morse-koodina, ja sitä kautta majakan voi tunnistaa olevan se tietty minkä halusit virittää. Radioasemilla morsea ei tule, vaan sen tilalla tuo radio(ääni)lähetys. En sitten sen tarkemmin osaa sanoa, että onko noita joskus oikeasti käytetty suunnistuksessa....

 

 

Yleisradioasemia käytettiin lentosuunnistukseen ainakin 30-luvun Amerikassa ja eiköhän vain Alaskassa vielä pitkälti sotien jälkeenkin; siitä olen lukenut useammastakin lähteestä. Tuntuisi kummalta, jos Suomessa ei niin olisi tehty. Mutta juuri tuo Morse-tunnuksen puuttuminen minua askarruttikin - varmistivatko ukot aseman kuuntelemalla lähetystä. Kanadassa ja USA:ssahan toimii tänä päivänäkin todella paljon KA-asemia ja jokaisella on oma, yleensä nelikirjaiminen tunnuksensa - joka tietysti muistetaan mainita melkein joka levyn välissä...

 

Vai mahtoivatko laitteet olla niin tarkkoja, että kun neula liikahti radion ollessa oikein viritetty niin homma oli ilman muuta varma.

 

--- Jorma

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Muistelisin asian olleen niin, että esim. puheen aikana neula heilahteli moduloinnin mukaan puolelta toiselle. Sensijaan pelkkää kantoaaltoa tullessa (siis Lahden aseman kyseessäollen, oliko se nyt 252 KHz) neula pysyi paremmin paikallaan ja suuntima oli tarkempi.

PS: kaistalaajuus oli ADF:ssä aika suuri, asema kuului ihan hyvin vaikka viritti +/1 Khz molempiin suuntiin...

Sitten vielä, ADF nimellä "radio compass" oli jo mm. B-17 pommareissa, jotka suunnistivat sillä saksalaisten radioasemien lähetysten perusteella esim. Hampuriin ja Berliiniin.

[Jorma Silo 0]

Muistelisin asian olleen niin, että esim. puheen aikana neula heilahteli moduloinnin mukaan puolelta toiselle. Sensijaan pelkkää kantoaaltoa tullessa (siis Lahden aseman kyseessäollen, oliko se nyt 252 KHz) neula pysyi paremmin paikallaan ja suuntima oli tarkempi.

PS: kaistalaajuus oli ADF:ssä aika suuri, asema kuului ihan hyvin vaikka viritti +/1 Khz molempiin suuntiin...

Sitten vielä, ADF nimellä "radio compass" oli jo mm. B-17 pommareissa, jotka suunnistivat sillä saksalaisten radioasemien lähetysten perusteella esim. Hampuriin ja Berliiniin.

 

Siinäpä mielenkiintoinen muistutus - niinhän sen on ollut pakko olla. Eihän radiolähetyksiä sodankaan aikana suinkaan helpolla keskeytetty.

 

AM:hän on taajuusmoduloitua. Täytyykin oikein tutkia ja miettiä, kuinka suuren suhteellisen heiton lähetys aiheuttaa kantoaaltoon. Jos lentokoneen ADF-vastaanotin on hyvin selektiivinen ja kaista kapea, neulanhan täytyy kai todellakin "pomppia" suunnilleen on/off-tyylisesti. Ilmiön pitäisi kaiketi olla sitä pahempi, mitä korkeammasta taajuudesta (lyhyemmästä aallonpituudesta) on kysymys? Lahti 252 meneekin sitten jo pitkien aaltojen puolelle, ehkä siellä tilanne on helpompi.

 

--- Jorma

 

//EDIT: - vai hetkinen, menisikö se toisinpäin? Mitä korkeampi taajuus, sitä pienempi heitto... uhh. Nyt tarvitaan kynä ja paperia.

[Jorma Laiho 448]

Yleisradioasemia on kyllä käytetty kovastikin lentosuunnistukseen. Asiaa sivuaa lujasti myös Suomen Radiohistoriallisen Seuran eli SRHS:n jäsenlehdykkä. Siihen on kirjoitellut näistä asioista ehkä maan paras tämän alan (siis radionavigoinnin) asiantuntija V. K. Lehtoranta, monen vanhemman ilmailijan tuntema "Väiski". Väiski on eläkkeellä oleva Yleisradion entisen Mittaus- ja tarkkailuaseman suunnittelija ja tutkija. Lehden viime numerossa on mm. tiedon siruja majakoista. Väiski kirjoitti myös -70-luvun lopulla oppikirjan nimeltä "Radionavigoinnin perusteet" yhdessä Alpo Rinta-Oppaan kanssa ja opetti näitä juttuja mm. Malmilla.

Yleisradioaseman eli BC-aseman tunnistus ei ollut vaikeaa, koska nehän löytyvät taajuuden perusteella, samalla taajuudella ei voinut olla kuin yksi esim. suomalainen asema. Toki piti sen verran varmistua, että se todella oli oma asema. Näytön "vipotus" johtuu kantoaalto-avainnuksesta eli se tunnus lähetettiin osassa majakoita ns. kantoaaltoavainnuksella, so. pätkittiin lähetystä morsekoodin tahdissa. Muullakin tavalla sen avainnuksen voi hoitaa, mutta tämä pätkiminen on se helpoin tapa. Morsekoodithan oli toki opittava.Yleisradioasemassa taas kantoaalto on päällä koko ajan, modulaatio hoidetaan signaalin amplitudia muuttamalla. AM taas tarkoittaa amplitudimodulaatiota, taajuus ei muutu mihinkään, Se , jossa muuttuu on taas nimeltään FM eli Frequency Modulation eli esim. ULA. Muuten, tiesittekö, että ilmailun puheradiot käyttävät edelleen tätä AM-modulaatiota, vaikka taajuusalue onkin siinä ihan ULA-radion yläpuolella !

Oivallinen lähde vanhaan maailmaan on myös sellainen kirjastojen aarre kuin "Tekniikan Käsikirja", Sen ko. elektroniikkaa koskevassa osasessa on pitkät tarinat (Touko Hahkio kirjoittanut) mm. ILS- , VOR ja NDB-jutuista.

Tällä hetkellä on Suomessa enää kaksi AM-yleisradioasemaa.

600 kW:n tehoinen Pori, 963 kHz , joka kuuluu lähinnä Itämerellä. Santahaminassa on taas eteläistä aluetta hoitava vain 50 kW:n lähetin, 558 kHz. Tässä hiukan aluksi....

[Jorma Silo 0]

Aivan loistavaa informaatiota, kaima. Kiitos!

 

Ja menipäs minullakin AM ja FM iloisesti sekaisin, vaikka entinen, ihan kokenut DX-kuuntelija olenkin (ja eräänkin antennin aikoinaan rakentanut ja suunnitellut. Mutta siitä on jo aikaa...)

 

Noita SRHS:n julkaisuja voisi varmaan tilata jostain? Täällä puhuttiin yhdessä vaiheessa kovasti mm. Koivulahden onnettomuudesta ja mietiittiin, että mistä saisi tietoja vanhoista majakoista ja niiden paikoista. Olisikohan näistä apua?

 

Eikös Lahdessa toimikin radiomuseo?

 

--- Jorma S.

[Jorma Laiho 448]

SRHS:n kotisivut löytyy osoitteesta www.srhs-fi.com. Lehden päätoimittaja on Reino Janhunen. Hänet saa kiinni varmaan parhaiten sähköpostilla etunimi.sukunimi@kolumbus.fi.

 

Lahdessa vanhalla pitkäaaltoasemalla on nykyään erillisen museosäätiön ylläpitämä radio- ja tv-museo. Mastot on museoviraston suojeluksessa. Aktiivinen lähetystoiminta loppui jo -90-luvun alussa, kun ei ollut enää kuulijoita. Tehoa oli viimeksi lähettimessä 200kW ja taajuus 252 kHz.

 

Majakoista on joskus epäilty olleen haittaa. Jyväskylässä ja Lapualla oli TV/radiomastossa varoitusmajakat. Fouga osui Jyväskylän Keljoon 1969 ja eräs skenaario oli, että olisi vahingossa lennetty tarkkaan kohti varoitusmajakkaa huonossa kelissä.

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

niinhän sen on ollut pakko olla. Eihän radiolähetyksiä sodankaan aikana suinkaan helpolla keskeytetty.

 

 

Ei keskeytetty, ei. Kun ei ollut TV:tä, niin radiolähetykset olivat sekä Hitlerille että vastapuolen BBC:lle tärkeitä propagandavälineitä, puhumattakaan niistä salaviesteistä, joita BBC lähetti vastarintaliikkeille eri puolille Eurooppaa radioteitse.

[Janne Hannula 6]

Joskus olen kuullut puhuttavan "vonku-ADF:stä" (muistankohan termin oikein ), vanhan Fouga-pilotin suulla. Mitäs tällä tarkalleen ottaen meinattiin?

[Jorma Laiho 448]

Kaivoin hyllystäni esiin sen vanhan oppikirjan. Täsmällinen nimi on "Ilmailun radio- ja tutkajärjestelmät", tekijät siis Alpo Rinta-Opas ja Väinö K. Virtanen (nyk. Lehtoranta). ISBN 951-95244-1-X.Tehty 1977. Saatavana ehkä hyvin varustetuista kirjastoista ?Rinta-Opas kirjoitti myös kolmiosaisen kirjan "Lentosuunnistusoppi" sekä "Lentokoneen ohjausoppi". Kun ei ollut PC:tä, settiin kuului myös "Yleisilmailulaskin"

Vonku-ADF viitannee ns. beat-oskilaattorin käyttöön. Kun majakka avaintaa, se kantoaalto siis katkeilee. Kun majakassa ei ole sitä puhetta tai musiikkia moduloimassa kantoaaltoa, niin sen majakan tunnuksen esiinsaaminen voi olla vaikeaa. Beat (sellainen äänioskillaattori) antaa mukaan ääneen ja muuttaa soinnittomat sähkötysmerkit soinnilliseksi, jotka korva erottaa herkemmin, kuulostaa "vongulta". Monissa ADF:ssä tällainen on, valintavivun asento on BFO. Locator majakat lähettävät yleensä soinnillista lähetettä (lähetelaji A0/A2). Sen sijaan ne vanhat reittimajakat eli hiukan järeämmät majakat lähettivät sitä pätkittyä kantoaaltoa eli A1-lähetelajia.

[Peter Lord 187]

AM:hän on taajuusmoduloitua. --- Jorma

.

 

heh... ei taida olla koska AM = amplitudimodulaatio ja FM = taajuusmodulaatio, Frequency Modulation.

 

Joskus kaukaa MU2:lla kotiin palatessa on ollut tapana vääntää itämerellä Porin 963 kuuluviin ohjaamon kattokaiuttimeen (perämies voihkii yleensä siinä vieressä että ÄLÄ NYT TAAS... äänenlaatu on karmaisevaa kuultavaa useimmiten) Sitä infernoa ei viitsi headsetteihin johtaa. ADF Collins ja audiopaneeli MU2:n oma.

 

Arrowissa taas äänenlaatu oli merkittävästi parempi (pal vähemmän säröä), ja siinä radiona oli Kingin KR-87 , audiopaneeli Garmin 340 ja kuulokkeina uudet Bose X:t.

 

 

Peter

[Pentti Hyvärinen 1]

 

 

Majakoista on joskus epäilty olleen haittaa. Jyväskylässä ja Lapualla oli TV/radiomastossa varoitusmajakat. Fouga osui Jyväskylän Keljoon 1969 ja eräs skenaario oli, että olisi vahingossa lennetty tarkkaan kohti varoitusmajakkaa huonossa kelissä.

 

 

 

Fougaonnettomuuden tutkinnassa ei saatu näyttöä tuon varoitusmajakan käyttämisestä, mutta huhtikuussa 1965 ajoi OH-CSH maston haruksiin huonossa kelissä ja yksin koneessa ollut kuski kuoli. Majakan taajuus oli 339 kHz ja ADF oli viritettynä taajuudelle 340 kHz. Riittävän tarkasti.

 

Tuota AM:modulointiahan mainitaan joskus antiikkimodulaatioksi, aivan suotta, ja eräs nimitys eroamaan taajuusmodulaatiosta on laajuusmodulaatio, joka kuvaa hyvin modulaatiotapaa.

 

Vielä tuo nimitys radiokompassi; ADF on lyhennys nimityksestä automatic directionfinder, niinkuin varmaan moni muistaakin.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

No tuosta radiokompassista vielä, kun B-17:n ohjaamossa kävin, niin siinä mittaritaulussa oli nimenomaan "radio compass"...ei taidettu olla ADF-termiä vielä silloin keksitty.

Ja olen ehkä aikaisemminkin maininnut, että Rauski Virtasen C-172:ssa OH-CSI oli tasan samanläinen näyttö, jossa myös luki radio compass, käytettiin nimenomaan ADF-virittimen näyttönä.

Rauski kun oli sellainen tee-se-itse-mies, ja omasi mekatsun lupakirjan, niin ties mistä oli sen näytön hankkinut ja Sierra Indiaan asentanut. Toimi kyllä ihan OK nuppiviritteisen oliko Bendixin ADF:n näyttönä. Siinä nupista jaksojen kohdalleen virittämisessä sai muuten kyllä olla tarkkana vaikka olikin joku signaalinvoimakkuusnäyttö erikseen- morsetunnukset oli parempi osata.

 

PS: vielä yksi kysymys: Onko mitään erityistä syytä siihen, että ilmailuradiot ovat edelleen amplitudimoduloituja? Onko kantomatka pitempi kuin FM:llä vai onko kyseessä vain joku ilmailun historiaan liittyvä jäänne?

[Jorma Laiho 448]

Miksi ilmailussa edelleen käytetään AM-modulaatiota ?

 

Eipä tähän muuta selitystä ole kuin historia. Globaalin järjestelmän muuttaminen toiseksi ei ole enää helppo juttu. FM-radiojärjestelmät yleistyivät vasta toisen maailmansodan jälkeen, niitä pidettiin pitkään teknisesti vaikeina. Suomi oli tässäkin suhteessa edelläkävijä ja kokeili yleisradiotarkoituksissa FM-lähetettä jo 1948, lähetin oli Stadionin tornissa. Syynä oli ankara aaltoaluepula, sodan jälkeen voittajavaltiot valloittivat hyvät (häiriövapaat) pitkät- ja keskipitkät aallot. Muiden oli etsittävä tilaa ULA-alueelta (ULA=ultralyhyet aallot). Kun kerran oli siirryttävä uudelle aaltoalueelle, päätettiin samalla siirtyä uuteen modulaatiotekniikkaan. Aluksi siitä käytettiin nimeä "jaksolukumodulaatio" eli JM.

 

Muuten, aikoinaan ilmavoimilla oli käytössä venäläinen siirrettävä radiomajakkakalusto. Onko kellään tietoa kyseisestä kalustosta tarkemmin, löytyykö esim. Keski-Suomen Ilmailumuseosta ? Nykyinen kalusto ei kai paljon tällaisia majakoita kaipaile....

 

Majakkaharrastajille lisätietona, että myös merenkulkijat käyttävät samantapaisia järjestelmiä. Merenkulun majakoita on nykyäänkin käytössä, mutta käyttötarkoitus on osin toinen. Majakka lähettää GPS-järjestelmään lisää tarkkuutta antavaa apusignaalia. Näiden taajuudet löytyy merenkulkulaitoksen sivuilta www.fma.fi. Itse asiassa myös näiden vehkeiden kantamat mitattiin aikoinaan Yleisradion Jakelutekniikan (nyk. Digita) toimesta käyttäen alustana OH-PJV:tä. Merenkulkijoiden systeemin nimi on DGPS (differential gps).

 

Ne, jotka lentävät muutenkin kuin täällä netissä, ruuvatkaa joskus kokeeksi ADF (virallinen suomalainen termi on tosiaan "radiokompassi") näille taajuuksille, majakoita löytyy paitsi merialueelta, myös Saimaalta ! Koittakaa vaikka paikallistaa ajamalla..Ei ole aina ihan helppoa, vaikka luulisi. Vielä hankalampaa on löytää maasta käsin suuntimalla, jos ei ole paikallistuntemasta ja hyvää karttaa.

 

Samantapaista korjauspalvelua kuin merenkulkijat jakavat, saa myös DIGITA Oy:n kautta ULA-signaalin avulla (FOKUS-palvelu), ,mutta kattavuus on koko maa

 

Silloin kun halutaan oikein tarkasti oikeaan paikkaan, ihan pelkkä perus-GPS ei riitä.....Eräs sovellus on mm. nykyaikaiset metsäkoneet (naapurin puun kaato voi tulla kalliiksi, tarkka paikkatieto auttaa)

[Nils Rostedt 13]

Miksi ilmailussa edelleen käytetään AM-modulaatiota ?

 

Eipä tähän muuta selitystä ole kuin historia. Globaalin järjestelmän muuttaminen toiseksi ei ole enää helppo juttu. FM-radiojärjestelmät yleistyivät vasta toisen maailmansodan jälkeen, niitä pidettiin pitkään teknisesti vaikeina....

 

Tämä pitää varmastikin paikkansa. Jossakin olen kuitenkin nähnyt sellaisen teknisenkin perustelun, että ymmärrettävän puheviestin läpisaamiseksi AM-signaalilla riittää huomattavasti pienempi signaali-kohinasuhde (puheesta saa selvää kohinan seastakin), kun taas FM:llä kuuluvuus putoaa nopeasti viitosesta nollaan.

Tiedä häntä, tästä olisi kiva lukea lisää mutta google ei nyt tahdo auttaa.

 

// Nils