dumppauksen vaikutus ympäristöön

[Aarno Isomäki 11]

pikaisella haulla en löytänyt aiempia keskusteluja aiheesta.

 

mikä siis on dumppauksen (lentokoneen polttoaineen laskeminen ilmakehään) vaikutus ympäristölle?

 

autoja tankatessa palamattomia hiilivetyjä karkaa ilmakehään joka tankkauksella.

vanhemmat moottorit tuottavat pakokaasuissaan myös koko ajan samaa tavaraa...

maahan kaatunut polttoaine haihtuu ilmakehään. meksikonlahden öljykatastrofin aikoihin varmaan jotain haihtui ilmakehään myös?

 

mitä sille palamattomalle hiilöivedylle tapahtuu siellä ilmakehässä ja miten se vaikuttaa ympäristöömme?

 

luuloja, arvauksia, tietoja ja faktoja?

[Markku Valkama 3]

Asiasta en juurikaan tiedä mutta käsittääkseni kerosiini on "biohajoavaa" ja reagoi erityisen helposti valoon ja happeen.

Tuloksena hiilidioksidia, typpeä ja vettä. 

 

Eli miltei sitä samaa kuin jos se sama polttoaine olisi kulutettu hurua-ajellen.

 

Olen tietävinäni että dumpattu kerosiini ehtii haihtua ja reagoida ilmakehän happeen pudottuaan n. kilometrin. elikkäs jos korkeammalta lentäen dumpataan ei se ehdi maanpinnalle asti.

 

(Joskus 199jotain tästä oli joissain jenkkilehdissä puhetta)

 

M Arkku

[Jaakko Kuusisto 3]

Oltiin eräänä vuonna purjehtimassa Viitasen Matiaksen kanssa Emäsalon ympäristössä.

Yläpuolella dumppasi MD11 , lentäen melko alhaalla kolme rundia ympäri meitä.

Oli verraten tyyntä, emmekä tunteneet edes kerosiinin hajua, emmekä saaneet pisaroitakaan niskaamme.

 

Oli upea näky. Kerrankin näki läheltä kuinka se kerosiinisuihku levisi siiven alta

[Heikki Knuutila 0]

Alla copy pastea Lufthansan sivuilta. Tuon mukaan kerosiini siis ei pääse maahan saakka kunhan proseduuri on hoidettu oikein. Myös muut sivustot antavat samansuuntaisen tiedon, eli kerosiini hajoaa hyvin pieniksi pisaroiksi jotka sitten hajoavat ilmakehässä. Erään tiedon mukaan vain maksimissaan 0.1% polttoaineesta päätyy maahan saakka. Epäilen hieman tuota lukuarvoa mutta joka tapauksessa lienee selvää, että suurin osa kerosiinista siis hajoaa ennen kuin se maahan asti pääsee mikäli polttoaineen poisto tehdään riittävän korkealla

 

--clip--

Dumping of fuel in flight due to emergency situations. A procedure used on long-haul aircraft before unscheduled landings (e. g. in the event of technical problems or serious passenger illness) to decrease the aircraft’s weight to the maximum permissible landing weight. In the event of a fuel dump, special airspace is assigned to the aircraft, if possible above uninhabited or thinly populated areas. Fuel is usually dumped at altitudes of 4–8 kilometers. A minimum altitude of 1,500 meters and a minimum speed of 500 km/h are required. The aircraft may not fly a fully closed circle. The dumped kerosene forms a fine mist in the turbulence behind the aircraft. Despite the use of highly sensitive methods of analysis, no contamination has been determined so far in plant or soil samples after fuel dumps.

http://konzern.lufthansa.com/nc/en/service/glossary.html?sword_list%5B0%5D=fuel&sword_list%5B1%5D=dumps

--clip--

 

 

 

[Jaakko Rissanen 53]

Meillä on ohjeistuksena se, ettei dumppaavan koneen alapuolella saa olla koneita 3000 ft (~1 km) sisällä. Eli mikäli tankkeja tyhjennetään lentopinnalla 280, 250 olisi ylin käytettävä pinta sen alapuolella.

[Esa Rantamäki 4]

Meillä on ohjeistuksena se, ettei dumppaavan koneen alapuolella saa olla koneita 3000 ft (~1 km) sisällä. Eli mikäli tankkeja tyhjennetään lentopinnalla 280, 240 olisi ylin käytettävä pinta sen alapuolella.

 

Onkos tämä sitten aina mahdollista toteuttaa, ottaen huomioon tuulen suunnan ja sen, että kaiketi nämä dumppaustilanteet tulevat aina suht yllättäen useasti aikaan ja/tai paikkaan ja/tai lentokorkeuteen katsomatta...(siis hätätilanne jolloin pyritään ehken priorisoimaan asiat pienimmän pahan mukaan)?

Am I (W)right or wrong?

[Jaakko Rissanen 53]

Onkos tämä sitten aina mahdollista toteuttaa, ottaen huomioon tuulen suunnan ja sen, että kaiketi nämä dumppaustilanteet tulevat aina suht yllättäen useasti aikaan ja/tai paikkaan ja/tai lentokorkeuteen katsomatta...(siis hätätilanne jolloin pyritään ehken priorisoimaan asiat pienimmän pahan mukaan)?

Am I (W)right or wrong?

Olet täysin oikeassa, vaikka dumppaus ei tavallisesti olekaan sekunneista kiinni. Yllätyksiin pitää kuitenkin aina olla varautunut. Tähän mennessä olen päässyt todistamaan vasta yhtä dumppausta. Kyseessä ei tuntunut olevan mikään äärettömän kiireellinen tilanne, koska kone pystyi palaamaan Saksan ilmatilaan tyhjennystä varten siirryttyään juuri Hollannin alueelle (Hollanti = automaattinen emergency, Saksa = Ei). Koneelle annettiin alunperin selvitys lentopinnalle 340, mutta se pyysi saada säilyttää 260 teknikaalin vuoksi. 260 olisi tässä tapauksessa tarkoittanut kahden, ellei jopa kolmen lennonjohtoyksikön informointia dumppausaikeista, jolloin heidän olisi pitänyt pitää oma liikenne pinnan 230 alapuolella (Maastrichtin ilmatila alkaa pinnalta 245). Koneelta kysyttiin, josko se olisi valmis nousemaan kuitenkin pinnalle 280 dumppausta varten, johon se ilmoitti pystyvänsä. Näin ollen tankkien tyhjennyksellä ei ollut vaikutusta alailmatilan liikenteeseen. Karkeasti ottaen ohjeet liikenteen porrastamiseksi dumppaustilanteessa ovat seuraavat: Korkeusporrastus alapuolelle = 3000 ft, yläpuolelle 1000 ft, vaakasuunnassa takana 15 min / 50 NM.

[Jouni Laukkanen 55]

Suomalainen LJKK (Lennonjohtajan Käsikirja) antaa porrastusminiksi 2000 ft dumppaavaan kokemukseen. Muutoin melko harvinainen tapahtuma, en muista joutunneeni näkemään kuin pari kertaa tällaisen tapahtuman 19 vuoden aikana aluelennonjohdossa.

[Tauno Voipio 87]

Suomalainen LJKK (Lennonjohtajan Käsikirja) antaa porrastusminiksi 2000 ft dumppaavaan kokemukseen. Muutoin melko harvinainen tapahtuma, en muista joutunneeni näkemään kuin pari kertaa tällaisen tapahtuman 19 vuoden aikana aluelennonjohdossa.

 

Olen kerran ollut kyydissä: Täysi BA:n B747/400 lähti Bangkokista kohti Melbournea, kun kolmosmoottori irtisanoutui lähtökiidossa V1:n jälkeen. Siinä melkein tulivat vastapään PAPI:t kohdalle ennen rotaatiota, mutta mentiin. Kiivettiin pinnalle 150 Siamin lahden päälle ja nelisenkymmentä minuuttia pumpattiin 120 tonnia ulos, ja sitten takaisin Bangkokiin. Mukana oli myös Finavian ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen, joka kuvasi pari rullaa.