Käytättekö jotain Tablet-PC / iPadia lennolla?

[Mika Jääskeläinen 19]

Alkuperäisessä "Ilmailun ohjelmat ja laitteet" aliforuminehdotuksessa koetin kysellä myös kokemuksia ja ideoita tablet-tietokoneen soveltuvuudesta ja käytöstä lennon aikana. Esim. navigaattorin korvikkeena ja kaikenlaisena tietopankkina lennon aikana - kartat, radiotaajuudet, yms.

 

Ominaisuuksia mitä varmasti olisi hyvä olla tämäntyyppisessä laitteessa tunnistan: Kirkas näyttö että näkee helposti kirkkaallakin ilmalla, pitkä akunkesto, riittävän kokoinen (vähintään 8 tuumaa) kosketusnäyttö että käyttö onnistuu helposti, WiFi / 3G -helppoon tiedonsiirtoon, GPS-navigointiominaisuuksiin, tarjolla ja tulossa riittävästi laitteen käyttöjärjestelmälle (esim. iOS, Android, aito Win 7) ohjelmistoja.

 

Nyt markkinoille on tulossa suuri buumi näitä kosketusnäytöllisiä tablet-tietokoneita useilta valmistajilta ja hinnat sekä ominaisuudet alkavat olla jo ihan asiallisella tasolla.

 

Mielelläni kuulisin ideoita ja ajatuksia näiden tablet-tietokoneiden soveltuvuudesta, hyödyistä ja haitoista harrasteilmailussa.

[Pentti Hirvonen 0]

Seuraava avautuminen ei ole kohdistettu suoraan aloittajalle, vaan yleensä kaikille harrastuslentäjille.

 

Viime aikoina on parissa threadissa kyselty kaikenlaisten teknisten apuvälineiden perään käytettäväksi ilmeisesti harrastuslentämisessä VFR-säännöillä. Jos mopocessna on lentänyt 40 vuotta pelkän kartan ja kompassin avulla ja löytänyt useimmiten oikeaan paikkaan, mihin tarvitaan iPadeja ym. kilkkeitä ohjaamo täyteen. Suuri osa harrastajista lentää vuodessa ainoastaan muutamia tunteja ja tuntuma lentämiseen on sen mukaista. Koneen pitäminen taivaalla ja radioon puhuminen on ylivoimaisen vaikeaa, puhumattakaan että radioon pystyttäisiin puhumaan mitään järkevää. Siinä ei mitkään lasiohjaamot ja iPadit auta jos perusasiat on hukassa. Kymmeniä-satoja tunteja lentävillä asia voi olla toinen, mutta pieneksi kyseinen porukka jää.

 

Eli tiivistettynä: perusasiat ensin oikeasti haltuun, niin pärjätään paremmin. Eikä GPS:n tai tabletin rikkoutuminen aiheuta samantien eksymistä.

[Markku Valkama 3]

....än paremmin. Eikä GPS:n tai tabletin rikkoutuminen aiheuta samantien eksymistä.

 

Avaajalle vastaan että käytän.

 

Ja Pentille (osanottoni) vastaan että mitenkä niin eksyy jos GPS tai siihen kytketty kämmenmikro sippaa?

 

Katoppaku asia on niin että siihen saakka kun se systeemi pelitti, pilotti sai tietoa muun muassa siitä että mihin suuntaan ja kauanko vielä pitää nykyvauhtia lentää että pääsee perille. Kas jos se härveli lakkaa kyseistä informaatiota antamasta, jatkaa vain rauhallisesti samaan tosiohjaussuuntaan kuin siihenkin asti ja katsoo kellostaan koska rupeaa olemaan perillä. Ja siinä sivussa voi kaikessa rauhassa etsiä itseään kartalta apunaan siihen lentoa valmisteltaessa piirretty, aikajanoin varustettu reittiviiva (jolla olet, kiitos sen GPS:n)  ja tieto jäljellä olevasta ajasta.

 

 

M Arkku (joka ei aina ihan tarkkaan tiedä missä menee mutta aina tietää minne menee ja missä on ilmatilarajat)

 

 

[Olle Sälgmark 2]

Avaajalle vastaan että käytän.

 

Ja Pentille (osanottoni) vastaan että mitenkä niin eksyy jos GPS tai siihen kytketty kämmenmikro sippaa?

 

Katoppaku asia on niin että siihen saakka kun se systeemi pelitti, pilotti sai tietoa muun muassa siitä että mihin suuntaan ja kauanko vielä pitää nykyvauhtia lentää että pääsee perille. Kas jos se härveli lakkaa kyseistä informaatiota antamasta, jatkaa vain rauhallisesti samaan tosiohjaussuuntaan kuin siihenkin asti ja katsoo kellostaan koska rupeaa olemaan perillä. Ja siinä sivussa voi kaikessa rauhassa etsiä itseään kartalta apunaan siihen lentoa valmisteltaessa piirretty, aikajanoin varustettu reittiviiva (jolla olet, kiitos sen GPS:n)  ja tieto jäljellä olevasta ajasta.

 

 

M Arkku (joka ei aina ihan tarkkaan tiedä missä menee mutta aina tietää minne menee ja missä on ilmatilarajat)

 

 

 

Kerrankin samaa mieltä arkun kanssa. 

 

Loistavia apuvehkeitä kaikki,ei eksymiseen.Lentämisestä tulee erääseen toiseen nautintoon verrattavissa oleva nautinto.

[Peter Lord 187]

Nyt mun pitää tarkastaa lääkitys. Olen ihan samaa mieltä Markun kanssa

 

Peter

 

Avaajalle vastaan että käytän.

 

Ja Pentille (osanottoni) vastaan että mitenkä niin eksyy jos GPS tai siihen kytketty kämmenmikro sippaa?

 

Katoppaku asia on niin että siihen saakka kun se systeemi pelitti, pilotti sai tietoa muun muassa siitä että mihin suuntaan ja kauanko vielä pitää nykyvauhtia lentää että pääsee perille. Kas jos se härveli lakkaa kyseistä informaatiota antamasta, jatkaa vain rauhallisesti samaan tosiohjaussuuntaan kuin siihenkin asti ja katsoo kellostaan koska rupeaa olemaan perillä. Ja siinä sivussa voi kaikessa rauhassa etsiä itseään kartalta apunaan siihen lentoa valmisteltaessa piirretty, aikajanoin varustettu reittiviiva (jolla olet, kiitos sen GPS:n)  ja tieto jäljellä olevasta ajasta.

 

 

M Arkku (joka ei aina ihan tarkkaan tiedä missä menee mutta aina tietää minne menee ja missä on ilmatilarajat)

 

 

[Mika Jääskeläinen 19]

Lähdetään siitä lähtökohdasta, että VFR-lentämistä haarastava henkilö täytyy hallita koneen liikuttelu taivaalla ja maassa kartan, kompassin ja kellon avulla radioa lain vaatimalla tavalla käyttäen. Esittämäni kysymyksen henki on enneminkin miten harrastuksesta voisi saada lisää lystiä, mielenkiintoa ja ennenkaikkea turvallisuutta harrastukseen irti näillä uusilla mahdollisuuksilla mitä maailman ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittyminen tuo mukanaan tullessaan.

 

Avaajalle vastaan että käytän.

...

 

Mielelläni kuulisin mihin asioihin lennolla käytät tuota kapistusta ja minkälainen laite tai laitecombo sinulla on käytössä ? Onko ideoita ja haaveita laajentaa käyttökohdetta tai laiterepertuaaria johonkin suuntaan.

 

[Juha Kallioinen 2]

Minulla on parilla viime lennollani ollut mukana iPad, jossa oli netistä saatavat AIP kartat (VAC, LDG, ADC) yhdessä pdf fileessä. Tuli todettua, että se toimii noiden paperikarttojen korvikkeena hyvin. Vastaavat paperiset kartatkin olivat mukana, mutta ne pysyivät koneen takapenkillä käden ulottuvilla.

 

iPad on kätevän kokoinen ja karttojen tarkastelu ja zoomailu hoituu sylissä vikkelästi ja luontevasti. Varsinkin zoomailuun olin erittäin tyytyväinen, koska A4 kokoon tulostetut vastaavat kartat ovat aika pientä piperrystä. C172 ja DA40 koneissa vehje mahtuu etuohjaamon sivutaskuun ongelmitta. Jos lentää useita legejä päivän aikana, koneen takapenkille kertyvä paperihässäkkä helpottuu hieman tälläisen laitteen avulla.

 

iPadin kiiltopintainen näyttö voinee joissain valaistusolosuhteissa haitata kartan lukemista heijastusten takia. Minulla ei ainakaan näillä kerroilla ollut ongelmia vaikka molempina päivinä oli aurinkoinen sää.

 

Muista padeista minulla ei ole kokemuksia, mutta näin yksinkertaisessa käytössä en näe, että niissä voi olla paljon eroa iPadiin, ruudun kokoa lukuunottamatta. Kovin paljon isompi laite ei mielestäni kuitenkaan saisi olla.

 

Sitten maassa oltaessa padia voi käyttää vaikka eFPL:n tekemiseen tai säätietojen selailuun. Padi on kätevä vehje, joka mahtuu pienempäänkin lentolaukkuun.

 

Legille sopiva iso VFR kartta on edelleen paperisena mukana koneen etuohjaamossa.

 

t. Juha

[Kalle Lindell 6]

Ei ne kaiken maailman CPSt ja muut hämmentimet kuitenkaan näytä oikein, niin että niihin voisi luottaa.

Parempi uskoa DME:tä. Se analoginen tekniikka on kuitenkin luotettavampaa eikä häviä pitteinä taivaisiin.

 

Mutta asiaan, mukana on ollut Tabletti ja akkuprintteri, josta IR lähestymiset on tulostettu matkalla, jos on päädytty johonkin ihan eri paikkaan kun alunperin suunniteltu.

Käyttöliittymä on ollut liian heikko reaaliaikaiseen katseluun/käyttöön.

[Anders Åman 0]

Kartta ja kompassi ja kello. Mutta minulla on myös Air Nav Standard ohjelmisto iPadille sekä iPhonelle. Pad ei ole aina mukana mutta puhelin on. Ihan kiva lisä perusnavigointiin.

[Mika Jääskeläinen 19]

Kartta ja kompassi ja kello. Mutta minulla on myös Air Nav Standard ohjelmisto iPadille sekä iPhonelle. Pad ei ole aina mukana mutta puhelin on. Ihan kiva lisä perusnavigointiin.

 

Hyvä pointti, nykyisiin älykännyihin saa kaikennäköistä toiminnallisuutta. Se olikin yksi näistä mahdollisista "Ilmailun ohjelmistot ja laitteet" keskusteluaiheista, mistä ajattelin viritellä oman keskustelun aikaiseksi. (Äly)Kännyköillä kun on erillainen käyttörooli ja -mahdollisuus kuin näillä tablet-tietokoneilla.

 

 

[Jaakko A Kurikka 0]

Tykkään kovasti!

 

Minulla on ipad jossa jeppesenin TC ja airnav pro. tuo turvallisuutta lennolle kun ei ole mapillista papereita jaloissa, penkeillä, kojelaudalla jne. kartat minulla on kyllä varmuuden vuoksi laukussa mukana.

 

lensin viimeviikon alussa kittilistä jyväskylään ja noin 50 mailia ennen jyväskylää oli tymä edessä. suunnan muutos seinäjoelle oli erittäin helppo. ikuna en ollut ko kentällä aikaisemmin käynyt mutta homma pelitti hyvin. eipä olisi ollut paperilla kuin oulun vac ja kenttäkartat matkassa. seinäjoelta tankattuani ipadilla eplaani sisään ja kelin selvittyä menoksi. Sama onnaisi varmasti läppärillä mutta akku ei kestä ja on hiukan hankala käsitellä lentäessä.

 

perussuunnistukseen käytän kahta garminia mutta sen lisäksi tuo airnav pro ei ainakaan vähennä tilannetietoisuutta. ja voihan siitä padistä soitella myös musiikkia matkan ratoksi (akku kyllä kestää)...

 

jaska

 

[Guest Sakari Pyörre]

Naviter Oudie käytössä. Lisäksi vähintään toinen gps jolla voi suunnistaa.

[Miika Asunta 2]

 

JeppTC iPadissa näyttää vakuuttavalta, mutta VFR-karttojen hintapolitiikka  (jatkuva tilaus tai triptkit) on iso kysymysmerkki - karttapaketteja ei voi tällä hetkellä ostaa suoraan Jeppesenin verkkokaupasta, vaan ostaminen/hintatiedustelu täytyy tehdä puhelimitse. Olemassaolevalla JeppView-ohjelman lisenssillä kartat saa veloituksetta myös iPadiin.

 

[Jari J Sivula 1]

Käytössä on ollut mm. kämmenkone ja OziCE. Kuitenkin aina on suunnistettu reissut kartta, kello, kompassi ja peukalo-menetelmällä. Nyttemmin on kämmenkone jäänyt pois ja vain GPS varmistamassa. Peukalo rulaa.....

 

[Jukka Siirilä 80]

Mitenkäs noi tabletit tai kämmentietokoneet purtsikoissa, pitääkö niiden täyttää jotain standardeja jotta niitä saa käyttää lentäessä? Esimerkiksi lentoturvallisuusstandardia tai jotain? Ainakin purtsikoissa noi on ihan kiinteitä asennuksia.

[Kristian Roine 0]

Mitenkäs noi tabletit tai kämmentietokoneet purtsikoissa, pitääkö niiden täyttää jotain standardeja jotta niitä saa käyttää lentäessä? Esimerkiksi lentoturvallisuusstandardia tai jotain? Ainakin purtsikoissa noi on ihan kiinteitä asennuksia.

 

Ei tarvitse. Useimmat "kiinteät" asennukset ovat imukupeilla tai pikku ruuveilla kiinni olevia taipuisia telineitä sekä muutama nippusiteillä kiinnitetty johto.

 

Fiksuissa asennuksissa nämä viritykset eivät ole tiellä vaan koneesta pääsee poistumaan tarvittaessa kiireellä, ja kabiini lähtee pakkolaukaisussa irti eikä jää roikkumaan johtohässäkkään.

[Jukka Siirilä 80]

Rupesin täs miettimään, että eikai sillä taida olla merkitystä onko asennukset kiinteitä vai ei? Miten on normaalissa kerhokoneessa tai yksityiskoneessa, saako mittaristoon ruuvata ihan minkä tahansa laitteen kiinni? Jos kyseessä on tyyppihyväksytty, niin ruuvaajana pitää varmaan ainakin olla sopivat lisenssit omaava henkilö / korjaamo. Esimerkiksi nyt vaikka juurikin se kämmentietokone tai vaikka radio jolla kuunnellaan poppia tylsän lennon piristykseksi?

[Tatu Koiranen 1 727]

Rupesin täs miettimään, että eikai sillä taida olla merkitystä onko asennukset kiinteitä vai ei? Miten on normaalissa kerhokoneessa tai yksityiskoneessa, saako mittaristoon ruuvata ihan minkä tahansa laitteen kiinni? Jos kyseessä on tyyppihyväksytty, niin ruuvaajana pitää varmaan ainakin olla sopivat lisenssit omaava henkilö / korjaamo. Esimerkiksi nyt vaikka juurikin se kämmentietokone tai vaikka radio jolla kuunnellaan poppia tylsän lennon piristykseksi?

 

 

Tyyppihyväksytyt: Kiinteä asennus vaatii käytännössä muutostyöluvan, ellei lentolaitteen valmistaja ole ko. laitteen asennusta muuten speksannut mahdolliseksi. Moottorikoneiden tapauksessa lupa vaaditaan käytännössä lähes aina, joissain (ei kaikissa) purtsikoissa voi olla valmistajan antama lupa ruuvailla yhtä sun toista tarkemmin määrittelemätöntä elektroniikkaa kiinni koneeseen.

 

Ultrat ja muut himmelit: käytännössä voi ruuvata vapaasti, tietenkin rakenteen kestävyys on otettava huomioon, eli valmistaja on voinut asettaa painorajoja mittaritaulun varustukselle jne.

 

Ei tarvitse. Useimmat "kiinteät" asennukset ovat imukupeilla tai pikku ruuveilla kiinni olevia taipuisia telineitä sekä muutama nippusiteillä kiinnitetty johto.

 

Varsin monissa asennuksissa näiden laitteiden sähkönsyöttöä varten koneeseen on tehty kyllä varsin kiinteäksi määriteltäviä/luokiteltavia asennuksia. Nippuside ja pieni ruuvi sopivat kumpikin kiinteään asennukseen, eihän cessnassakaan radio ole kuin yhdellä pienellä vipusella/kynnellä kiinni.... ja se kehikko on neljällä pienellä ruuvilla.

[Kalle Lindell 6]

Tosiaan ei se imukuppiasennus tee siitä laitteesta jotensakin irtonaista, niin kauan kuin se ei ole käyttäjänsä taskussa tai vastaavassa paikassa ja ei ole _mitenkään_ kytketty koneeseen

Tyyppihyväksytyt: Kiinteä asennus vaatii käytännössä muutostyöluvan, ellei lentolaitteen valmistaja ole ko. laitteen asennusta muuten speksannut mahdolliseksi. Moottorikoneiden tapauksessa lupa vaaditaan käytännössä lähes aina, joissain (ei kaikissa) purtsikoissa voi olla valmistajan antama lupa ruuvailla yhtä sun toista tarkemmin määrittelemätöntä elektroniikkaa kiinni koneeseen.

Niinkuin tuossa todetaan, vaaditaan aina jonkinlainen tyyppihyväksynnän haltijan ohje, miten voidaan laite laittaa ja sen lisäksi myös itse laitteelta form siitä, että se on kelvollinen ilmailutoimintaan, ellei se täytä Part-M:n vaatimusta ns. stardardi-osasta, jotka eivät formeja vaadi:

 

For sailplanes and powered sailplanes, non-required instruments and/or equipment

certified under the provision of CS 22.1301(b), if those instruments or

equipment, when installed, functioning, functioning improperly or not functioning

at all, do not in itself, or by its effect upon the sailplane and its operation,

constitute a safety hazard.

“Required” in the term “non-required” as used above means required by the

applicable airworthiness code (CS 22.1303, 22.1305 and 22.1307) or required

by the relevant operating regulations and the applicable Rules of the Air or as

required by Air Traffic Management (e.g. a transponder in certain controlled

airspace). Examples of equipment which can be considered standard parts are

electrical variometers, bank/slip indicators ball type, total energy probes, capacity

bottles (for variometers), final glide calculators, navigation computers, data

logger / barograph / turnpoint camera, bug-wipers and anti-collision systems.

Equipment which must be approved in accordance to the airworthiness code

shall comply with the applicable ETSO or equivalent and is not considered a

standard part (e.g. oxygen equipment).

 

Ei, en väitä että tämä olisi jotenkin selvää, mutta virallisesti esim. Ipaq:n asentaminen mopo-Cessnaan tuntuu mahdottomalta...

[Guest Sakari Pyörre]

Niinkuin tuossa todetaan, vaaditaan aina jonkinlainen tyyppihyväksynnän haltijan ohje, miten voidaan laite laittaa ja sen lisäksi myös itse laitteelta form siitä, että se on kelvollinen ilmailutoimintaan, ellei se täytä Part-M:n vaatimusta ns. stardardi-osasta, jotka eivät formeja vaadi:

 

Kiitos. Tuo selvensi paljon. Ei tarvitsekaan olla kansalaistottelematon.

Nimim "koko lista löytyy, paitsi käännepistekamera"

[Kalle Lindell 6]

Mutta siis sen lisäksi pitää olla ohje/lupa myös tyyppihyäksynnän haltijalta.

Eli kolme asiaa kuntoon:

a) Lupa ja ohjeet lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijalta (Mihin asennetaan ja miten), vaihtoehtona muutostyö

b) Itse asennettavalle laitteelle formi tai purjekoneen standardiosa (Mikä asennetaan)

c) Kuka asentaa, asentajan pätevyys (harrastehuoltaja, 66-kirja, jne.)

 

Tai sitten organisaatio hoitamaan.

[Kristian Roine 0]

Mutta siis sen lisäksi pitää olla ohje/lupa myös tyyppihyäksynnän haltijalta.

Eli kolme asiaa kuntoon:

a) Lupa ja ohjeet lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijalta (Mihin asennetaan ja miten), vaihtoehtona muutostyö

b) Itse asennettavalle laitteelle formi tai purjekoneen standardiosa (Mikä asennetaan)

c) Kuka asentaa, asentajan pätevyys (harrastehuoltaja, 66-kirja, jne.)

 

Tai sitten organisaatio hoitamaan.

 

En ymmärtänyt tuosta(kaan) easa-tekstistä kolmella lukaisulla tavuakaan, mutta voitaneen lähteä siitä että easa-aikana(kaan) ketään ei voisi vähempää kiinnostaa jos joku laittaa imukupilla navigaattorin kabiiniin, tai vetää sille sähköt, ja etenkään se ei kiinnosta tyyppihyväksynnän haltijaa, viranomaista, tai minkään valtakunnan organisaatiota, poislukien pikkusaunan ylälaude, jolle asennukset toki selitetään seikkaperäisesti. Yritin muotoilla ylläolevan lauseen easan lakitekstin hengessä maksimoiden sivulauseiden määrän. 

 

 

 

[Kalle Lindell 6]

Jos mä sitten muotoilen asian kansallisesti:

 

Jaa...

[Erkki Pulkkinen 0]

Sitten kun kaikki on tehty riittävän vaikeaksi niin koko maamme kattavassa Sanginjoen Ilmailukerhossa (SIcK) suositellaan käytettäväksi vähintään laskutikkua kiinteästi asennettuna koneen kojelautaan.

[Miika Asunta 2]

JeppTC iPad-ohjelmaan saa Skandinavia-karttatilauksen (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua) puhelimitse Jeppesenin asiakaspalvelusta 85 eurolla vuodeksi. Mukana tulee myös JeppView- sekä FliteDeck-ohjelmat PC:lle. JeppViewillä voi printata haluamansa paperikartat ja luoda RoutePack-karttakoosteita. FliteDeck taas toimii liikkuvana karttanäyttönä GPS:llä varustetuissa Windows-pohjaisissa kannettavissa tietokoneissa.

 

JeppView-lisenssiavain syötetään JeppTC:hen, jonka jälkeen se lataa kartat netistä.

 

Vaikuttaa varsin lupaavalta. Jeppesenin painetusta VFR-manuaalista löytyviä maakohtaisia AIS-tekstisivuja ei näytä tässä karttapaketissa olevan mukana, mutta kenttäkohtaiset tekstisivut löytyvät.

 

kännykkäkameraräpsy:

[ attachment removed / expired ]

 

http://itunes.apple.com/us/app/jeppesen-mobile-tc/id382536356?mt=8

 

http://jeppdirect.jeppesen.com/main/store/legal/charts/vfr_eu_overview.jsp