jämin sodanajan kurssit ja GOTHA 242

[Hannu Siivonen 1]

onko kellään tietoa Jämillä sodanaikana järjestetyistä ilmavoimien liitolento-kursseista joilla oli tarkoitus kouluttaa saksasta saatuihin Gotha-242 liitokuljetuskoneisiin pilotteja? Missä arkistot tämän tutkimiseen olisivat? Keitä kursseilla oli?

 

Entä havaintoja, valokuvia tai muita dokumentteja Onttolan kentän hallissa kesällä 1944 olleista liitokoneista. Koulutukseen Jämillä näitä ei käytetty koska sopivia hinauskoneita ei omasta takaa ollut. Sotakin Euroopassa oli sellaisessa mallissaan ettei Saksastakaan saatu/joutanut hinaukseen suunniteltuja Heinkel 111 koneita.

[Martti Kujansuu 180]

onko kellään tietoa Jämillä sodanaikana järjestetyistä ilmavoimien liitolento-kursseista joilla oli tarkoitus kouluttaa saksasta saatuihin Gotha-242 liitokuljetuskoneisiin pilotteja? Missä arkistot tämän tutkimiseen olisivat? Keitä kursseilla oli?

 

Lähtisin liikkeelle Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä säilytettävästä Ilmavoimien Esikunnan koulutustoimiston arkistosta. Sen kansioista lupaavimmilta hakemiston perusteella näyttävät olevan esimerkiksi T 19283/106-108 ("koulutusta 1944"). Oletan, että kurssien järjestäminen annettiin Lentosotakoulun vastuulle, siten myös sen arkistoista voisi löytyä tietoja.

[Ari Wan 51]

Olin Jämillä C-kurssilla 1969 ja olin siellä 70-luvun alkupuoliskolla kesäisin "kiilarina". Silloisessa Molino Oy:ssä, joka silloin vielä toimi teknillisessä rakennuksessa, oli töissä (hitsarina?) vanhempi herrasmies jolla oli tapana viettää ruokatuntinsa, sään salliessa, Kajavan kabiinissa. Muistan hänen kertoneen saaneensa sota-aikana koulutuksen tuollaisen kuljetusliitokoneen ohjaajaksi. Erityisesti on jäänyt mieleen starttitapa. Hinuri koukkasi hinausköyden lenkin tankojen päästä, samaan tapaan kuin mainosrätin hinauksessa. Hinausköysi oli kelalla liitokoneen nokassa ja kelajarrua käyttämällä ohjaaja sai koneen liikkeelle tasaisesti ilman nykäystä.

 

Aikaa on kulunut yli 40-vuotta joten takuuseen en mene, mutta sellainen muistikuva on, että herran nimi olisi ollut Kalevi Hätönen.

 

Tästä nyt ei paljon apua ole, mutta ehkä joku vanha Jämin kävijä muistaa enemmän?

 

AW

[Jukka Nisula 2 265]

Mielenkiintoinen aihe. Netistä löytyy sotavangeista kertova artikkeli "Sotavangit ja internoidut". Siinä on kerrottu myös Gotha-liitokoneiden mahdollisesta käytöstä Suomessa Jatkosodassa.

 

" Tässä yhteydessä on huomionarvoista että saksalaisten kanssa oli kesäkuussa 1942

keskusteltu kolmen Gotha Go 242 -rahtiliitokoneen ja koneiden valmistuslisenssin

hankkimisesta, sekä kahden He 111-pommikoneen saamisesta laskuvarjomiesten

hyppykoneeksi ja liitokoneiden vetäjiksi. Kuten edellä todettiin Go 242-liitokone oli

tarkoitettu mm. kaukopartiomiesten kuljetukseen vihollisen selustaan. Saksassa järjestettiin

4.11.-17.12.1943 laskuvarjohyppykurssi, mihin komennettiin kolme osanottajaa Er.P 4:sta.

Suomessa järjestettiin kolme laskuvarjohyppykurssia 25.4.-3.6.1944 välisenä aikana.

Kurssilaiset olivat sekä suomalaisia että vapaaehtoisia entisiä sotavankeja (ns. ”aseveljiä”)

jotka palvelivat Er.P 4:ssä. Opettajat olivat taas sekä saksalaisia että Saksassa koulutusta

saaneita suomalaisia. Kurssin suoritti yhteensä 70 kaukopartiomiestä.

Suomeen toimitettiin kesällä 1944 ainoastaan kaksi Go 242 liitokonetta, jotka jäivät

Rissalaan kapteeni Queensin Seekommandon siirryttyä pois Suomessa syyskuun alussa

1944. Go 242-liitokoneita ei ilmeisesti lainkaan käytetty Suomessa, eikä ole mitään

tietoja niiden aiotusta käytöstäkään."

 

Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy alla olevasta linkistä, myös lähdeviittaukset.

 

http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/SOTAVANGIT%20JA%20INTERNOIDUT_WEB.pdf

 

Jukka

[Arne Wallen 72]

Olin Jämillä C-kurssilla 1969 ja olin siellä 70-luvun alkupuoliskolla kesäisin "kiilarina". Silloisessa Molino Oy:ssä, joka silloin vielä toimi teknillisessä rakennuksessa, oli töissä (hitsarina?) vanhempi herrasmies jolla oli tapana viettää ruokatuntinsa, sään salliessa, Kajavan kabiinissa. Muistan hänen kertoneen saaneensa sota-aikana koulutuksen tuollaisen kuljetusliitokoneen ohjaajaksi. Erityisesti on jäänyt mieleen starttitapa. Hinuri koukkasi hinausköyden lenkin tankojen päästä, samaan tapaan kuin mainosrätin hinauksessa. Hinausköysi oli kelalla liitokoneen nokassa ja kelajarrua käyttämällä ohjaaja sai koneen liikkeelle tasaisesti ilman nykäystä.

 

Aikaa on kulunut yli 40-vuotta joten takuuseen en mene, mutta sellainen muistikuva on, että herran nimi olisi ollut Kalevi Hätönen.

 

Tästä nyt ei paljon apua ole, mutta ehkä joku vanha Jämin kävijä muistaa enemmän?

 

AW

 

 

Oli Kallu tai Kale vanhempien suussa,minäitse silloin kaverini aten kera pari vuotta aiemmin alkeiskurssilla vai peruskurssilla oltiin.asuttiin teltassa siinä harjun kupeessa, viikolla saatiin olla enoni Ollin kesämökillä Jämijärven rannalla.

toinen AW

[Hannu Siivonen 1]

Olin Jämillä C-kurssilla 1969 ja olin siellä 70-luvun alkupuoliskolla kesäisin "kiilarina". Silloisessa Molino Oy:ssä, joka silloin vielä toimi teknillisessä rakennuksessa, oli töissä (hitsarina?) vanhempi herrasmies jolla oli tapana viettää ruokatuntinsa, sään salliessa, Kajavan kabiinissa. Muistan hänen kertoneen saaneensa sota-aikana koulutuksen tuollaisen kuljetusliitokoneen ohjaajaksi. Erityisesti on jäänyt mieleen starttitapa. Hinuri koukkasi hinausköyden lenkin tankojen päästä, samaan tapaan kuin mainosrätin hinauksessa. Hinausköysi oli kelalla liitokoneen nokassa ja kelajarrua käyttämällä ohjaaja sai koneen liikkeelle tasaisesti ilman nykäystä.

 

Aikaa on kulunut yli 40-vuotta joten takuuseen en mene, mutta sellainen muistikuva on, että herran nimi olisi ollut Kalevi Hätönen.

 

Tästä nyt ei paljon apua ole, mutta ehkä joku vanha Jämin kävijä muistaa enemmän?

 

AW

 

Kiitos näistä kommenteista ja tiedoista - olen näitä arkistoja katsellut jonkin verran - kpt Pive Ervi -Brewster miehiä - muisteli nähneensä nämä vielä kuljetuslaatikoissaan olevat koneet Rissalan takahallilla(?) Aika oli juhannuksen alla 1944. Koneita ei liene edes koottu ennen niiden luovutusta Neivusotoliittoon jonne ne menivät.

Aikoinaan törmäsin aikatietoonkin, jolloin nämä olivat junavaunussa Neuvostoliittoon menossa - tieto vain on hukassa.

 

Tuo mainittu starttitapa kuului tähän systeemiin.  Hinaukseen sopivaa konetta ei enää saatu Suomeen hankituksi, sen verran alkoivat olosuhteet tuolloin olla Saksassakin heikot ettei niitä ollut enää omiksikaan tarpeiksi. Taisivat aistia jo muutostakin ilmassa Suomen osalta.

Muistaakseni tämän vetämiseen olisi tarvittu "tupla-Heinkel 111 eli Heinkel 111 Z "zwilling" .  Tosin sillä kiskottiin kolmea liitokonetta kerrallaan. Suomessa ei itselläkään näin vahvaa kalustoa ollut, joten homma jäi sikseen. Erikoinen liikkumistapahan se olisi ollutkin metsäerämaihin.  Kellukekoneet Heinkelit 59 ja 115 hoitivat kuljetukset kesäaikaan -talvisin partiomiesten hikilaudat..

Ehkä näillä olisi hiihtoreissuja lyhennetty kun järvien jäät kantoivat. Isäni palveli Päämajan kaukopartioporukoissa. Kerran oli juttua  Gotha-kyydeistä, mutta hänellä ei ollut parempaa tietoa - mitä nyt porukoissa huhuiltiin. Lisäkommentti oli "ettei onneksi tarvinnut sellaiseen putkeen istahtaa", vaikka lekohommat muuten olivatkin tuttuja.

 

Kuitenkin kiinnostaa tuo koulutusvaihe. varmaankin opeteltiin purjelentoa tarvittavin osin "kevennettynä". Termiikkiähän näillä ei ollut tarkoitus etsiskellä- vaan hinaus ylös -siirtyminen kohteelle ja liuku alas. Kuinka laajaa tuo opetus mahtoi olla? keitä kurssilla oli?  Millä kalustolla lennettiin? Ketkä kouluttivat?